Näillä näppäimillä miniK täyttää 3 viikkoa. Aika menee oudon nopeasti. Tietyllä tapaa muutos on ollut aivan massiivinen, esikoiselle ei voi antaa huomiota samalla tavalla kuin aikaisemmin, toisaalta taas muutos ei tunnu lainkaan isolta, sillä sekunnilla kun kotiuduimme sairaalasta tuntui, kuin meitä olisi aina ollutkin neljä. Nyt totutellaan huomion ja energian jakautumiseen kahdelle pienelle miehelle, riittämättömyyden tunne on valtava, mutta onneksi hormonihuurujen vähän laantuessa, ei omatunto soimaa enää NIIN paljoa. Isoveli tuntuu sopeutuneen odotettua paremmin vauvaan.
Kolmen viikon isyysloma on tämän viikon jälkeen ohi, mies palaa töihin ja samalla myös esikoinen palaa ryhmikseen, minä saan jäädä tutustumaan rauhassa uuteen tulokkaaseen ja uppoamaan ainakin muutamiksi tunneiksi päivässä sinne vauvakuplaan.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti