Hehe, kovasti uhosin trädikiipeilyn olevan osaltani historiaa, olin jo viittä vaille myymässä omia kamojani eniten tarjoavalle, mutta eilen tuli löydettyä itsensä Kauhalasta kamut ja kiilat valjaissa.
Olin etukäteen palautellut mieleen paikan trädireittejä, mitä olisi kiva kiivetä jne. Oman to do-listan kanssa tuli sitten toimittua. Yksi reitti vaan paljastuikin paikanpäällä suunniteltua vaikeammaksi/hirveämmäksi, joten tyydyin sen kakkosteluun, turhan jännä reitti näin alkuunsa, eikä se ollut sittenkään sellainen mitä olisin edes halunnut kiivetä, selkeästi mun makuun on enemmän fyysisesti rymistelyt erikokoisissa halkeamissa, joissa levot tuntuu levoilta ja käsi/jalka kunnon jammissa. Totta kait olisi hyvä uskaltaa kiivetä paljon erilaisia reittejä, mutta nyt lähdettiin liikkeelle omalla mukavuusalueella.
Päivän saldo Potilas (4+) trädiliidi, kakkosena Left crack (5), Ruuvipenkki (6a+) kakkosena puhtaasti (ei tosin ensimmäinen kerta, ei edes toka, mutta silti .. woop woop), pohdin hetken nelosen ja vitosen trädireittien välillä, päätyen kannustuksesta kiipeämään Nimettömän vitosen, kunnon jammailuryömiminen. Ihanaa kun Italian jälkeen noi suomilukit ei tunnu oikein missään. Päivä päätettiin kiipeämällä Pelkkiä mustikoita (4) ylös, kaveri träditti ja minä yritin kavuta reitin kakkosena perässä. Reppu selässä reitin nousu oli kaukana puhtaasti, pari kertaa tuli käytyä köydessä, sen siitä saa kun raahaa koko omaisuutensa repussa.
Ihan mahtava fiilis, ehkä tää trädikuume tästä nousee vielä.
