normipäivä

Noni, elämää on hcr:n jälkeenkin :) Kuhan tästä vaan tuo polven turvotus laskee, niin uskaltaa varmaan lähteä juoksemaankin.

Täällä meillä on ollut ihanasti hulinaa jo viikon ajan. Pikkusisko on ollut useampaan otteeseen poikansa kanssa täällä. Minäkin olen ehtinyt leikkiä kummipoikani kanssa.



Toi leikki taisi olla pikkuisen mielestä vähän kivempaa kuin minun :P No ei sentään, ei tuo pikkuinen niin kovaa vedä. Kynnet vaan on välillä aika terävät.



Marttakerhon jälkeen vietin myös laatuaikaa oman pikkuiseni Mimin kanssa. Käveltiin täällä kylällä iltalenkki nro 1. Tein hyvästä juustosta sopivankokoisia herkkupaloja, joilla sitten houkuttelin Mimin tottelemaan tuolla. Mukana oli fleksi ja valjaat, mutta näitä ei yllättävä kyllä tarvittu kertaakaan. Haukkuana kuitenkin katselin, että tuleeko ihmisiä, autoja tai koiria/eläimiä mistään. Hyvää aikaan oltiin liikkeellä, eipä näkynyt muita koiria kaduilla.

Hienosti pikkuinen totteli koko matkan, ja sai mennä vapaasti. Toissapäivänä Mimi ei ollutkaan niin tottelevainen, aluksi se karkasi naapuriin kottikärryjä ihmettelemään.. ja siitä vielä sitten toiseen naapuriin toista westietä ihmettelemään. Ei ollut mitään vaaratilanteita, toinen koira oli jo tuttu, samoin oli omistaja.

btw.. ihanat rönttöset päällä, saksantuliainen tuo toppi (Pimpkie), neule GT, farkut Diesel (nää alkaa olla jo ihan liian isot) ja kengät Bronxx (ne mistä en raaski millään luopua).