avannolla

Pisin uintimatkani ja -aikani.. kumma mitä sitä tekee, kun kaveri tulee kannustamaan kameran kera. Kiitos!

8/2014

Kohtuuhyvä viikko takana.

Aamukävelyt jäivät kertaan, mutta se on ihan ok. Tämä viikko on mennyt nukkuen tosi hyvin, leväten ja syömällä taas kunnolla. En tiedä mitä on tapahtunut, onko stressin vähentyminen yhdistettynä avantouintiin, mutta en muista näin levollisia unia aikoihin, olen nähnyt unia, aamuisin tunnen herääväni syvästä ja virkistävästä unesta. Pitkästä aikaa arkena herätessä ei vain toivo viikonlopun tulevan nopeasti, jotta pääsisi lepäämään. Olen täynnä energiaa, eikä itseään joudu pakottamaan tekemään normaaleita asioita.

Tällä viikolla oli kivasti kuusi avantokertaa. Välillä vesi tuntuu kylmemmältä kuin aikaisemmin, ja se sattuu koko uinnin ajan, pitää vain pitää mielessä mahtavan uinnin jälkeinen euforinen olo. Punttista on tullut tehtyä alkuperäistä suunnitelmaa enemmän (kuten povailinkin), köyteenkin on tullut eksyttyä kolme kertaa. Kaiken kaikkiaan hyvä viikko.

Käytin tänäänkin punttiksella ystävääni, oli tosi iso juttu, että sain ystäväni mukaani. Rehkittiin molemmat kätemme veteliksi ja hapotimme corea. Sain tehtyä omilla enkkapainoilla rintaliikettä, sarjat tuli tehtyä 10kg:n käsipainoilla. Hyvä minä! Vähän jäi harmittamaan se, että en oikein nyt tiedä miten uskaltaa treenata alakroppaa. Yläkropan liikkeissä painot pitää pitää sen verta pieninä, ettei vahingossakaan anna asennon repsahtaa (on toki tärkeää ehjällekin selälle), mutta alakropan treenaaminen tuntuu hieman pelottavalta.

On kovasti sellainen olo, että ensiviikolla jaksaa heräillä aamuisin lenkille. Tosi hyvä pössis!

avannosta itseni yllätin

Pirunkallion jääkiipeilyskallio vieressä on avanto. Monta kertaa olen ihmetellyt lumin halki avantoon suuntaavia ihmisiä, kylmät väreet ovat menneet selässä pelkästä ajatuksesta. "Hullua touhua."

Äitini innostui jokin aikaa sitten avantouinnista, ja jo ensimmäisestä kerrasta lähtien hän on pyytänyt minua mukaansa. Tuntuu kuulema mahtavalta ja vesi on ollut ilmaa lämpimämpää, veden kylmyys ei tunne sitten suhteessa niin pahalta. Ihan varmaan joo.

Olen kokenut viimepäivinä tähänastisen elämäni hirveimmät kivut. Äiti oli vakuuttunut avantouinnin auttavan minua, ja epätoivoisesti helpostusta olooni kaipaavana matelin eilen hänen perässään uimapaikalle. 

Minua neuvottiin, että ensimmäisellä kerralla kävisin vain kastautumassa. En kauheasti ajatallut asiaa, painelin määrätietoisesti veteen, heittäydyin kylmyyteen ja lähdin polskimaan. Alku ei tuntunut kauhealta, jostain syystä ajattelin, että 20 sekuntia on oltava. Nousin kirkuen pois, en voinut uskoa uskaltaneeni tehdä sen.

Aluksi olin aivan jäässä, mutta pikkuhiljaa ihoa alkoi lämmittää. Hytinä muuttui iloksi, en edes tajunnut aluksi että pystyin kävelemään normaalisti. Olihan se tietyllä tavalla hirveää, mutta avantouinnin hirveys suhteessa sen tuomaan mahtavaan vireään oloon tekee touhusta mahtavaa.

Tänään kävin jo toisen kerran avannossa, liityin jopa paikalliseen talviuintiseuraan. Tarkoituksena olisi käydä 5-6 kertaa viikossa avannossa. 

Tänäänkin uin 20s, mutta meno oli rauhallisempaa. Veteen meno ei ollut yhtä kauheaa kuin ensimmäisellä kerralla. Yhtäkkiä kylmyys kuitenkin alkoi tuntua pahalta, tuntui kuin hengitys olisi salpautumassa, ei kuitenkaan paniikkia, uin rauhallisesti ja hengittelin harkitusti. Vedestä ylös tullessa kylmyys tuntui polttavan ihoa, mutta tämä tunne vaihtui jo ennen laiturilta pois pääsyä mahtavaksi oloksi, kivutkin olivat taas kadonneet (ja pysyivätkin poissa tovin).

Avanto-uintiin on ihan omat suosituksensa. Kylmyyteen tottuu ja ajan kuluessa vedessä voi olla pitkiäkin aikoja. Tänään katselimme erään rouvan uivan jopa useita minuutteja. Koukuttava harrastus näemmä tämäkin.

Avantouintiin tarvitsee uikkarit, kylpytakki on kiva, lipokkaat, pipon (jotenkin tuntuu helpottavan touhua), paljon iloista mieltä ja kaveri on hvyä ottaa mukaan (turvallisempaa kun joku katsoo perään). Saunaa ei suositelle ennen avantouintia, lämmitetty pukukoppi riittää hyvin. Itse avantouinnista ei vilustu, riittävän lämpöisestä pukeutumisesta tulee huolehtia.

Avantouinnista ja sen terveysvaikutuksista enemmän.

Aviomiestä en varmastikaan saa ylipuhuttua kokeilemaan tätä, mutta eiköhän hän tule varmistamaan, etten jää pysyvästi jorpakkoon. Hän voi sitten halia minu lämpimäksi uinnin jälkeen.