Pääsemme tänään kotiin.. oi ilo!
Toivottavasti pääsemme nyt vihdoinkin tänään iskemään panelit kylpyhuoneen kattoon kiinni, muuten alkaa palaa käpy... tosin ei se ole remonttireiskan eikä sähkömiehen vika, sillä RTV:n takiahan meillä viivästyi koko projekti parilla viikolla. MUR!!
Tänään vaan viimeiset vaatteet ja vuodevaatteet messiin ja menox!
Illan ohjelmassa mahdollisen paneloinnin jälkeen on kuohujuoman nauttiminen.
Ikean kautta sitten taas alkoi tänään uurastus
Ikeasta ostosten kanssa Askon kautta Kodin1:een.. ja sieltä kotia laittamaan. Aikaisemmalla Ikea-reissulla ostin tuon keltaisen lasten hiekkalaatikkolelun itselleni multatöihin. Vuosi sitten onnistuin ostamaan niin tuoretta multaa, että siinä oli hurja määrä eläviä matoja. Välttyäkseni mahdollisesta uudesta matokontaktista, hankin sitten tuon. sillä oli erittäin hyvä kauhoa multaa kukkaruukkuihin :)
En tässä onnistunut jotenkin lainkaa tallentamaan sitä seesteistä harmonista rauhantunnetta, joka nyt parvekkeellamme vallitsee. Vaihdoimme futonin päälle Ikeasta tarjouksessa olleen pussilakanasetin :) Olimme alunperin miettineet muotoon ommeltua aluslakaa futonin päälle, mutta avokin ideasta päädyimmekin tähän ratkaisuun. Avopuoliso haluasi meidän myös hankkivan Ikeasta rahin. Askosta puolestamme ostimme pienen klaffipöydän. Lattia on Kodin1:stä ja valkoiset tyynyliinat Ikeasta RITVA-mallistoa.
Uutta kuvassa, vuosia vanhat parvekekalusteet saivat uudet istuintyynyt (Ikea: RITVA) sekä uudet päällystet vanhoilla tyynyillä.
Sen verran parvekkeelle tuli vielä tämän kuvan ottamisen jälkeen, että iskin toiseen päätyyn vanhan hyllykön, joka oikeataan kuuluu kylpyhuoneeseen :D Se oli yksiössä käytössä sen oikealla paikalla, kylpyhuoneen seinällä, mutta nyt muuton jälkeen se on lähinnä vain kerännyt pölyä.
Pitää yrittää vielä vangita se harmoninen tunnelma kameralla, kuhan vain onnistun löytämään tuolta kotoa järkkärini akun laturin.
Enhän mä pääse laittamaan sitä kattoa vielä, kun meillä on vielä yksi sähkötyö tekemättä. Voi kökön kökkö!! Täytyy toivoa sähkömiehen ehtivät paikalle ennen keskiviikkoa. Keskiviikkona kun olisi tarkoitus kutsua meidä molempien vanhemmat illalla kylään.
No silti voin opetella käyttämään naulapyssyä, käydä istuttamassa kukkia parvekkeelle ja hankkia parvekkeen futonille päällyksen.
Eilen puu- ja rautakauppareissun jälkeen suuntasiin kotio. Tällainen oli lähtötilanne.
Päivän päätteeksi olin saanut kodin tähän pisteeseen. Yllätin itsenikin sillä, kuinka paljon onnistuin kuudessa tunnissa saamaan aikaan. Eletkroniikkaa en alkanut yksinäni kantamaan, enkä saanut ruodattua ylijääneitä laattoja minnekään. Keittiöönkin sain verhot laitettua, pöydät putsattua jne.
Eilen ohjejlmassa oli myös pienen seinäpätkän maalaaminen wc:n ja pesuhuoneen välillä. Remppamiehet olivat kyllä maalanneet uuden rakentamansa seinän, mutta se oli jätetty valkoiseksi, vaikka se alunperin oli aivan muunvärinen. Ei hätää, onneksi meillä oli kellarissa vielä maalia jäljellä. Starkissa sanoivat, ettei vuoden vanha maali olisi enää välttämättä hyvää, mutta onneksi tuo oli kunnossa. Olisi tullut aika kalliiksi yhden puolen metrin seinän maalaaminen. Wc:nkin maalasin. Avopuoliso oli tasoittanut seinät, kun niistä oli rapissut hieman pintaa pois meidän irroittessa lattialaatat.
Alla olevassa kuvassa näkyy tämän päivän projekti. Tarkoituksena olisi paneloida pesuhuoneen katto. Kävin tosiaan ostamassa 40 m kattopanelia. Alunperin uhosin itse ostavani naulapyssyn, mutta .. eihän minulla ollut mitää käsitystä siitä millainen laite se on. Sain sitten eräältä asiakkaaltamme ko laitteen lainaan.
Täytyy tästä mennä pihalla kohta opettelemaan naulapyssyn käyttämistä. Siinä on vaikka mitä osio, on joku kompura (tarkoittikohan se jotain kompressoria), miljoona metriä jotain letkuja ja sitten joku laukku, missä on varmaan itse pyssy.
