Oi ilo! Tänään oli ihana päivä. Kekkasin tänään ihanan reitin töihin, suuri osa matkaste tehdään metsäpolkuja pitkin. Pikkuinen oli aivan täpinöissä. Mimi mennä nuuskutti nenä maassa, tosin ei missään vaiheessa vetänyt, kulki vain määrätietoisesti edellä. Kotimatka tehtiin sitten samaa reittiä pitkin. Kotimatkalla koin pienen säikähdyksen, Mimi bongasin hirven ennen minua. Olenhan minä täällä päin nähnyt hirven vasan kanssa aikaisemminkin, mutta aikaisemmin olen todistanut asiaa autosta käsin, enkä muutamien metrien päästä. Äitikin sanoi, että on melkein törmännyt hirveen tuolla metsässä, hän oli ollut marjassa, kun alkoi kuulua rytinää, mitä hän aluksi oletti jonkin lenkkeilijän aiheuttavan.
Nyt pitää sitten investoida maastokenkiin, kun Mimi tuntui olevan niin innoissaan tuolla metsässä liikkumisesta. Mun valkoinen on maastomonsteri. Ihana <3
Kotimatkalla kans törmättiin esteeseen. Hurja juttu, kuljettiin tuosta aamulla. Toivottavasti kukaan ei osunut kohdalle.
Pikkuisella on ollut niin paljon aktiviteettejä viimepäivinä, että se vaan nukkuu,kotona :) Eikös se sanonta kuulu, että väsynyt koira on onnellinen koira. Usein noita koiraohjelmiakin katsoessa painotetaan liikunnan ja aktiviteettien merkitystä koira ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta.
Jos muuten joku tarkkasilmäinen katselee Mimin olevan tavallista valkoisempi, niin se pitää paikkansa. Ostimme kesällä valkoiselle turkille tarkoitettua shampoota, emme vain ole aikaisemmin käyttääneet ko tuotetta Mimin turkkiin. Nyt pikkuinen on niin valkoinen, että melkein häikäsee katsoa :)
4 päivää sitten
0 kommenttia:
Lähetä kommentti