voi turhautuminen

Olin NIIN intona lähdössä boulderoimaan ystäväpojan J:n kanssa, ja ihan innoissani oli paikan päällekin. En tiedä sitten mikä vaikuttaa nyt vatsaan, aivan kauheat pörinät menossa, ainoastaan sikiöasennossa pystyy olla kivutta, kiipeillessä siis oli lievästi inhottava olo. Otettuna on sekä eilen lääkärin määräämä lääkekuurilääke sekä aikaisemmin vatsakipuihin määrätty lääkitys, mikään ei auta nyt.

Valitettavasti vatsakipuja ei voi syyttää tänään kesken jääneistä 6a:n nousuista. On se kumma, köydessä ei olisi mitään ongelmaa mennä noita liikkeitä ja topata, liikkeet ovat tuttuja, taidot riittäis, mutta kun ei uskalla nousta ylös asti. Tippuminen pelottaa vaan liikaa.

Samalla tavalla perjantaina mietitytti J:n kanssa  6a:n ja 6a+:n nousut, mutta niin ne vaan nousi. Samanlaisia nousuja nyt olisi ollut, eikä ne ollut edes pituudeltaan kuin osa köysireiteistä. Raivostuttavaa.

Tuli kiipeiltyä iho sellaiseen kuntoon, ettei lopulta pystynyt edes nelosen reittiä nousta :D

Nappasin kuvat päivä safkoista. Hyvin on tämän viikon jo pitänyt tämä valio, ei mitään ongelmia, kun annokset ovat noin jättimäisiä. Innolla odottelen viikonlopun tankkausta.

Superkivaa, huomenna menen kaason / pikkusiskon kanssa ostamaan tarvikkeet hääkutsuihin, paikkakortteihin ja muihin tarvittaviin. Jipi. Parin viikon päästä sitten askartelemme kortit ja laitamme kutsut postiin. IIK! Alkaa iskeä paniikki, kohtahan on 3,5kk enää jäljellä.

Nyt pitää vaan kohta taas mennä makaamaan ja pyytää avopuoliso hieromaan vatsaa. Studio Julmahuvi piristää mieltä hieronnan lisäksi.