ihanan hirveä sisäpyöräily

Mikä fiilis!!!

Viikonlopun aloittaminen spinutunnilla on aivan mahtavaa, tunti on rankka mutta sen kärsiminen palkitsee lopussa euforisella olotilalla. Tuohon tuntiin sisältyy kolme sykkeen kohotteluosiota, joista jo ensimmäisen aikana miettii tunnille osallistumisen syytä, toisen aikana ei ajatella mitään, kolmannessa tietää jo, ettei tätä kestä enää kauaa.

Mä en ihan ymmärrä sitä nautintoa tuon homman aikana, ehkä se tulee kunnon kohottua jonkin aikaa. Se on ihan mahtavaa hikijumppa. Annetaan aikaa, opinhan minä pitämään juoksemisestakin aikoinaan.

Olin huojentunut siitä, että tänään olin täysissä voimissa. Sunnuntaina kirjoittelin urheilusuunnitelmistani, kohtalo vaan päätti sitten kiusata parilla kuumeisella/lämpöisellä päivällä. Keskiviikkona oli jo tosi mahtava olo, touhustin kotona illan, ja päätin torstaina suunnata köysiin. Eilen sitten oli kuitenkin kohtalaisen voimat pois, vedin vain helppoja itsevarmistavilla reilun tusinan.

Tänään olo oli siis mahtava, joten uskallan luottaa huomennakin olevani jo hyvissä voimissa.

Tuli tuolla sisäpyöräilytunnilla keksittyä yksi joululahjatoive. Uusi sykemittari olisi kiva, nykyinen on aivan susi. En tiedä onko siinä joku valmistusvirhe vai olenko minä sen mallinen, ettei se vyö vaan pysy paikoillaan. Voisin esitellä tuolle vempaimelle lekan.

(julkaistu la, kirjoitettu pe-iltana).