nöräilyä areenalla

Päivän asu ensimmäisessä terapiaistunnossa terapeutin loman jälkeen sekä Assemblyilla :)



toppi - One Green Elephant (tosi inhasti näemmä näkyy noi rintsikat tuosta alta, pitää hankkia se peili pian meille)
farkut - One Green Elephant
vyö - Diesel
Kengät - Zara
laukko - Zara

Oli tosi hyvä istunto tänään, käytiin vähän loman aikana tapahtuineista jutuista.

Istunnon jälkeen suunnattiin avopuolison kanssa Hartwall Areenalla Assemblyille, ystävä on töissä siellä, ja järjesti meille vapaaliput sinne, päästiin katsomaan mm Assemblytv:n tekoa. Alla mä kuulokkeet päässä.



Tämä kyseinen ystävätär on se, ketä treffasimme Hampurissa :) Ko tyttö on kyllä NIIN kiva. Jotenkin vaan pelottaa luoda ystävyyssuhteita, viimeaikoina ystävät ovat yllättäen kääntäneet selkänsä tai puukottaneet selkään, sekä valehdelleet minusta, mutta tällä kertaa ei vain naispuoliset.

Pääsin kuuntelemaan miten livelähetystä ohjataan, miten ohjaaja päättää kamerat, asettelun jne. Oli kyllä tosi kivaa. Eipä pääse ihan joka päivää seuraamaan tuota.

Käytiin myös pällistelemässä itse areenaa ennen ja jälkeen avajaisten.




Oli kyllä kiva olla tuolla, hieman kyllä huolestuttaa joidenkin pikkupoikien ylenpalttinen energiajuomien kulutus. Kauhea katsoa, kun useilla oli laatikolliset puolen litran energiajuomia siellä, ei tee hyvää kehittyville mukeloille, ja kiva riippuvuus voi tulla kofeiiniin. Minä jos kuka tiedän.. mähän jäin aikoinani koukkkuun pepsi maxiinkin.

Kotimatkalla sanoin avokille, että eikös olekin kiva, että jaan hänen kanssaa näitä kiinnostuksen kohteita, "juu, toki".. Sanoin hänen pitävän tämän sitten mielessään seuraavan kerran kun käymme vaatekaupoilla.

huih

Tilasin sitten netistä itselleni. Hurjaa ostaa jotain netistä Visalla.



Oli aivan pakko, tää on niin ihana, että on pakko olla parissa värissä :) Avokkikin on aivan ihastunut tähän mekkoon, pidin äsken pienen muotinäytöksen siitä, miten tätä mekkoa voi muunnella. Pitää tehdä tästä kuvasarja vaikka huomenna :)

Ihan mieletön mekko. Yritin katsella ebaysta ja huuto.netistä mekkojen saatavuutta, mutta siellä se oli huono. Lähin kauppa sijaitsee tuolla Ruotsissa, jonne ei varmaan olla ihan heti menossa, joten ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tilata. Olisihan voinut nakittaa ostamisen vaihtarisiskolle, mutta olisihan silloinkin maksettava postitus hänelle.

020810

mekko - American Apparel
kengät - Zara
laukko - Friis & Co

Tahtoo niin tilata toisen mekon itselleni, siinä värissä missä alunperin olisin tämän mekon halunnut ostaa. Olen siis erittäin tyytyväinen tähänkin väriin, don´t get me wrong. Mekko on ihana, tänne vaan ei voi laittaa mitä tahansa alusvaatteita alle, kuten kuvassa näkyyn, näkyy alushousujen mahdolliset rajat huomattavan tehokkaasti läpi.

Kävimme lesken luona, siellä oli paljon muutakin porukkaa. Leski vaikutti rauhalliselta mutta surulliselta. Jotenkin ihan vielä ei ole täysin iskenyt se, että kaveri on poissa, ihan kuin hän olisin vielä jossain reissussa, ja häntä odotetaan takaisin hetkellä millä hyvänsä.

