voi voi oi voi voi voi oi

tänään on kaikki huonosti, ei mulla.. mutta tuolla toisella.

Ihmeellistä miten kaikkiin mun ehdotuksiin keksitään aluksi negatiivinen tai vähättelevä vastaus. Ihme väittelyä äskenkin tulevan asunnon lattioista, seinistä ja hyllyistä. Helppo yrittää tehdä mitään ratkaisuja kun toisen mielipide vaihtelee vähän turhankin usein.

Jotenkin tuntu, että sekin, että toisella on rahat nyt lopussa olisi mun vika (on pitänyt pyöriä kaupoilla ja käydä ulkona syömässä.. ehkä kuitenkaan se, että jos kahtena kertana tässä kuussa on käynyt ulkona syömässä ei kuluta kaikki rahoja.. mitenkäs se 700 euron objektiivi :P). No siis.. rahathan eivät ole loppu, mutta se mitä avokki kuvitteli käyttävänsä joulussa on siis viittä vaille mennyt, meillä on erikseen rahat ruokaa ja muihin laskuihin, on sitä yhteistä rahaa, tili jolle laitamme aina kuun alussa palkasta tietyn summan, sen jälkeen loput rahat menevätkin siihen mihin kumpikin parhaaksi näkee.

GRAH!

Dodich, tulihan se tuohon noin, oli hetken hiljaa ja sanoi.. "mulla on ollut vähän mökömökö-päivä". "IHAN TOTTA? en mä oo huomannut."

Äsken meni nimittäin sellaisiin melkein vyönalle lyönteihin, "miettiessämme" tulevan asuntomme sistustusta, että meinasin hermostua. Onneksi tavalliseen tyyliini olin erittäin rauhallinen. Mahtijuttu, vihdoinkin uskallan sanoa omia mielipiteitäni, ihan kaikkea en tosi sanonut mitä ajattelin, joskus se voi vain olla viisaampaa.

Oli muuten mielenkiintoinen keskustelu tänään terapiassa. Siitä myöhemmin lisää. Nyt nukkumaan, oon ihan poikki, ja kiukuttelun asteesta päätellä, niin on avokkikin.