Hääkattaus aiheutti paljon päänvaivaa. Minulla oli visio siitä, että hääkattaus muodostuisia monista erilaisista laseista, joissa olisi jokaisessa jotain siroja herkkiä kukkia. Tarkoituksena oli kierrellä kirpputoreja ja keräillä mahdollisimman paljon erilaisia laseja, herken kukka-asetelmien aikaansaamiseksi.
Jotenkin sitten vain tuo lasien kerääminen jäi, sitä minnekään kirpparille saanut aikaiseksi lähteä. Äidin kanssa mietimme jo mm orvokkien ostamista ja niiden käärimistä kakkupapereihin ja laittamalla vaaleanpunaisen rusetin tämän ympärille. Onneksi kerrottuani alkuperäisestä ideasta eräälle ystävättärelle, hän näytti samankaltaisen toteutuksen eräästä toisista häistä (yhdestä blogista) ja siitä me sitten saimme ideoitua aivan unelmaisen kattauksen häihin.
Tarkoituksena oli alunperin ostaa kahta erilaista lasia Ikeasta, jalatonta viinilasia ja sitten olutlaseja. Meillä oli kahdeksanhengen pöydät, ja kattaukseen olin suunnittellut laittavani säännöllisesti viisi lasia, joihin tulee kukat .. ja kaksi lasia, joihin tuli karkkeja. Alkuperäinen idea oli karkkibuffetti, mutta eivät juhlapaikalla sallineet sitä.
Ikeassa suunnitelma muuttui hieman, päätimme, että kattauksessa keskimmäinen viinilasi olisi isompi kuin reunoilla olevat viinilasit. Keskelle tuli Ikea 365+ Irvig 45cl:n lasit, sivuilla tuli 30 cl:n Irvigit ja viinilasien väliin tuli Mjöd-olutlasit. Isoja viinilaseja tuli kaikenkaikkiaan ostettua 12 kpl, pieniä viinilaseja 24 kpl ja olutlaseja 24 kpl
Hääviikon keskiviikkona teimme siskoni eli kaasoni kanssa koekattauksen meillä kotona. Aluksi pelkäsin, että onko kattaus liian vaisu, en ollut aivan varma tuosta, vaikka lopulliseen kattaukseen olis tulossa vielä shampanjanvärinen ohjelma/menu -pömpeli. Lopulliset ruusutkin olivat vielä isommat ja niitä tuli olemaan kahta eri väriä, kuin mitä koekattauksessa.
Lasien, sekä "kukkavaasien" että karkkikippojen alle tuli Tiimarista ostetut kahvikupinaluset tuomaan pitsiä kattaukseen, pitsi oli yksi meidän teemoistamme. Kukkalaseihin laitettiin sellofania ja vettä, jotta saimme jäisen tunnelman laseihin.
Jossain vaiheessa mietin shampanjvärisen kaitaliinan laittamista pöytään, ostinkin Dunilta pöytäliinaa, josta olisi voinut leikata kaistaleet keskelle pöytää, mutta olin erittäin tyytyväinen kattaukseen ilmankin, ja juhlapaikassa kun oli vielä meidän teemamme väriset ikkunaverhot, ei tuonne tarvittu enää yhtää mitään lisää.
Jotenkin tuo kattaus tuntui niin herkältä ja niin henkilökohtaiselta, että tunsin itseni lähes alastomaksi katsoessani valmista lopputulosta häitä edeltävänä iltana ja hääpäivänäni. Olin niin tyytyväinen kaikkeen tuolla. Ainoa mikä jäi harmittamaan oli se, etten ollut tajunnut pyytää ketään ottamaan kuvaa pöydistä kukkien lisäämisen jälkeen, mutta ei se nyt enää haittaa :)