Suruvalittelut

Menemme tänään osoittamaan osanottomme viimeviikolla traagisesti kuolleen ystävämme leskelle. Mitä sitä sanoisi. En osaa .. enkä halua kuvitella, miltä hänestä mahtaa tuntua.

Ei tämän ikäisenä kuulu jäädä leskeksi, yksin reilun yksivuotiaan lapsen kanssa. Se on niin surullista, ettei pojalle jää muistoja omasta isästään. Onneksi on sentään nykyään digikuvat ja videot, joten jää paljon, josta voi saada hieman käsitystä siitä, millainen isä oli. Ystävämme rakasti poikaansa suunnattomasti ja oli tavattoman ylpeä hänestä.

Leskeltä vetäistiin kunnolla matto jalkojen alta. Toki hieman tuollaisissa extremlajeissa on omat riskinsä, mutta nyt ei ollut kyse mistään omasta huolimattomuudesta, vaan siitä, että oli väärässä paikassa väärään aikaan.

Oli harmillista, ettemme me oikein ehtineet ystävystyä lesken kanssa, yritin usein kovasti puhua, että jos haluaa seuraa punttikselle, niin ottaa yhteyttä, käymme siis samalla salilla.

En myöskään ole aina antanut ehkä kaikista parasta kuvaa itsestäni. Useimmilla kerroilla, kun olen nähnyt ko nuorta naista, olemme olleet bileissä tms, hänelle ei ole varmastikaan jäänyt kaikista positiivisin mielikuva minusta.

Hänelle on varmasti monet muutkin sanoneet, mutta aion tänään sanoa hänelle, että jos hänellä on koskaa sellainen olo, ettei meinaa jaksaa, niin minun puoleeni saa aina kääntyä. Hän asuu kuitenkin tässä aivan vieressä, eikä ole aikeissa varmaan aivan heti muuttaa pois edesmenneen aviomiehensä heille remontoimasta asunnosta.

Tämä tilanne on vain niin epäreilu.

diy farkkushortsit

Käytin Hampurissa pitkän tovin etsimällä sopivia shortseja itselleni, ja mikä kummallisinta, niitä ei vain löytynyt. Eipä kyllä katukuvassakaan näkynyt shortseja, pääosin vain niitä bootcut farkkuja.

Päätin tänään sitten tuunata eräistä remontinaikana tahriutuneista farkuista itselleni farkkushortsit.



Leikkasin useasti vähän kerrallaan, jotta saavutin halutun pituuden shortseilla, ei saa olla liian pitkät, eivätkä liian lyhyet, mielestäni sain shortseista juuri täydellisen pituiset :) Avasin farkkuja myös hieman "lahkeesta" .. jotta eivät alkaisi kiristää silleen tosi nastyn näköisesti. Farkut ovat strechiä, joten shortseista tuli myös erittäin mukavat jalassa :) Ensimmäiset kivat farkkushortsini.

R.I.P. J

Synkkä kesä, taas yksi lähtenyt liian aikaisin.

Perjantai 30.7

Perjantai oli pyhitetty pitkille unille, pakkaamiselle, tuliaisshoppailuille, reissun viimeisille dönereille ja perheen kanssa oleilulle.

Pikkuveljeni ja tämän tyttöystävä saapuivat perjantaina päivällä kotiin, enää puuttui toinen pikkusisko. Jo oli vilskettä. Laitettiin yhdessä ruokaa, korjattiin keittiönkaappia ja grillattiin.

Ehkä karuin näkemäni grilli evö :D Plus, kuten tavallista meillä ei mitkään aikataulut pitäneet. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme ruokailleet seitsemältä, mutta tuossa perheessä aikataulut ovat lähinnä suuntaa-antavia :D Pikkuveli yritti sytyttää grilliä, mutta äiti kielsi täysin sytytysnesteen käytön. Pikkuveli päätti sitten kokeilla, että olisiko rypsi tms öljystä mitään hyötyä, omituisen hajuista savua ainakin tuli.