Tuollainen fiilis :)
Eilen vaatteita vaihtaessa bongasin oman koipeni peilistä :D Mullahan on koipimuskelit.
Kävin eilen salilla (yllättyikö joku :P ). Tarkoitukseni oli vain crossata 20-30 min kevyesti ennen salitreeniä, mutta crossauksen sujuttua NIIN kivuttomasti, ei tuntemuksiä polvessa eikä sääressä, niin intouduin puhisemaan tuntin ja vartin crosserin päällä. Eilen ja tänään otin koiraa ulkoiluttaessa juoksuaskelia, eikä taaskaan tuntunut mitään kipua missään. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa :) Voisin ihan tosissaan ilmottautua tämän viikon viimeiseen päivään mennessä minitriathlonille :)
Tässä yritän juuri motivoida itseäni lähtemään, ensimmäiseksi suuntaan ostamaan kattopanelit kylppäriin ja maalausta varten telat jne .. ja vielä olisi tarkoitus suunnata salille.
Tulee vain tällaisina vapaapäivinä huono omatunto, kun on niin kiireinen, että taas pikkuinen jää tänne "oman onnensa nojaan". Mimi osaa olla yksin, eikä se ole edes yksin täällä minun vanhempieni luona, mutta silti on morkkis siitä, etten vietä tätä vapaapäivän koiruuden kanssa. 
Salin ja myöhäisen lounaan jälkeen pitää sitten suunnata kotiin maalaamaan ja siivoamaan. Kattopaneleita en varmaan tänään omin päin ala asentaa.
Tavallaan tekisi vaan mieli jäädä tänne kämpille, ja viettää vapaapäivää sohvalla maaten.. iski aikamoinen päänsärky. Täytyy toivoa säryn hellittävän siihen mennessä, kun pääsen salilla crosserin päälle.
.. pitäisköhän :)
http://www.triforfun.fi/
uintia 300 m ( joo ei ongelmia, oon tottunut uimari), pyöräilyä 10 km (aikaisemmassa elämässä zygäillyt päivässä töihin ja takaisin yht 30 km) ja juoksua 3 km.
Tämän kuukauden loppuun mennessä ilmottautuminen olisi edullisinta .. hmm..
Kävimme avopuolison kanssa töideni jälkeen ennen kuntosalille ryntäämistä Ikeassa. Tarkoitus oli palauttaa pari hukkaostosta ja ostaa parvekkeelle verhot, tyynyliinat ja istuintyynyt. Kaikki em mainitut ostimme valkoisina RITVA-mallistosta. Mukaan tarttui myös suihkuverho... löytäisivät vain rautakaupassa hukkaamansa suihkuseinämme, niin olisi jotain mihin asentaa se.
Extempore ostoksena ostimme tyynyt. Mä suhtaudun erittäin skeptisesti Ikean tyynyihin, mutta testataan nyt :) 
Tuon pitäisi soveltua kyljellään nukkujalla, kenellä on ongelmia niskan ja hartioiden kanssa. Pitää raportoida testituloksista. Tuoteselosteen mukaan tyynyn täyte on kehon lämpöön ja painoon reagoivaa vaahtomuovoa, joka mukautuu pään ja niskan muotoihin.
Asiasta taas urheiluun. Mahtifiilis. Tänään pystyin tehdä kivottomasti reiden ojentajia sekä jalkaprässiä, eikä crossatessa tuntunut minkäänlaisia omituisia tuntemuksia sääressä, eikä polvissa. Mahtavaa.
Mutta nyt .. öitä.
Viikonlopulle on hurjasti tekemistä
- pakkaaminen
- muutto
- kylpyhuoneen katon panelointi
- wc:n maalaaminen
- wc:n ja kylpyhuoneen välisen seinän maalaaminen
- lattialistan asennus
- parveketekstiilien tekeminen, ikkunaverhot, pöytäliina ja tyynytliinat
- oman kodin siivoaminen, tavaroiden purku omille paikoilleen
- vanhempien luona siivoaminen
- KIIPEILYÄ, JUOKSEMISTA, SALIA, UINTIA.. jotain urheilua
.. jos tulee jotain muuta mieleen, niin pitää kirjoittaa ylös
Monesta eri lähteestä olen kuullut popcornijäätelöstä, sunnuntaina sitten kävin ostamassa tuutillisen. Oli juurikin minun suuni mukaista. Tätä kamaa saa kuulema jäätelökiskoiltakin, mun uusi lemppari :)
Ai niin .. urheilujuttuja. Kävin eilen ensimmäisen kerran evö vesijuoksemassa. Olin ollut hurjan ennakkoluuloinen siitä, että onko se tehokasta vai ei, ja kuvittelin sen olevan maailman tylsintä touhua. (Mummoliikuntaa avopuolison mielestä.. nauroi kun äskenkin ehdotin ko liikuntaa tälle viikolle). Mutta sehän oli oikeasti rankkaa, ja oli hyvä, että oli ystävätär mukana neuvomassa tekniikassa.
