maanantai 6. helmikuuta 2012

auauau

Tänään sattui kaikki salilla NIIN paljon. Jääkiipeilyn jäljiltä kroppa oli puolilta eritavoin hellänä. Vatsalihakset ihan kipeänä, huomasin tehdessäni kylkiä, reiden koukistajat sattui joka toistolla, sääret ja reidet olivat kosketusarat, koska ne oli niin mustelmilla tai siis .. ruhjeilla, oikeasti turvoksissa osittain noi sääret. Sai hammasta purra kun asettui makaamaan reidenkoukistajalaitteeseen.

Don't get me wrong, en mä valita, tiedänpä liikkuneeni. Kipu on kivaa.

Ihan hyvä oikeastaan, että tämän päivän kiipeily vaihtui salitreeniin, vaikka onhan se harmillista että ystävä on kipeänä ja jäi vielä vaille torttua.


Tänään tuli tehtyä tosi hyvä treeni, vähän edelleen painot hakusessa, kuten on myös se tempo millä teen liikkeet. En tiedä kuinka rauhallisesti esimerkiksi jalkaprässit tulisi tehdä, mikä on ideaali. Pitää välillä yrittää miettiä tuota salitreeniä kiipeilyn kannalta, millainen treenaus tukisi kiipeilyä. Ihan hirveällä voimalla en tee mitään, vaan enemmänkin kestävyys olis se juttu, vaikka toisinaan se räjähtävä voimakin tulee tarpeseen (dynotessa). Pitää kysyä pt:ltä.

SJMV:ssä lähdin tänään ihan vain tangolla + 10 kg:llä liikkeelle, seuraavalla kerralla painoa ainakin 10kg lisää.. kuvittelisin. Jalkaprässiä oon tehnyt tähän mennessä 61kg:lla tuota 2 x 20 sarjaa, mutta tänään nostin painot 69kiloon :) Hyvi jaksoi tehdä sekä nopeatempoisesti että h-i-t-a-i-l-l-a toistoilla. Muuten ei mitään radikaalia, ylätaljaa tein vauvakiloilla, 45kg:lla. Mä testasin yksi päivä, niin ihan hyvin toi 65kg:n lähtee, pienillä sarjoilla tosin. Ei vaan oo mielekästä vetää käsiä supersippiin, kun huomenna on tarkoitus riehua kaveripojan kanssa köysissä.

Hyvät fiilikset jäi treenistä, mukavia ja yllättävän avuliaita kanssatreenaajia. Avokki sai salin jälkeen autossa juottaa mulle palkkarin, kun kädet oli spaghettia, mutta hyvin nää on nyt jo palautunut.

Oli itseasiassa kiva viettää avopuolison kanssa laatuaikaa salilla <3 Vielä puolitoista kuukautta, ja pääsemme yhdessä kiipeämään, jipiii!

4 kommenttia:

Mappe kirjoitti...

Itellä on jalkaprässistä nää opit käytössä:

Rauhallinen, rääkkäävä alaslasku ja räjähtävästi ylös (hah, ekat toistot ehkä räjähtelee mutta sitten jo paukut loppuu :D). Jatkuva liike eli en pysäyttele ylhäällä, vaan pyrin pitämään liikkeen koko ajan päällä. Paljon näkee että tehään isoilla painoilla, lyhyttä liikettä ja ylhäällä lukitaan polvet tai ilman lukottamista "levätään". En tiedä haetaanko tällä sitten voimaa, mutta ite kun keskityn lähinnä tekemään bodytreeniä, niin teen sitä jatkuvaa pumppaavaa liikettä. :)

-didi- kirjoitti...

oi Mappe <3

Tuollaista mäkin oon pyrkinyt tekemään, eikä jo tosiaan mitään kauheita huileja kummassakaan päässä. Kiva tietää, etten oo yksin tämän treenityylin kanssa.

Mappe kirjoitti...

You're not alone. ;) Me ollaan ainakin miehen kanssa samaa koulukuntaa. :)
Mies mm. jalkareenautti erästä kaveriaan (omien sanojensa mukaan kovaa reenannut aina) ja tyyppi meinas kuolla, lähinnä sen takia, että kesken sarjan ei lepäilty ja negatiivinenkin vaihe käytettiin kunnolla hyödyksi. Ei oo kuulemma ikinä ollu jalat niin kipeät ku tuon treenin jälkeen. ;)

-didi- kirjoitti...

:D nonni :D

Mulla toi hitaat naaatiskelavat toistot ja pitkät sarjat takaa sen, että jalat on aika usein ihan spaghettia reiden ojentajien, askelkyykkyjen ja leveän prässin jälkeen.
Ihanaa kun tuntee tehneensä jotain :)

 
Template by suckmylolly.com - background image by elmer.0