Grillauksen jälkeen lähdimme porukalla kohti Hamburger Domia. Aluksi tuntui siltä, että me avopuolison kanssa olimme ainoat ko porukassa, ketkä halusivat mennä huvipuistoon/tivoliin, mutta kyllä loppujen lopuksi kaikki näyttivät viihtyvän.

Avopuoliso oli erittäin vaikuttunut siitä, kuinka mahtavan kokoinen tämä tivoli oikein olikaan. Kaikki laitteet vilkkuivat valoja, laitteissa soi tämänhetkiset listahitit, vierivieressä oli kojuja, joista pystyi ostamaan vaikka mitä herkkuja. Suomessa ei valitettavasti lintsillä ikinä ole moinen tunnelma, eikä kesäisin valoisina iltoina laitteiden valot pääse oikeuksiinsa.

Ilta jatkui vielä Sternschanzella. Ihan hieman ihmeteltiin avokin kanssa seurueemme baarimakua, paikkaa mainostettiin kiva chillailupaikkana, mutta.. mun mielestä taas se oli niin kauhean karu. Hassua oli myös se, että vuosi sitten meidät oli avokin kanssa viety samaiseen baariin, joka oli silloin myös aivan yhtä karu. Musa oli ihan jeesch, mutta paikka oli niin .. hmm.. ehkä joku nuorisotila voisi olla samanlainen. Tosin, eipä sitä ole koskaan tullut eksyttyä Hampurissa baariin, joka olisi ollut oikeasti viihtyisä.

Torstai 29.7

Torstai oli kiva päivä.. mitä nyt oli hieman tukka kipeä edellisestä päivästä, olin juonut jopa yhden GT:n ja kaksi ja puoli lasillista viiniä, tosin.. nuo viinilasilliset tuolla tapahtumassa ovat 2,5 dl :D

Tapasimme keskustassa sen nuoren naisen, joka osti asuntoni. Hän oli ollut reissaamassa jo melkein pari viikkoa pitkin Eurooppaa, ja koska hänellä oli interraillippu, päätti hän tulla käymään Hampurissa :) Oli tosi kivaa. Kävimme aluksi brunchilla Alexissa, ravintolassa joka on aivan Alster-järven rannalla. Siitä sitten suuntasimme kaupoille, jossa pyörimme lähemmäs kahdeksan tuntia :D

Tämä nuori nainen on aivan mahtava tyyppi, huumorintajuinen ja rehellinen. Tosi mukava. Ensimmäisen kerran kun näin hänet, hän oli hyvin hiljaa, ei sanonut oikein sanaakaan, katseli vain asuntoa, mutta sitten pikkuhiljaa alettiin keskustella, ja fb:n kautta pidetään usein yhteyttä, ja kyllä sitä tulee nähtyä ihan täällä kotisuomessakin, sillä hänhän osti vanhan asuntoni, joka sijaitsee vain muutaman sadan metrin päästä nykyisestä kodistamme.

Välilä piti tankata hieman, jotta jaksoi taas shoppailla. Aivan Möckerberstrasselta saa mahtavan hyvää currywurstia.




Käytiin yllättäen taas maistelemassa vähän boolia torilla, ja tämän jälkeen suunnattiin kotio. "Siskoni" oli tullut kotio, oli ihana nähdä häntä, edellisestä kerrasta oli kuitenkin jo reilusti yli vuosi.

Vietimme iltaa höpötellen, herkutellen ja musisoiden. Äitini tuuppasi kitaran käteeni ja kehotti soittamaan jotain :D Enhän minä muista mitään kappaleita muista ulkoa, jotain kappaleita sitten siinä tapailin. Tuolla perheessä on aina niin ihanan välitön fiilis, saa olla niin oma itsensä. Perheeni myöskin oli erittäin ymmärtäväisiä avopuolisoni tilanteesta.

Keskiviikko 28.7

Suru-uutisten vuoksi keskiviikkona olimme aivan hissukseen, avopuolisoni oli edelleen järkyttynyt, uutinen oli vienyt häneltä aikalailla jalat alta. Touhustimme kotona, kokkasin "Pizza Helsinki" -pizzan isäni pyynnöstä.




Avopuoliso sitten jossain vaiheessa totesi, ettei kotona sängyssä makaaminen mitenkään paranna oloa, joten painelimme elokuviin keskustaan. Hampurin keskustassa on elokuva Streits, jossa näytetään elokuvia alkuperäisillä äänillä. Elokuvateatterissa on ihana vanhan ajan tuntu, sekä mukava aulabaari, josta ostetut juomat voi ottaa vaikka teatterisaliin mukaan.

Elokuvan jälkeen kävimme jälleen parilla viinilasillisella, aluksi meillä oli seuranamme yksi vaihtarivuoden hyvä ystävä, mutta sitten jäimme kahdestaan vielä pariksi tunniksi, jolloin keskustelimme hurjasti asioita läpi. Ei toki, että asiat olisivat olleet meille varsinaisia ongelmia, mutta oli hyvä saada selvyyttää erilaisiin asioihin, jotka ovat välillä mietityttäneet. Puhuimme tosiaan perheistämme, käytiin läpi asioita, joita en ollut aikaisemmin uskaltanut sanoa tai kysyä.

Tiistai 27.7

Tiistaina syötyämme kunnon aamupalan päätimme suunnata pyörillä kohti Hagenbeckin eläinpuistoa. Perheeni asuu Hampurissa varsin hyvällä sijainnilla, sillä tuntuu, että joka paikkaan on matkaa tyyliin kilometri tai pari, kuten oli nyt muutaman kilometrin matka eläintarhaankin.

Hagenbeckin puisto on mahtavan paikka, siellä on todellakin panostettu ympäristöön, aivan eri luokkaa kuin Suomen vastaavat. Eläintarha on ymmärtääkseni ainakin Saksassa ensimmäinen, jossa eläimet eivät vain olleet häkeissa, vaan eläimille pyrittiin luomaan mahdollisimman luonnonmukaiset ympäristöt. Useat eläimet eivät ole mitenkään hirveiden kalterian takana, vaan ovat jopa ihmisten kosketeltavissa ja paijattavissa.

Eläintarhan vanha jugendtyylinen sisäänkäynti, mielenkiintoista, että intiaanit rinnastetaan eksoottisiin eläimiin.



Tämmöinen eläin tovereineen sai juosta puistossa aivan vapaana, eivät olleet niin kesyjä, että olisivat tulleet silitettäviksi.





Vaikuttavan suuria puita



Eläintarhassa kaikista eniten pidin elefanteista. Äitini ei ollut varma siitä, että saako niitä syöttää itsetuoduilla porkkanoilla ja omenoilla, joten en sitten ottanut mitään mukaan, harmi. Monella oli pussitolkulla herkkuja elefanteille.



BUMBA!



Eläintarhan jälkeen kävimme hieman pyörimässä ytimessä ja nautimme herkulliset vehnäoluet Karstad Sportin ylimmässä kerroksessa. Emme pyörineet kaupungilla kauhean myöhään, sillä äitini halusi lähteä illalla kanssani uimaan maauimalaan. Palattuamme uimasta löysin sitten avopuolisoni yläkerrasta, hän oli täysin murtunut saatuaan vahvistuksen siitä, että hänen erittäin hyvä ystävänsä oli joutunut hirveään onnettomuuteen kiipeillessään Ruotsissa.

Avopuolisollani on paljon ystäviä, tämä mies oli kuitenkin se, kenen kanssa avopuoliso käsittele kaikkia vaikeita asioita, kun muiden kanssa usein keskustelu saattaa jäädä enemmän pintapuoliseksi. Itsekin tunsin tämän miehen, hän olin erittäin elämäniloinen, upea isä ja omistautunut aviopuoliso.

Maanantai 26.6

Maanantaina meidän ohjelmassa oli käynti Ohlsdorfin hautausmaalla. Joiden lähteiden mukaan se olisi maailman toiseksi suurin hautausmaa.. ja joidenkin mukaan suurin puistomainen hautausmaa.