Aika meni siivillä ja rasvaa paloi. Erinomaista. Nyt no mieli korkealla, kun näistä vammoista huolimatta pystyn harrastaa jotain tuollaista liikuntaa, mikä tuntuu oikeasti jossain :) Mahtavaa. Crossaus sujuu onneksi myös sekä pyöräily/kuntopyöräily.
Mullehan suositeltiin vesijuoksua silloin vuonna nakki toisen polven hajotessa, mutta en saanut ikinä aikaiseksi mennä harrastamaan ko lajia.
Tänään päivän urheilupläjäys oli tarkoitus suorittaa tällaisessa paikassa. Avopuoliso halusi lähteä boulderoimaan ja testaamaan uuden pädin, joten mä lähdin mukaan. Ensimetreillä huomasin, että olen aikamoinen arkajalka, kirjuen menin puolitoista metriä ylös..
Ylhäällä ollaan, mutta kuva ei kerro miten sinne päästiin. (kyllä mä oikeasti kipusin sinne)
Avokki näytti vähän mallia
Varmaan kiva laji, mutta mulle vähän turhan pelottava, ainakin näillä jaloilla vielä. Boulderoinnissa onneksi ei tarvitse mennä koko ajan pystysuunnassa, noita reittejä on myös poikittain, joten ehkä mä suostun mukaan vielä kerran jos toisenkin.
Tänään koin helpotuksen, olen saanut purettua työsumaa erinomaisesti, minulle jäi jopa tunti ylimääräistä aikaa, joten kaivoin esiin tämän.
TADAA!
Tää on just näitä, joita myydään kauppakeskusissa, tää tarttui mukaan jo vuonna 2008, vanha kapine. Nyt sitten hieman syletyttää katsella kuinka edullisesti kaikkia vastaavia saa jopa kylkiäisenä.
Ko brändillä on jokin kiharrustikku myynnissä. Kerran myyjä sai minut ja ystävättären puhuttua ympäri istumaan tuoliin. Markkinoi tätä kiharrustikkua erinomaisena tapana tehdä helpot kampaukset jne. Kysyin, että eikös toi teidän myös myymä rauta, jonka olin siis ostanut muutama vuosi sitten, markkinoitu juuri samoilla fraaseilla. Vähän kiukututti, että ekaksi myydää rautaan ja sitten vähän ajan päästä pyörretään myyntipuheet.
Tietenkin enemmän kiukuttaa se, että ylipäätänsä osti moisen ylihintaisen metalipalan. Onhan ko rautaa tullut käytettyä, mutta 99 % tapauksista hiusten suoristamiseen.. koska..
Tämä on lopputulos :P
Oli tuolla jossain seassa pari onnistunutta kiharaakin, muuten toi pehko näytti hupsulta.
Jotenkin kampaajaystävättärien käsissä tuolla tulee ihan erilaista jälkeä. Minun ei varmaan kannata lopettaa päivätyötäni.
Oli oikein ihana syntymäpäiväpäivällinen. Juhlia varten meillä oli varattu pöytä Memphisistä, joissa 11 henkisessä seurueessa sitten juhlimme ystävätärtämme.
Luonnollisesti ennen lähtöä koin taas megalomaanisen vaatekriisin. Erehdyin myös kysymään avopuolisolta hänen mielipidettään parista asusta, mikä ei helpottanut pukeutumista lainkaan. Loppujen lopuksi sitten löysin vahingossa yhdessä matkaan pakatusta pussukasta mekon, johon oli tyytyväinen, ja avopuoliso tajusi myös olla tyytyväinen, kun bussin lähtemiseen oli enää minuutteja :D Fiksu mies.
mekko - Zara (pitää ottaa tästä vielä parempi kuva joskus, eikä vaan yöllä iphonella :D )
nahkatakki - Gerry Weber (äidin)
kengät - Bronx
laukku - Guess
Nahkatakista, äitini oli mennyt ostamaan siis malliltaan hyvin samankaltaisen takia, kuin mitä minulla on tekonahtatakki H&M:stä. Oon käynyt hiplaamassa tuota äidin kaapilla useampaan otteeseen, ihanan pehmeä takki :sydän: Takki oli minulla lainassa äidin ehdotuksesta.
Mun uusille kengille siis :D
Toteutin suunnitelmani ja lähdin tänään aamulle ennen töitä kävelylenkille, hieman jänskätti jalkojan jaksaminen, mutta hyvinhän se meni. Samanlainen voitontunne oli eilen salilla, kun pystyin crossata 30 min ilman kipuja. Aamukävely kestä 1h4min ja matkaa kertyi 10,4 km. Jotenkin haaskausta lähteä hyvissä juoksuvetimissä kävelemään, mutta itseaiheutettua, joten enpä marmata enempää.
Onnistuneen lenkin lisäksi on muitakin iloisia juttuja tälle päivälle, ystävätär täytti 25 ja tänään olisi tarkoitus juhlistaa häntä (nää juhlat on tosi paljon ko päivän jälkeen), eli tänään tulee nähtyä ystäviä ja on hyvä syy laittautua :) Jipi!
liikuntaa. Kroppa ja pää huutaa lisää liikuntaa. Mietin melkein vakavissani lenkkeilyä, ehkä maltan kuitenkin vielä odottaa tovin. Jos hyvä tuuri käy, pääsemme ensiviikolla omaan kotiin. Omasta kodista no helpompi lähteä juoksemaan hiekkateitä pitkin, täällä vanhempieni luona on vain asfalttiteitä.
