Pako rutiineista

Tänään tein jotain erittäin epätyypillistä perjantaille, urheilun sijaan kävin kaupungilla ystävättären kanssa. Perjantaithan ovat tavalliset olleet pyhitettyjä urheilulle (kuten yleensä kaikki päivät) ja ajatus omista rutiineista poikkeamiseen aiheutti lyhyen ajan ahdistusta.

Meidän oli ystävättären kanssa tarkoitus lähteä testaamaan erästä netistä bongaamaani raakakakkuja tarjoilevaa kahvilaa. Ko kahvilan aukioloajat eivät vain sopineet aikatauluumme. Plan B, Hymy.. eksyimme paikan päälle todetaksemme kahvilan auttamattoman liian pieneksi. Asiakaspaikkoja Hymyssä sisällä oli vain muutamille, ja kaikki paikat olivat varattuina.

Onneksi Cafe Esplanadissa oli hyvät salaatit ja hyvää kahvia hyvän seuran lisäksi. Pitää siis itse tehdä omat raakakakkuni, kun sellaista halajan testata.

Tuli kiva fiilis ajalle keskustasta kotiin, nappailin pussista suuhun vielä jälkiruoaksi hakemiani kuivahedelmiä ja fiilistelin laskevasta auringosta ja musiikista.

Viimeviikollakin yllätin itseni ottamalla itselleni aikaa. Oli vapauttava tunne vain istua ravintolassa, syödä yksin omassa rauhassa, katsella ohikulkevia ihmisiä, eikä ollut kiire mihinkään.

Tämän jälkeen treffasin ystävääni ja me vain pyörimme kameran kanssa keskustassa.

kahvilla @ La Torrefazione 18.3.2014

Nykyään olen oppinut olemaan itsekkäämpi menojeni suhteen, en lähde ihan herkästi muuttamaan suunnitelmiani muiden takia. Juttelimmekin tänään ystävättäreni kanssa siitä, että kuinka on kuitenkin kiva tehdä myönnytyksiä niiden ihmisten suuntaan, kenen kanssa jousto on molemmin puolista.

"Kamerareissu" kaupungilla oli jotain mitä ei ole ollut myöskään ihan hetkeen, olemista ilman sen kummempaa päämäärää, mentiin sinne mikä tuntui hyvältä idealta sillä hetkellä, ihanan vapauttavaa.

Sitä on nykyään liian kiireinen. Onneksi tuli otettua hetki rauhassa, kuunneltua rauhallista jazzia miellyttävässä ympäristössä erinomaisesta viskistä nauttien.

Vaikka urheilu on kivaa, niin pitää muistaa ottaa useammin itselleen vapaata myös siitä.

kuvat: kloksi.fi