Tämä hautausmaa oli jotain aivan mieletöntä, se oli kuin oma kaupunkinsa. Upeita vanhoja puita, näyttäviä hautakiviä ja patsaita sekä parikin lampea. Sanoin voi yrittää kuvailla paikkaa, mutta mitenkään kuvailemalla ei voi päästä lähdellekään sitä, kuinka upea paikka tämä oli.

Olimme tosiaan polkupyörillä liikkeellä tuolla, ihan hyvä sinänsä, sillä hautausmaa taitaa olla jotain 3 km pitkä, ja pommitusuhrien muistomerkki oli täysin vastakkaisella puolella, kuin mistä saavuimme puistoon.








Muistomerkki pommituksen uhreille



Reitin suunnittelua... Olisi varmaan pitänyt katsoa vähän tarkemmin, Kaupunginpuistoon pääsimme helposti, mutta sitten sieltä matka dönerpaikkaan kestikin sitten tunnin :D



Hautausmaalta poljimme kaupunginpuiston kautta kohti Dönerravintolaa. Kaupunginpuistossa sijaitsee Planetaario, jota kävimme kurkkimassa.




Avokki oli puhunut dönereistä jo kuukauden tai pari ennen reissua, joten tietenkin kävimme haukkaamassa dönerit kotimatkalla.



Dönerien jälkeen piti käydä maistelemassa viimekerralla testaamassamme yliopiston baarissa GT:t ja Wiskikolat





Pidän kovasti baarin sisustuksesta, hauskoja värikkäitä tuoleja, paljon kukkia, vanhat sohvat ja mauttomat tapetit kaikessa kaoottisuudessa muodostavat yhteisen mageen kaaoksen.



Illalla kävimme kaupungintalon torilla hieman maistelemassa viinejä ja mansikkaboolia :)

Shoppailusaalis

Yllätin itseni olemalla shoppailematta tolkuttomasti Hampurissa. Pari must -juttua ostin, jotka olin jo etukäteen miettinyt hankkivani, pari must -juttua jäi vielä saamatta, kuten shortsit ja nahkatakki.

Mielestäni varsin söde raitapaita Zarasta, olisikohan ollut alessa... taisi olla



Protestin flipflopit, olivat oikeasti tarvittavien listalla



Kiersin about miljoona .. tai ainakin tusinan verran kenkäkauppoja läpi, enkä löytänyt mistään sellaisesta kaupasta, jota ei olisi Suomessa, etsimiäni balleriinoja. Nämä tarttuivat mukaan Zarasta.




Muuten vain ostos One Green Elephantista.






Jo parin vuoden ajan olen haaveillut American Apparelin mekosta, ja vihdoinkin sain sen hankittua, tosin en siinä värissä mitä olin alunperin hankkinut, tuleepa kokeiltua uutta väriäkin iholla, tummempaa vihreää :)



Ensimmäinen pyörähdyssä ikinä Weekdayssa, tämä paita tarttui mukaan, kun muutamalla eurolla sai. Pääasiallisesti ko liikkeen vaatteet eivät puhutelleet, kuten eivät myöskään Monkin. Kaupat ovat vain täynnä täysin muodottomia juttuja, täysin mitäänsanomattomissa malleissa ja väreissä, plus materiaalit ovat mitä sattuu.



Herätealeostos Veromodasta, söpöjä palloja :)



Want and need -osastoa, juoksuhousut, alesta :)



Ai niin .. se mikä jäi vaivaamaan mieltäni oli se, ettei Hampurissa näkynyt lainkaan samoissa määrin pukeutumiseensa panostavia nuoria naisia, kuten jo vuonna 2001, näyttää katukuva edelleen koostuvat tyttöjen osalta siitä, että laitetaan semisti löysät bootcut -farkut jalkaan, tennarit, college/verkkatakki. Valehtelematta. Kaverin kanssa samojen vaatteiden hankkiminen on kans kova sana, sekä .. nooh, jos tuntuu, että muuten alkaa mennä ihan ok toi pukeutuminen, niin sitten kruunataan varsin muuten trendikäs laittamalla addun kolmiraita takki päälle.. ja sit kaverilla on myös samanlainen. Saksalaiset kanssasisaret tuntuvat myös jumittaneen siihen, ettei hiuksia laiteta lainkaan, samanlaisia kampauksia ei näkynyt lainkaan, kulmalävistykset tuntuvat edelleen olevan kovasti in sekä ihan päin peetä nypityt kulmakarvat, jotka sitten piirretään kaareviksi mustiksi viivoiksi.