Tekisi mieli lähteä uimaan, kiipeilemään, salille tai vaikka boulderoimaan. Jos ei muuten, niin voisi lähteä vaikka kävelylle... Hmm.. huomenna voisin laittaa musaa korviin ja lähteä reilun 10 km:n kävelylle. Uudet lenkkarit testaukseen.
Perheyrityksen hyvä puoli, vapaapäivät on sovitettavissa yhteen kolmivuorotyötä tekevän avoupuolison vapaapäiviin. Vapaapäivät (ke &to) meni mukavasti kiipeillessä ja laittaessa omaa kotia vähän siistimmäksi.
Eilen kävin aamusta hierotuttamassa pohkeita ja sääriä. Ainakin nyt koivet tuntuu hyvältä, mä odoti homman olevan kivuliaampaa :)
Muu aamu- ja vähän iltapäivää meni siihen, että pyörittiin rautakaupoilla etsien alumiinista tankoa, jonka halkaisija olisi noin sentin.
Yllättävän vaikeaa.. sitä ei löytynyt, päädyimme sitten ostamaan U-kiskoa, joka loppujenlopuksi oli huomattavasti pyöreää putkea parempi ratkaisu.
Illalla sitten kävimme kiinnittämässä nippusitellä kiskon kiinni katossa oleviin koukkuihin. Ostimme 2 kpl 250 cm pituista ja yhden 200 cm pituisia kiskoja. Lyhyin leikattiin sopimaan kahden pidemmän väliin. Ylijäävä hukkapätkä laitettiin sitten limittäin varsinaisten palojen väliin, jotta saimme luotua yhtenevän tangon.
Nippusiteitä käytimme myös sälekaihtimien kiinnittämiseen kiskoon.
Kaikki on kiinnitetty
Testing, testing, toimii!
Täysin ongelmatonhan tämä proggis ei ollut. Eipä oltu niin fiksuja, että olisimme osanneet ottaa huomioon sälaihtimia ostessa sellaista pientä seikkaa kuin parvekelasien avaamismekanismia. Olimme ostaneet kaihtimet koko leveydelle, mutta nythän meillä on molemmissa päädyissä 65 cm kaitale ilman kaihdinta. Hätä ei ole onneksi tämännäköinen.
Oli onni, että päädyimme U-kiskoon jossa on valmiina koukut verhoja varten :) Ompelen molempiin päätyin valkoiset verhot :)
Oli muuten ollut kova ikävä tätä maisemaa
ps. oi ilo! Sain puhelun, ovat vihdoinkin löytäneet meidän kylppärikalusteet, toimitusajan piti olla 2 viikkoa, nyt tilauksesta on 3,5 viikkoa. Meidän takaisinmuuttohan on aikalailla ollut vain tästä kiinni, koska ennen kuin kylppärikalusteet on asennettu, ei voida tilata putkimiestä asentamaan allasta ja wc-pönttöä, ja näitä ilman asuminen on hieman epämielyttävää.
Uusi viikko aloitettu salilla, olkoon nyt turha löysäily ohi ja takaisin urheilun pariin :) Aamulla suunnattii äidin kanssa jo ennen seitsemää salille. On tosi ihanaa, että äitini on innostunut käymään salilla, eipä olisi tullut yksin lähdettyä tänään urheilemaan heti aamusta.
Hyvä treeni, alkulämpöä kuntopyörällä, vähän muutin treeniä sellaiseksi, etten nyt kauheasti rasita jalkoja tai polvitaipeita, mavet ja jalkaprässi jäi tekemättä. Vastapainoksi lisäsin juupas-eipäs -liikkeen, lisää kylkiä ja vatsoja.
Penikoista, eilen laitoin avopuolison sekä äidin hieromaan sääriäni. Avopuoliso oli hurjan hellä, hieroi hyvin, mutta ei niin että olisi tuntunut pahalta.
Äitini sitten antoi palaa (ties vaikka olisi purkanut jotain patoutuneita agressioista o_O). Mä kiemurtelin ja huusin kurkku suorana sohvalla. Ai että sattui.. ja nyt tuntuu edelleen hassulta sääressä.
Monesta paikasta ole kuullut kehuttava Voltaren geeliä, joten kävin sitä tänään ostamassa. Kyselin farmaseutilta vinkkejä, samat litanniat tuli kuin mitä eilen googletin. Farmaseutti suosittelin hierontaa, ja tänään itseasiassa varasinkin jo ajan ystävättären runnottavaksi.
Suunnitellusti suuntasin tänään terapian jälkeen suoraan Kampin keskukseen ja 4 runners kauppaan. Olihan mulla joku budjetti sinne mentäessä, mutta jotenkin nää kengät vaan sitten vaan tuntui parhailta. Myyjä käskytti mua tekemään parit kyykyt kaupassa, siellä selvisi minun jalkojen kääntyvän lievästi sisäänpäin, ylipronaatio tms.
