Maanantain jälkeen on ollut vieläkin kovempi draivi kiipeilyssä. Oli suuri helpotus päästä projektini puhtaasti ylös, tuntuu että kauhea taakka katasoi harteilta, ja maanantain jälkeen olen yllättänyt itseni useampaan otteeseen kiipeämällä reittejä, jotka aikaisemmin ovat tuntuneet liian vaikeilta, olen tahkonnut liudan 5c:n ja 6a:n reittejä puhtaasti liidaten.
Taas iso osa pikkujuttuja tuntuu loksahtaneen päässä niin, että kiipeily on muuttunut taasen asteen helpommaksi. On oppinut luottamaan pincheihin, nyt vasta viimeaikoina olen oppinut lepäämään niissäkin, knee droppi tuntuu tulleen mukaan kuvioihin, otteissa jaksaa ollakin pidempään kuin tavallisesti, ja tunnun menevän asteen verran pelottomammin seinällä. Pystysuoran liidaaminen ei aiheuta hysteeristä itkukohtausta, jos tuntuu, ettei joku kohta heti aukea jne jne ... hassuja pikkuongelmia.
Yllätin itseni tänään liidaamalla pelottavan tuntuisen reitin, jännittävää kuinka aikasemmin lamaannuttava pelko on lähtenyt jo osittain pois, ja tilalle on tullut määrätietoinen eteneminen kohti seuraavaa lepoa ja klippiä. Tippuminen tai lepääminen köydessä ei ole tänään edes ollut vaihtoehto, vaan liidasin kahdesti kädet niin pumppin, että käsivarsiin sattui jo ennenkokemattoman paljon. Hyvän minä :) Kaverikin kiipesi tänään niin hyvin, että ensiviikolla hän puolestaan saa tarjota pizzat uudesta greidistä.
Ensiviikolle on sovittuna kolmet kiikut, nyt yritän saada 2-3 kertaa viikossa aerobista treeniä. Osa minusta toivoo,ett olisipa jo maanantai, olisi muutamat 6a/6b jotka haluan ehdottomasti päästä liidaamaan.
Nautitaan kuitenkin nyt viikonlopusta, poikkeuksellisesti ei ollut launtaille muuta ohjelmaa kuin aamukiipeilyt Areenalla ja pizzat Zio Pepessä. Ilta kuluu tortilloja syöden, saunoen ja uiden. Huomenna taasen saamme kävellä valmiiseen brunssipöytään, ystäväpariskunnan vuoro kokata meille, täydellistä.
13 tuntia sitten
0 kommenttia:
Lähetä kommentti