Vähän valmiimpana

Perjantain jäätymisestä oppineena suuntasin tänään varuste.nettiin (oli hyvin aikaa, kun haluan parantua kunnolla flunssasta ennen paluuta seinille/salille).

Vähän aikaa selasin netissä hanskavaihtoehtoja, päädyin Hestra Gauntlet Mitt -rukkaset, isot pojat osas kehua noita. Pidemmän päälle hankkimani hanskat, eivät taida kauaa kestää jääkiipeilyssä, mutta jos tämän talven saan kiivettyä noilla, olen tyytyväinen.

Rukkasten alle tuli (taas kerran ) isojen poikien suosituksesta hankittua silkkiset alushanskat, näiden pitäisi pysyä kuivina vaikka muuten hanska kastuisikin tai jotain.

Itse kiipeilyssä aion käyttää jo viimekauden uskollisesti palvelleita Thermoja, joita myös RolloMixedissä kovasti kehuttiin (taisi aviomies ostaa nämä ko tekstin luettuaan). Näitä pitää käydä ostamassa toinen pari reissuun mukaan, ihanaa kun kerrankin hyvät välineet ei ole hinnalla pilattu.

Perjantaina Pirulla huomasin myös, että valjaisiin olisi hyvä laittaa caritoolit kiinni. Hakut saa sulkkareilla kiinni valjaisiin, mutta Caritoolit ovat varmasti merkittävästä kätevämmät. Nyt pitäisi vielä miettiä hankinko leashit hakkujani varten, tuntuisi vähän hölmöltä ostaa sellaiset, kun lähivuosien multipitch-tavoitteet jäällä on varmaan laskettavissa yhden käden sormilla. Pitää miettiä jos tämän ongelman ratkaisin suhteessa kalliiden leashien sijaan jollain muulla tavalla, onneksi on aikaa vielä harkita hetken asiaa.

Rjukaniin ei ole enää kauaakaan aikaa, alkaa jännittää kovasti.  Meillä on edessä pari päivä tiukkaa kiipeilyä edessä. Ehkä eniten jännittää oma jaksaminen ja ehkä se, että tarkenenko. Tuollaisessa reissussa aina jännittää se, että olenko se heikoin lenkki, kestääkö kroppa ja pää. Kaveri haluaa vetää multipitchiä, itse en niin siitä välitä, mutta eiköhän muutaman köydenvälin voi mennä. Ajatus olla "nalkissa" reitillä tuntuu aika pahalta. Talvella etenkin jos tulee kylmä ja/tai kauhea pissahätä.. mitä siellä sitten tehdään? Mä en ala talvella killua valjaissa housut nilkoissa jossain jääseinällä. HYIH :D

Enivei, odotan hurjasti. Täällä on toki Piru, mutta onhan se kiva päästä (vaikka yhdenkin kp:n) uusille jääseinille. Toivottavasti ensiviikolla ehtisi käydä Pirullakin vielä ennen reissua, pitää testata uudet hanskat.

Täytynee alkaa laatia listaa mukaan otettavista tavaroista, jos sillä saisi osan jännityksestä katoamaan. Pelkään unohtavani jotain niinkin oleellista kuin hakut tai köydet.

Pirun kylmää

Tätä oli NIIN odotettu, jääkiipeilykausi sai vihdoinkin osaltani avauksen. Oli jo aikakin päästä jäälle, kahden viikon päästä tähän aikaan meillä on Rjukanissa ensimmäinen kolmesta kiipeilypäivästä takana.

Vähän ujostutti lähteä Pirulle. Yritin houkutella vanhaa lukiokaveria jo tänään kanssani köysiin, mutta aikataulut eivät nyt menneet yksiin (joku toinen kerta sitten). Bongasin kiipeilyseurailmon eräästä fb-ryhmästä. Olin hurjan hermostunut alkuunsa joskos olen tarpeeksi hyvää kiipeilyseuraa kokeneemmalle kiipeilijälle (hyvinhän se meni sitten). 