Asics Gel Kayano 17, Women
Asicsin tukevin klassikkomalli. Tuettu sekä hyvin vaimennettu. Vaimennuksesta huolehtii TwistGel kannassa ja päkiässä. Tukevuuden takaa Duomax-pronaatiotuki sekä Spacetrusstic-välipohja. Ulkopohjassa kulutusta kestävä Ahar+ -kantaosa. Soveltuu juoksijalle, joka haluaa kengältään tukea sekä todella hyvää iskunvaimennusta. Myös raskastekoisille juoksijoille.
http://www.megasport.net/asics-gel-kayano-women-p-807.html
http://www.time-to-run.com/suomi/vammat/top5/penikkatauti.htm
Määritelmä: Sääriluun lihaskiinnitysten ja -kudosten tulehdus.
Oireita:
- Kipua tai arkuutta säären sisäosan puolella, yleensä puolivälissä. Kipu saattaaulottua polveen asti
- Kipua säärtä kosketettaessa tai painettaessa
- Kipu on pahimmillaan juoksun alussa, mutta voi hävitä myöhemmin
- Kipua kun paino asetetaan jalalle (käveleminen tai portaiden nouseminen)
Syitä:
- Kireät pohjelihakset ja akillesjänteet, jotka aiheuttavat ylimääräistä rasitusta lihaskiinnityksille
- Ylipronaatio
- Liiallinen juokseminen kovilla alustoilla kuten asfaltilla
- Vääränlaiset tai kuluneet kengät
- Liika harjoittelu tai liian nopea harjoitusmäärän tai harjoitustehon lisäys
- Aloittelevat juoksijat kärsivät tästä vaivasta eniten, koska heidän jalkansa eivät ole vielä tottunneet juoksemiseen
Hoito-ohjeet
Omahoito:
Lopeta juokseminen. Jos kipu on lievää, vähennä harjoittelun määrää ja tehoa, vältä alamäkijuoksua ja juoksua kaltevilla pinnoilla.
Ota 5-7 päivän kuuri tulehduskipulääkettä. Mikä tahansa apteekin tulehduskipulääke kelpaa. Ibuprofeenia voi esimerkiksi ottaa kolmesti päivässä 400 milligrammaa. Lue kuitenkin lääkkeen ohjeet ennen annostelua.
Jäädyttele jalkaa 10 minuuttia kerrallaan kahden tunnin välein vähentääksesi tulehdusta.
Hiero säären sisäosaa tulehdusta lievittävällä geelillä (esim. mobilat).
Venyttele pohjelihaksia huolellisesti. Säilytä venytys 30 sekuntia ja toista 2-3 kertaa päivässä.
Muista venytellä huolellisesti ennen juoksemista.
Palaa juoksemiseen hitaasti. Täysi toipuminen kestää neljästä kuuteen viikkoa.
Lääketieteellinen hoito:Jos vamma ei vastaa omahoitoon 2-3 viikossa, ota yhteys lääkäriin tai fysioterapeuttiin. Ratkaisu saattaa löytyä tukipohjallisista, joilla hillitään mahdollista ylipronaatiota. Jos fysioterapinen hoito ei auta, voidaan jalkaa tutkia ultraääneellä, röngtenillä tai magneettikuvauksella. On tärkeää varmistaa, ettei kyseessä ole rasitusmurtuma.
Mahdolliset korvaavat harjoittelumuodot:
- Uinti
- Vesijuoksu
- Pyöräily (matalilla vastuksilla/vaihteilla)
Vältä kaikkea liikuntaa, jossa kipeä jalka voi rasittua.
Ennaltaehkäisevät toimenpiteet:
Huolellinen pohkeiden venyttely. Säilytä venytys aina 30 sekuntia ja toista venytyksiä 2-3 kertaa päivässä. Muista venytellä huolellisesti ennen juoksemista .
Vahvistamisliikkeitä:1) Kiinnitä paino jalkaterään ja nosta jalkaa ylös nilkasta. Voit myös pyytää toista henkilöä vastukseksi käsin puristamalla jalkaa, kun teet liikettä.
2) Kiinnitä voimistelunauhaa tai polkupyörän sisuskumi johonkin painavaan esineeseen (esim. sohvan jalkaan). Laita jalkateräsi silmukan toiseen päähän ja liikuta nilkkaa ylös alas ja sivulta toiselle harjoittaaksesi eri lihasryhmiä.
Oikeanlaiset kengät tai tukipohjalliset ovat myös erittäin tärkeät kuten aina, erityisesti jos kärsit ylipronaatiosta. Jäädyttele jalkoja juoksemisen jälkeen ja juokse pehmeillä alustoilla. Kehitä harjoitteluasi hitaasti ja nousujohteisesti. Vältä yliaskeltamista, joka asettaa säärille tavallista enemmän rasitusta. Muista levätä tarpeeksi.
Toivon, että tämä oma nettidiagnoosi olisi osunut oikeaan. Ainakin yhtä lukuunottamatta kaikki syyt täsmää, myöskin se, että olen laiminlyönyt venyttelyä varmasti on vaikuttanut asiaan.