Sen takia varmaan olen aina viihtynyt Hampurissa, kun siellä ei ole sellainen kala kuivalla maalla -olo pukeutumisen ja ulkonäön suhteen.

Ne ketkä näyttivät panostavan omaan ulkonäköönsä, ovat turkkilaiset naiset, sieltä löytyy varsin näyttäviä naisia :)

edit: niin joo.. mm nää tarttuivat kans matkaan


tietty tuli kaikkea pientä muutakin, hiusjuttuja, kasvonaamioita, meikkisiveltimiä jne :) Ah ja tietenkin piti ostaa monta saksalaista juorulehteä :D

Takaisin kotona

Tänään saavuimme sitten kotiin Hampurista. Meitä oli pikkuinen valkoinen ihanuus vastassa lentokentällä, joka sitten oli NIIN innoissaan, että teki ilopissat lentokentällä :D

Viikko meni nopsaa, parisuhdemielessä viikko oli erittäin onnistunut, touhustimme paljon yhdessä, keskusteltiin, puhuttiin sellaiset asiat läpi, jotka ovat pitkään painaneet mieltäni, erinäköisiä perheasioista, puhuttiin omista lapsuusajoistamme, plussista ja miinuksista ja mitä toivotaan omalta perheeltä jne. Käsiteltiin myös omista peloista, mitä liittyy omaan ja omien vanhempien vanhenemiseen.

Tietyltä kannalta oli kauhea viikko, avokin yksi parhaimmista ystävistä sai surmansa ruotsissa, nuori perheellinen mies, jolla oli kaikki vielä edessä. Niin surullista. Olin varma, että meillä loppui menemiset Hampurissa sen siliän tien, ei toki, se kaupunki on siellä myöskin vuoden päästä kuten on kaikki ne tapahtumat mitä olin suunnitellut. Avokki kuitenkin sitten halusi tehdä ja mennä, iltaisin ja aamuisin puhuttiin tapahtunutta läpi, puhuttiin niistä tunteista mitä tulee sitten kun läheinen on kuollut, avokki käy parhaillaan paljon samoja tunteita läpi, joita minulla oli isoisäni kuoltua.

Nyt täytyy purkaa laukut, pestä pyykkiä, siivota kotona ja ja ja .. käydä kuvat läpi.

Mieletöntä

Olen pakahtua onnesta, täällä on niin täydellistä. Tuntuu NIIN hyvältä olla taas täällä, olen kotona.

Ehdittiin äsken juuri avopuolison kanssa suunnitella hieman meidän täällä oloa. Tänään suuntamme kohta maailman toiseksi suurinta hautausmaata. Joku päivä käymme Rathausmarktilla jossa on Stuttgartner Weindorf. Eksyimme myös vuosi sitten tänne tapahtumaan, tuli illan aikana maisteltua aikas paljon erilaisia viinejä ja syötyä saksalaisia perinneruokia. Seuraavana päivänä oli lento takaisin Suomeen, se on ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen kerta kun matkustan tukka kipeänä kotiin :P


kuva lainattu http://www.hamburg.de/shopping-events/1550424/stuttgarter-weindorf-shopping.html

Jonkin päivän.. tai kaksi :) Käytämme shoppailuun, torstaina treffaamme suomalaista ystävätärtä.. on ohjelmassa mm brunchi Alexilla ja varmaan sitä shoppailua. Perjantaina menemme Der Domiin :) Eli huvipuistoon, mutta tuo on vasta illalla.

Olisin niin paljon mitä kaikkea haluaisin näyttä avopuolisolle, mm Hagenbeckin eläinpuiston, siellä voi syöttää elefantteja kädestä <3



Puistossa olisi myös jouluna ja alkuvuonna syntyneitä zeebroja.