Kauhean pakkaaminen tavaroissa, kun sääkin oli noin vietävän kylmä tänään. Vaatetus oli muuten riittävä, ensimmäisellä nousulla onnistuin jäädyttää sormet siihen pisteeseen, että kivun takia teki mieli itkeä ja oksentaa, olin hermostua, kun en halunnut näyttää olevani heikko... jotenkin klaarasin tilanteen ja pääsin yli tuosta. 

Kiipeilykaveri liidasi ensimmäisen nousun, jonka jälkeen hioimme yläankkurissa nousuja. Itse tein nousut 1 -2 - 2 ja 1, ihan hyvä näin ensimmäiselle kerralle, kauden avauksessa. Huomasin arastavani liian laajaa lyöntiä alkuunsa vuosi sitten olkapään pettämisen takia, taisi olla ihan tammikuun alussa kun käsi petti kahdesti yhden nousun aikana. 

Parin nousun jälkeen uskalsin käyttää käsiä jo paljon enemmän, lyönneissä oli voimaa. Viimeisellä nousulla oli jo havaittavissa tietynlaista väsymistä, lyönneistä alkoi tarkkuus kadota, piti tosissaan keskittyä siihen, ettei lyöntien liikeradat mene vahingossa suuriksi. Pitää muistaa Norjassa kuunnella omaa kehoaan, missä vaiheessa olkapäät alkavat väsyä, pitää lopettaa hyvissä ajoin, eikä sitten kun jokin jäsen on sijoiltaan.

Olin kiipeilyyn tyytyväinen, mielestäni käytin jalkoja fiksusti enkä repinyt käsillä reittejä ylös, kiipeily tapahtui kohtalaisen fiksusti jaloilla. Jään kanssa tuli silti otettua pariin otteeseen yhteen, huomenna varmasti polvet näyttävät enemmän tai vähemmän piestyiltä. Onneksi ei ole enää mekkokelit.

Tästä päivästä opittuna aion mahdollisimman pian suunnata Varuste.nettiin tai Partioaittaan ostamaan sopivat hanskat, kuten sanottu ne ovat tällä hetkellä heikoin lenkki omassa vaatetuksessa. Kerrastoja on mukavasti, merinovilla- ja mikrofleeset, untsikka joka ei ole kovillakaan pakkasilla pettänyt, jos kädet jäätyvät, niin peli menetetty. Kävin kertaalleen jo katsomassa jääkiipeilyyn hanskoja, mutta olin juosta kirkuen kaupasta ulos, kuka maksaa 125€ hanskoista!? Vissiin minä sitten.. eipä etteikö tässä olisi jo muutenkin tullut investointua tuntuvia summia kiipeilyvarustuksiin muutenkin. Kunnon hanskoilla voi sitten nauttia muistakin hankinnoista, kun kiipeily tuntuu mukavalta.

Toivottavasti tässä ehtisi vielä pariin otteeseen jäälle ennen reissua Norjaan.

uutta seikkailua odottaen

Kiipeily on upea harrastus ihan senkin takia, että sen varjolla helposti tulee matkusteltua paljon. Ensivuonna on tarkoitus lähteä sekä talvella että kesällä ulkomaille, kotimaassa kiipeilyreissut kuuluvat normaaliin arkeen.

Kuluvalla viikolla tuli vihdoinkin hoidettua helmikuun jääkiipeilyreissun järjestelyitä, lento on ostettuna, mökki ja auto varattuna. Tarkoituksena on viettää kolme jääkiipeilyntäytteistä päivää Rjukanissa, pitkä viikonloppu, kolmessa päivässä (omaa historiaani peilaten) onnistun kyllä aivan varmasti kiivetä itseni jo aivan rikki. Alueen topoa on tullut selailtua jo pidemmän aikaa,j otenkin tuntuu, että pitää nähdä vähän ympäristöäkin, jotta osaa päättää minne haluaa mennä.

Jännittää jo kovasti. Pitää varata varmaan varaotsalamppu.. tuolla ei taida kauheasti aurinko paistaa / nousta.

Voi jo vähän fiilistellä kuvilla viimevuoden jäänousuista.

Jee! On kiva aina olla joku reissu tms mitä odottaa, mihin treenata.. 

Ja sitten vähän videofiilistelyä.