Hoito-ohjeet simppelit. Kumma vain, että en ymmärtänyt tuota ajoissa. Särky kun heijastui polveen, niin automaattisesti oletin polvissa olevan vikaa, koska siinä on vikaa ollut aikaisemminkin.
Mä oon niin oppikirjaesimerkki siitä, miten ei pidä aloittaa juoksuharrastusta :D
Uintia sitten vain :) ja pyöräilyä :) Kyllä minusta vielä ehjä tulee. Uskaltaisikohan sitä jo ilmottautua seuraavalle puolikkaalle?
Mimi heittäytyi syliin, kun tuossa sohvalle kieriskeli itsesäälissä.. Vielä tyhmemmäksi tunsin itseni, kun tuossa juuri tajuttiin, että osasyy mun säärisärkyyn on ihan oma tyhmyys (toki sekin, että viidessä viikossa luulee saavansa kropansa siihen kuntoon, että se kestäisi moisen koitoksen, on aika hölmöä). Mä olen juossut aivan hävettävän vanhoilla lenkkareilla. Mun valkku sanoi, että nyt en saa juosta metriäkään noilla vanhoilla kengillä. Maanantaina voisin suunnata terapian jälkeen Kamppiin ja kenkäostoksille.
Mimistä vielä.. se on NIIN suloinen. Se on nyt niin hellyydenkipeä, kun sillä on juoksut. Iltaisin se heittäytyy äksäksi meidän väliin, se tulee jatkuvasti syliin ja kulkee jaloissa.
Yritin tänään kevyttä aamulenkkiä, nyt jännitin taas polvea, mutta syyttä. Mä vasta nyt tajusin (pitkät piuhat)... että .. se kipu mitä mä olin kovasti pelännyt, ei ollut polvi vaan sääri, ja oikean säären yläosa.. vähän sisäpuolella.
Käydessäni viikon ennen hcr:ään juoksemassa 11,5 kilometrin lenkin, mulla vihlas kovasti säärestä, myöskin hcr:ssä .. se oli sääri mikä sattui ensimmäiset 7 km. Tänään tuo kipu vihdoinki muuttui pistäväksi. Mun oma googlediagnoosi on penikkatauti, ainakin oireet ja syy tuntuu täsmäävään useisiin netistä bongaamiini. Eli lepoa, buranaa ja kylmää .. vissiin. Jotain venyttelyä.
Pitää maanantaina soittaa terveyskeskukseen ja koittaa saada aika, pitää voivotella kovaan ääneen ja toivoa, että jos sinne mahtuis johonkin väliin. Ehkä pikkusisko tulevana hoitsunakin osaisi vähän neuvoa mulle, että voisi yrittää parannella sääriä.
Mun herkkä psyyke ei kestä tällaista urheilemattomuutta. Tällä viikolla oon kerran käynyt salilla ja kerran "juoksemassa", tein lenkin päälle kunnon lihaskuntoliikkeitä vielä kotosalla. Luulisi huomenna lihaksien olevan kipeät :)
Tietenkin aina tällaisissa on se hyvä puoli.. kohta päästään laittamaan kotia muuttokuntoon, kävimme ostamassa Ikeasta aikaisemmin mainitsemani sälekaihtimet, kävimme kotona katsomassa meidän remontoitua kylpyhuonetta. Meillä kävi pieni sekaannus laattojen kanssa, aluksi kuviteltiin sen olevan totaalinen katastrofi, mutta nyt huomasimme saavamme paljon paremmi kylppäri, kuin mitä olimme kuvitelleet. Meillä on myös ollut uskomattoman ihanaa täällä mun vanhempien luona.
Eilenkin opetettiin mun vanhempien huonoille tavoille, ostettiin hieman siideriä ja sipsiä ja katsottiin mun vanhempien kanssa superjännä Suomi-Venäjä -lätkämatsi.
Tänään taasen olin äidin avecina meidän kolleegan 50v synttäreillä :)
Sainpa otettua päivän asusta kuvankin 
tekonahkatakki - H&M
neulapaita - VeroModa
hame - Zara
kengät - Bronx
Eli supertavallinen asu.. enpä ole mitenkään mainittavasti ostanut uusia vaatteita viimeaikoina, on ollut vähän muita prioriteetteja. Pitäisi mm säästää uusiin juoksukenkiin.. mainitsemattakaan ehkä jotkut isot juhlat.. jossain vaiheessa :P remontti .. ja matka Hampuriin tai jonnekin.
Nyt kylmäkääreet säärille ja pitkäksi sohvalle.. jos huomenna sääri olisi siinä kunnossa, että voisin käydä vaikka uimassa tai pitkällä kävelyllä.
Juoksijan varpaat ... 
Uskalsin tänään vihdoinkin salille, tein ylä- ja keskikropan tehotreeni, sekä kokeilin crossaamista. Hieman tuo polvi on edelleen turvoksissa, onneksi se ei sentään ole kivulias.
Tämän päivän asu ei kauheasti eronnut eilisestä. Onlyn haaremihousut ja joku sporttitoppi tänään.. eilen H&M:n harmaa t-paita.