Haluan, että menemmä Blankaneselle kävelemän Elben rannalle, joku ilta voisi käydä elokuvissa.. ja tietenkin haluamme päästä maistelemaan erilaisia vehnäoluita. Tuntuu, ettei viikko ts kuusi päivä riitä mitenkään kaiken tämän mahtavuuden näyttämiseen, mutta onneksi avopuoliso tuntuu pitävän tästä kaupungista suuresti, joten ei ole pelkoa, ettemmekö olisi tulossa tämän jälkeenkin tänne.

On niin hyvä olla. Eilen katseltiin äidin kanssa Tatort-sarjaa, juotiin ilta teetä ja höpöteltiin kahteentoista asti. Hämmästyttävän hyvin saksakin palautuu mieleen :) Ai niin.. äitini sanoi, että minä suorastaan sädehdin :)

häät

Hitsi, häät olivat hienot, morsian oli kaunis. Sulhainen puheensa päätteeksi onnitui saattamaan suuren osan vieraista lähes kyyneliin laulamalla tuoreelle vaimolleen serenadin. Ihanaa <3

Eipä siitä sen enempää. Tällaisessa asussa olin liikkeellä



Kengät - Blanco
Mekko - Karen Millen
Huivi - äidin jokin
korut - Kalevala koru
nilkkahärpäke - polttareissa väsättiin kaikille häiden teemaväreistä jotkin tuollaiset


Vielä toinen kuva itse asusta, huomasin, ettei mekko päässyt tuossa varsinaisessa päiväasukuvassa oikeuksiinsa, olin jotenkin rytistänyt sen päälleni.

Ulkona oli niin kova tuuli, yhdessäkään kuvassa ei hiukset ole hyvin :D

Nonni. Nyt ovat häät takana ja reissu Saksaan edessä, pitää pakata vielä loput tavarat, siivota kämppä ja yrittää selvitä pienestä tukkakivusta.

Ai niin.. eilen vähän draamaa häissä, olin kuulema kärttyinen siellä, ja avopuoliso meinasin kuulema pariin otteeseen lähteä sieltä, ja jättää minut tulemaan julkisilla perässä o_O hupsista. Se ei huomannut mainita siitä mitää, että näytin hyvältä tms. Vähemmästäkin tulee huonolle tuulelle.. hmpf! Sitten oli jotain muutakin tiuskinut hänelle. Hmm.. so not like me. Puitiin asia tässä aamulla, sanoin etten tarkoituksella ollut loukannut häntä, ja hänkin sanoi itsekin olleensa huonolla tuulella, oli kuuma, häntä väsytti.. ja varmaan harmitti sekin, kun hän oli autolla liikenteessä. Tavallisesti minä siis olen se, joka on autolla, ja joka ei juo, ehkä sekin ärsytti sitten häntä. Mene ja tiedä.

o ou

Jännittää niin kauheasti, tuntuu kuin olisi tuhat ja yksi asiaa hoidettavana, pitäisi pakata, laittautua, viedä pikkunen hoitoon ja ja ja jotenkin jotain vielä.

Pitää tehdä to do-lista, se helpottaa.. ja samalla lista matkalla mukaan otettavista tavaroista. Lisat auttavat aina. Tuossa panikoidessa päätin lieventää paniikkia ottamalla kuvat mun uusista kengistä :D Fiksua.



Nyt uusin true blood pyörimään ja tekemään listoja ja pakkaamaan. Mietin myös sitä, että kun meidät on avopuolison kanssa kutsuttu parina häihin, niin .. onko se etiketin vastaista saapua eri aikoihin? Avopuoliso pääsee töistä vasta kolmelta, pystyen saapua paikalla vasta puoli neljältä. Odotanko häntä ja menemmekö yhdessä vai menenkö etukäteen paikalle, jotta edes toinen meistä näkee kaiken alusta alkaen? Ja toinen ongelma. Mistä saan kyydin?