tahtoo TOUHUTA!

Olis paljon juttuja joita haluaisi alkaa suunnitella ja toteuttaa. Oman asunnon myynti, tosin me ollaan päätetty että vasta joulun jälkeen laitetaan myyntiin. Uuden asunnon sisustuksen suunnittelu, huonekalujen etsiminen ja kunnostaminen, ei kuulema ole vielä kiire. Sitten.. avokki vihjaili, että häät olisivat vuorossa muuton jälkeen (kuinka pian, mä en tiedä, kun toi ei ole kosinut), voisihan sitä vieraslistoja, ruokia ja vastaavia miettiä... ehkä mä alan sitten vain keräilemään inspisjuttuja. Tekisi mieli myös neuloa, haluaisin tehdä vauvanvaatteita ja koristetyynyjä, mutta värejä molempiin projekteihin .. nooh ovat vielä auki.
Kotona ei myöskään mahdu ommella, kun pöytätila puuttuu. Urheilemalla saisi ajan kulumaan, mutta .. nyt ei saa urheilla selän takia. Kiva.

Meidän pikkuinen, 7 kk ja pari päivää, saavutti sukukypsyyden. Tänään Mimin kanssa leikkiessä huomasin pikkuisen masunalusen olevan märkäå.. ja pian käsivarressani oli verta. Aika varhaiskypsä toi meidän tyttö. Ei sitä sitten muuta kuin eläintarvikeliikkeeseen juoksupöksyj ostamaan. Se on nyt kyllä tosi surkeana, ei diggaa noista lainkaan, mutta pakkohan sen on pitää ne, ettei sohvat ja vastaavat mene ihan vereen, vaikkei noin pieni paljoa vuodakaan.

<3 <3 <3

Ihan ihme fiilis, tahtoo olla vaimo ja äiti.

En tiedä olisiko aikaisemmin epävarmuus meidän parisuhteesta ja sen tulevaisuudesta jotenkin vaikuttanut siihen, että blokkasin täysin vauvanhankkimishaaveet ja aloin jopa inhotava ajatusta omista lapsista ja jopa vastaantulevat odottavat äidit aiheuttivat inhonväristyksiä.

Nyt taas tuntuu, että haluaa kaiken tapahtuvan NYT. Toisaalta pelkään pelottavani avokin pois, mikäli en osaa nyt osaa hillitä itseäni.

I CAN SEE

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla


voi ilo!

Silmäleikkaus meni erinomaisesti.

Jännitti vallan kauheasti tosiaan se, miten itse reagoin siihe, että joudun olemaan yksin lääkärissä.

Isäni vei minut lääkäriin, yksin menin Medilaseriin ja ilmoittauduin. Hoitaja antoi minulle punaista mömmöä, kait se oli sitä diapamia tms. Rentoutti ainaskin tosi hyvin, puhe taisi hieman puuroutua.

Odottelin puolisen tunti Medilaserin aulassa lääkkeen vaikutusta Family guyta iPhonelta katsellen.

Lääkäri kutsui minut luokseen, kurkkasi silmät ja lähetti takaisin odottamaan hetkeksi. Sitten minut kutsuttiinkin toimenpidehuoneeseen. Minut pari viikkoa sitten tutkinut optikkosetä oli paikalla, hän laittoi myssyn päähäni ja desifioi silmien ympäryksen.

Ylä- ja alaluomet "teipattiin paikoilleen ja silmät pidetiin auki. Silmiin tiputettiin puuduttavia ja kostettavia tippoja.. ja sitten sitä mentiin jo. Lääkäri merkitsi silmään kait jotkin kohdat sarveiskalvoläppää varten.

Sitten sitä pötköteltiinkin jo pöydällä, ja rasveiskalvoon tehtiin läppä. Silloin silmään kohdistettin laite, joka aiheutti painetta silmään ja näkö hävisi kokonaan. Näkyi vain mustaa. Sitten hetkessä se oli ohi, ja taas alkoi näkyä jotain. Siinä sitten tuijoteltiin yllä olevaan punaista pistettä, laser alkoi tehdä työtä.. ja noin kolmennkymmenen sekunnin kuluttua työ oli jo tehty. Seuraavaksi läppä käännettiin paikoilleen ja oikea silmä olikin jo työstetty.

Sama juttu tehtiin vasemmalle silmälle.

Koko ajan optikkomies piti minua kädestä kiinni ja muistutti hengittämään aivan rauhallisesti.

Operaation jälkeen näkö oli hyvin sumuinen, mutta parempi kuin mitä näkö olisi ollut ilman laseja.

Siirryin tunniksi odottelmaan, kunnes operaation tehnyt lääkäri tarkisti läpän asettuneen kunnolla paikoilleen.

Odotin hirveää kipua, sitä hiekantunnetta ja kauheaa silmien "vuotamista", mutta mitään tuollaista ei tullut.

Tunnin päästä lääkäri tarkisti silmät, silmät näyttivät oikein hyvältä.

Aivan mahtavaa. Leikkauksesta on kulunut nyt 8 tuntia. Ei ole mitään kipuja, ei kuivuutta, ei hiemantunnetta, näkö tuntuu aivan mahtavan tarkalta. Huomisestä lähtien pitää kahden viikon ajan laittaa kolme kertaa päivässä antibioottitipat silmiin ja tarpeen vaatiessa - kuitenkin min kolme kertaa päivässä - laitetaan silmiin vielä kostettavat tipat.

Aivan mahtavaa! Ihan paras päätös ikinä.