Sain juuri kotihommat tehtyä, nuorempi poika nukkui rinnalla liinassa.. ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki kirjoittaa pitkästä aikaa, sitten alkoi vääntäminen liinassa ja poika heräsi.
Arki kahden lapsen kanssa on ihanaa. Monet tilanteet joita olen pelännyt kahden lapsen kanssa, miehen työmatkan (viisi päivää reissussa), reissu julkisilla Helsinkiin (auto - juna -ratikka ja takaisin.. ) sekä ihan normi kaupassa käynti ovat osottautuneet ihan mukaviksi, ei tämä nyt niin vaikeaa ole.
Töihin on palattu, kahdesti käyn tekemässä töitä toimistolla viikossa, ehdin kiivetä, käydä salilla, pitää kodin siistinä, käydä sisarmuskarissa ja -uinnissa, sekä nähdä kavereita useamman kerran viikossa, ainoastaan välillä en vain ehdi olla. Täytynee rauhoittaa jossain vaiheessa koko viikko sille, että perun kaikki vakkarimenot ja olen vain kotona ja rauhoitun illat ja päivät.
Vauvakuumetta pukkaisi, mutta ehkä tämä kaksi on kuitenkin meidän perheelle sopiva. Pieni osa minusta haluaisi tehtaille vauvoja vielä useamman ja jäädä ihan vain kotiäidiksi, mutta se juna on tainnut jo mennä.
Esikoinen alkaa olla siinä iässä, että hänen kanssa voi jo pelata pelejä, hänen kanssaan voi laittaa ruokaa ja kokkailla, ettei se kotona lapsen kanssa oleminen ole vain sitä, että hänen ehdoillaan leikitään pojan huoneessa, vaan voimme oikeasti tehdä jotain järkevää.
Tänään valmistauduimme huomiseen isänpäivää. Esikoinen sai tehtäväkseen kaataan kuivat ainekset kulhoihin ja sekoittaa ne, tosin kun silmä vältti hän oli jo sekoittamassa lakumokkapalojen kuorrutuksen sekaan taikinan jauhoseosta, onneksi suurta vahinkoa ei päässyt tapahtumaan.
Ihanaa päästä huomenna juhlimaan meidän perheen isää.