Pikkusisko meinasi avata sanaisen arkkunsa nähdessään noi mun farkut. Ennen kuin se ehti sanoa, että mä en usko, että se keksii mitää sellaista, mitä avopuoliso ei olisi jo keksinyt :D
Alkaa tuntua, että meidän remonttimme kotona alkaisi olla voiton puolella. Huomenna voisi mahdollisesti mennä jo hieman siivoilemaan asuntoa, sitä ennen pitää kyllä käydä ostamassa uusi imuri (edellinen ei tykännyt betonipölystä, nössö).
Meillä on jo laatat seinissä, kylppäri on siis kalusteita vaille valmis ja wc:stä puuttuu pönttö. Pölyhommat ovat tehtynä, se on pääasia, joten kodin siivoaminen alkaa vaikuttaa jo mielekkäältä.
Melkeinpä ensimmäisiä asioita, joita meidän on kotona laitettava kuntoon, on sälekaihtimet parvekkeelle. Onneksi on Ikea :) 
Näitä olisi tarkoitus laittaa parvekkeelle, kaksi kapeaa sivuille ja keskelle kaksi vähän leveämpää.
Parvekkkeelle on tarkoitus myös tarkoitus ommella välimerentyylinen kattoverho tms, idea saatiin itse asiassa ollessamme Infected Mushroomin keikalle The Ciruksessa, jossa oli yläkerrassa kivaa loossit, jotka oli eroteltu toisistaan kivoilla kangasratkaisuilla. 
Allan mun superhieno luonnostelma parvekkeen sisustuksesta, toisella puolella on tosiaan futoni ikeasta ja toisella puolella, ps kaappi ja parveketuolit ja pöytä.
Aika surkean väsynyt luonnos oikeastaan :D
Noni, elämää on hcr:n jälkeenkin :) Kuhan tästä vaan tuo polven turvotus laskee, niin uskaltaa varmaan lähteä juoksemaankin.
Täällä meillä on ollut ihanasti hulinaa jo viikon ajan. Pikkusisko on ollut useampaan otteeseen poikansa kanssa täällä. Minäkin olen ehtinyt leikkiä kummipoikani kanssa. 
Toi leikki taisi olla pikkuisen mielestä vähän kivempaa kuin minun :P No ei sentään, ei tuo pikkuinen niin kovaa vedä. Kynnet vaan on välillä aika terävät.
Marttakerhon jälkeen vietin myös laatuaikaa oman pikkuiseni Mimin kanssa. Käveltiin täällä kylällä iltalenkki nro 1. Tein hyvästä juustosta sopivankokoisia herkkupaloja, joilla sitten houkuttelin Mimin tottelemaan tuolla. Mukana oli fleksi ja valjaat, mutta näitä ei yllättävä kyllä tarvittu kertaakaan. Haukkuana kuitenkin katselin, että tuleeko ihmisiä, autoja tai koiria/eläimiä mistään. Hyvää aikaan oltiin liikkeellä, eipä näkynyt muita koiria kaduilla.
Hienosti pikkuinen totteli koko matkan, ja sai mennä vapaasti. Toissapäivänä Mimi ei ollutkaan niin tottelevainen, aluksi se karkasi naapuriin kottikärryjä ihmettelemään.. ja siitä vielä sitten toiseen naapuriin toista westietä ihmettelemään. Ei ollut mitään vaaratilanteita, toinen koira oli jo tuttu, samoin oli omistaja.
btw.. ihanat rönttöset päällä, saksantuliainen tuo toppi (Pimpkie), neule GT, farkut Diesel (nää alkaa olla jo ihan liian isot) ja kengät Bronxx (ne mistä en raaski millään luopua).
Äitienpäiväaamuun kuuluu lipun nostaminen salkoon, valkovuokkokimppu ja aamiainen äidille :)
Tai siis kuului silloin kun olin pieni, nyt on kiva, että ollaan sattumalta täällä, niin päästiin palauttelemaan vanhoja traditioita. Nykyään perinteenä on ollut tulla syömään äitienpäivän päivällinen ja käydä äidin kanssa metsässä kävelyllä. Taitaa tänä vuonna jäädä metsäkävely väliin, sen verran kankeasti jalat toimii eilisen juoksun jäljiltä.
Tänään toivottavasti meidän seuraan liittyy pikkuveljeni sekä pikkusiskoni perheensä kanssa. Isähän on perinteisesti äitienpäivänä bongaamassa lintuja. On kuulema rauhallista äitienpäiväsunnuntaina.. ihmettelen, että miksi.
Minäkin sain kukan :) "Mimin äidille"
On niin voimat pois, silti pakko laittaa pari riviä.
Sillä hetkellä kun lähtölaukaus kävi, niin mun syke oli 140, en liioittele. 
Viimeinen kilometri oli varmaan maailman pisin, se ei meinannut loppua sitten millään.
Nyt olen kotona ja onnellinen, sain juostua matkan, alle 2:25 (se netto tms) ja ja ja .. polvi ei oo kakkana. Mieletöntä.
Oli hienoa päivä kyllä, ennen juoksua tuli vietettyä aikaa toisen juoksijan kanssa :) Auttoi unohtamaan turhan hermoilun. Ja viidessä kohtaa mulla oli kannustusjoukot matkan varrella. Ihanaa <3
Tässä poseeraa hermostunut tuleva hcr-keskeyttäjä.
Että osaakin jännittää :D Pitää varmaan hamsteroida kaikki kamat jo tänään valmiiksi, jos se vaikka vähän auttaisi tässä jännittämisessä. Edelleen isoin syy jännittää on toi polvi, ihan vähän testasin kyllä jalkaa.. ja tukevalta se tuntui, ei mitään särkyjäkään ole ollut.
Mulla tulee ihanan isot kannustusjoukko huomenna, avopuoliso ja mun "valmentaja" tyttöystävänsä kanssa sekä mun vanhemmat.
neule - GT
valkoinen aluspaita - GT
farkut - Crocker
Käytiin eilen avopuolison kanssa pyörähtämässä kaupoilla, mukaan tarttui Ginatricotista kuvassa olleet paidat. Stadiumista ostin sitten vielä toisenkinkin Rehbandin polvituen.
Jos mä selviän tuosta hcr:stä ilman, että jalat katkeaa polvien kohdasta, niin mä lupaan, etten enää ikinä juokse ilman polvitukia.
Mä alan olla kauhusta kankeana johtuen lauantain puolimaratonista, mihin mä oon ryhtynyt. Aivan hirveän lyhyt aika valmistautua, katsoa kestääkö jäsenet ylipäätänsä tuollaista koitosta.
Juoksureitin katsominen ja hcr-lehden ottaminen käteen aiheuttaa jo masun kääntymisen ylösalaisin. Voi kauhea.
Oma kunto ei kuitenkaan ole se mitä tässä epäilisin, alunperinhän jännäsin oman selän kestämistä, mutta nyt huomio on kääntynyt mun polveen. Tiistain treenin jälkeen onnistuin saamaan jalan siihen kuntoon, että jalkaan särki koko ajan, nyt sitten lauantain 11,5km:n juoksu on aiheuttanut aivan uudenlaiset kolotukset polveen.
Mietin nanosekunnin leikin jättämistä kesken. Selailtuani keskustelupalstoja huomasin, etten ole ainoa, kenellä kaikki osat eivät kestä, mutta moni pystyy juosta mm polvituen avulla.
Punainen on mun jo pitkään kaapissa levännyt patellajännetuki, tuo tuntuu kävellessä ihan ok:lta polvessa, mutta en tiedä miten juostessa. Kävin otsamasssa Stadiumista tuon toisen (myös) Rehnbandin polvituen. Täytyy kevyesti testailla sitä kumpi on paremi.
Mullahan hajosi polvi alunperin vuonna -98 yleisurheilutreeneissä, vasta 2001 pääsin leikkaukseen. Pitkän aikaa elin siinä uskossa, ettei polvella tee enää mitään, mutta crossauksen myötä olen saanut polvea siihen kuntoon, että vasta nyt viimeviikkoina on vasta ollut mitään kipuja. Täytyy toivoa, että tää on vaan joku alkukauhistus, mikä mun polvella on.. ja että tästä päästään yli.
Heräteostoksena Stadiumista tarttui mukaan tuo vesipullovyö ja hikinauhat ranteisiin. Olen pitänyt noita vesipullovöitä ihan turhuuksina, mutta juostuani parisen viikkoa sitten kahden tunnin lenkin, en todellakaan enää naureskele noille. 
Joo tosiaan, enää tällä viikolla ei treenata kovaa, ehkä vähän uskallan juosta .. testata tukia, mutta muuten säästelen polvea. Hullua touhua. Täytyy toivoa, että saan treenattua polven parempaan kuntoon seuraavaan puolimaratoniin, jonka ajattelin juosta.
Olkoon hcr mun "juoksu-uran" lähtölaukaus. Voi kauhea .)
Piti trimmata Mimi jo pääsiäisenä, mutta muutosta johtuen trimmaus siirtyi vähän eteenpäin
Alla olevassa kuvassa Mimi hmm... pitkältä perjantailta(auton hattuhyllyllä), ja alla tänään trimmauksen jälkeen 
Trimmaus onnistui tavallista helpommin ja olen tyytyväinen tulokseen, aikaakaan ei mennyt kuin vähän reilu tunti. En vain oikein tiedä mitä tuolle pikkuisen naamalle tekisi, se jäi vähän kesken. Pitää napsia pari karvaa tuosta silmien edestä.
Tavallisesti kun olen trimmanut pikkuisen, ei näytä siltä, että olisin tehnyt tuolle mitään, nyt ero on selvästi havaittavissa, mielestäni se muistuttaa jo etäisesti sitä lopputulosta, millaiseksi pikkuinen trimmautettiin reilu vuosi sitten paljon kokeneemmalla trimmaajalla :)
Mimi ei näytä olevan kauhean traumatisoitunut, vähän ehkä väsytti trimmaamisen jälkeen, mutta hyvin näytti ketun "tappaminen" taas sujuvan.
Nyt se näyttää taas ihan pennulta <3
