Hoitsu didi raportoi. Toipilaan kanssa kaikki on mennyt yllättävän hyvin, odottelin kovasti kivusta karjuvaa urosta, jota joutuu pitämään pillerihöyryissä koko ajan. Mitä vielä. Hyvin pärjää buranalla. Erinomaista.
Tein eilen etäpäivän pystyäkseni olla kotona avopuolison kanssa ja katsoakseni hänen perään. Eilen päivä oli aika hurjan täynnä touhua, aamun aloitin salitreenillä (olo oli tuolloin vielä siedettävä urheilua ajatellen), pyyhälsin kotiin, käytin koiran ulkona, tein meille aamiaisen, kävin ruokakaupassa, tuli kotiin aloittaakseni pizzanteon avopuolisolle.. kävin pikapikaa toimistolla hakemassa pari työjuttua, kävin hakemassa koiranruokaa.. kotona tein pizzat valmiiksi ja söimme. Puoli yhdeltä pääsin vasta töiden kimppuun. Rankkaa. Illalla paahdoin töitä lähes puolille öin.
Eilen päivitin omaa nörttiluoklaani. Töiden kannalta on hyvä, että on kaksi näyttöä käytettävissä, excelit, kp-ohjelmat ja mahdolliset viranomaissivut pyörivät hyvin samanaikaisesti... kaksi näyttöä tulee tarpeen, varsinkin kun en ole vielä saanut hankkittua pritteriä tänne.
Työnteko jatkuu tänäänkin. Flunssa koveni, eilen oli taas lämpöä ja aamupöydässä olo oli kuin jyrän alle jääneellä, kuumaa juotavaa ja burana, niin olen taas työkunnossa. Onhan tää onni onnettomuudessa, että kun en tänään päässytkään seinille, niin pystyn tänään tehdä enemmän töitä. Matka seinille ja takaisin .. plus kiikkumiset vievät kuitenkin reilut 3h aikaa, jonka voin nyt käyttää sitten työntekoon. Mä olen kyllä aikamoinen, että se vaatii mulla kauhean flunssan, että maltan pysyä kotona ja tehdä asioita jotka mun on pitäny tehdä jo aikoja sitten :P Tänään voisin yrittää mm asennelle Lundiaan ovet, ohjeet näyttivät varsin simppeleiltä.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti