Maksimivoimaa

Neljäs treeniperiodi tuli vihdoin käynnistetty Antonin ohjaamana.  Seuraavat 3 viikkoa (Rjukania lukuunottamatta) sisältää 2-4 kertaa viikossa tänään laaditun ohjelman mukaan.

Katseltiin vähän reittejä, millä lähteä toteuttamaan treeniä. Parit nousut menivät vähän puntit tutisten. Jännä kuinka paljon minua jännittää treenata Antonin kanssa, oman idolin kanssa treenaaminen on aika mykistävää. Lähdin kiipeämään eka 5c:tä ja sen jälkeen tuttua 6a:ta. Kaikki luontevuus tuntui kadonneen täysin. Jostain sain sitten uskallusta sanoa omasta jännittämisestäni Antonille, ja se poisti turhan jännityksen minulta.

Kolmas reitti oli oranssi 6b 3D-seinältä, alku oli karvan verran kankea (näytti varmasti ulospäin, että jännitän ko reittiä hurjasti), ohitettuni pari epävarmaa kohtaa reitti nousu poikkeuksellisen nätisti. Kertaalleen olin varma tippuvani, karjahtelinkin kuin pieni leijona (välillä hävettää omat äänet kiipeillessä, mutta eiköhän kaikki omilla äärirajoillaan urheilussa kamppailevat tiedä karjumisen/murinan auttavan suorituksissa). Viimeisen jatkon kohdalla en malttanut pysähtyä klippaamaan, vaan karjahtelin urakalla, tokavika moovi, olin aivan varma etten jaksa, karjahdus ja tokavikaan otteeseen kiinni, lisää karjatelua, oikealla kädellä melkein kiinni viimeisestä otteesta.. tipuin kirkasten alas.

Antonilta tuli ylistyssanoja, hän on nähnyt vierestä kuinka ajatus tippumisesta saa minut jäätymään kauhusta. Pari muutakin kiipeilijää tuli kehumaan hyvää vääntöä. Olin ylpeä itsestäni.

Katseltiin minulle lopuksi seuraavan kolmen viikon projektia. Lähdin liidaamaan ko reittiä, onneksi oli sallittua fuskata samaisen linjan helpomman reitin otteilla, jos meinasi jännittää liikaa. Pikkuhiljaa työstin reittiä edestakaisin .. pari jatkoa ja sitten alemmas, moovit, pari jatko pidemmälle ja taas vähän laskettiin ja tein moovit. Kun taidot /voimat/ideat loppui projektireitissä vein yliksen ja lähdin työstämään reittiä. Jäin jumiin kohtaan missä ko reitillä olen ollut aikaisemminkin jumissa, nyt on idiksen miten päästä eteenpäin.. sloupperit prkl on se heikkouteni, niin.. katsotaan saanko mitenkään työstettin reittiä edes yliksessä ylös asti. Antonilta tuli palautetta kakkosteluyrkkäni jälkeen, että tekniikka on hyvää, liikkeet hyviä jne. Nyt vaan toistoo toistoon että saa päätä entistä paremmin kestämään liiditippumisangstia.

Tällä päivälle oli sitten sovittuna vielä toiset kiipeilyt kaverin kanssa. Oma näkemys tästä oli, että olisin tänään keskittynyt lähinnä varmistamaan ja tsemppaamaan kaveria liidissä. Jotenkin sitä löysi itsensä kuitenkin useampaan otteeseen köyden päästä. Jossain vaiheessa oli jo niin poikki, etten saanut 5c:tä topattua ylistellessä. Kaveri väänsi upeasti 3D:llä seiskoja ja lähetti ensiyrkällä kisaseinän keltaisen 6b+:n ja projektoi hulppeaa mustaa 7a/7a+:aa.

Teimme vielä treenin päätteeksi vartaloharjotteita, leukoja teimme kunnon venyttelyt.

Kaikenkaikkiaan tuli tänään viihdyttyä Areenalla 6h. Äsken kruunasin tämän väsymyksen vielä saunalla ja pulahduksella taloyhtiön uima-altaassa, olen a-i-v-a-n poikki.