Lepo tekee hyvää

Lepo ja pieni tauko punttikselta tekee hyvää, tänään oli paras punttitreeni vähään aikaan.

7 min alkulämpö crosserilla
leveä kyykky smith 3 x 12, tanko + 20 kg
leveä kyykky smith 3 x 8, tanko + 30 kg
mave kp 3 x 12, á 20 kg
ylätalja rusetti 60 kg, 3 x 8
alatalja suoralla tangolla vastaote 3 x 10, 45 kg
hammer 3 x max, 10 kg
haiuskääntö taljassa 3 x 8 35 kg
crunchit trx 3 x 15
selänojennus 3 x 15
pohkeet 3 x 20

Pullistelin vähän treenin jälkeen kuntosalin pukuhuoneessa... pitäisköhän harkita kiipeilyn vaihtamista johonkin pullistelulajiin.. olisko joku bikinifitnes tms hyvä :P Olis vaan aikalailla sulateltavaa tuossa päällä.. helpompi pysyä chimneyssä ja leveissä halkeamissa kun on massaa :P

Treenin jälkeen maistui salaatti, kaksi isoa kupillista

Cuscus-salaatti, 4 isoa annosta

2 dl cuscusia (kuivapaino, tämä vielä keitetään ja maustetaan oman maun mukaan)
100 g fetaa
200g raejuustoa
6 palaa aurinkokuivattu tomaattia hienonnettuna pieneksi
4 tomaattia (siemenkodat poistettu, ei tarvitse nestettä) pieneksi kuutioituna
1,5 kurkkua pieneksi kuutioituna
1/3 jäävuorisalaattia pieneksi suikaloituna

Joskus tulee aina kausia, jolloin innostuu jotain ruoka-aineesta, nyt cuscus tuntuu hyvältä, täysjyväcuscus siis.

Eilen kävimme aviomiehen kanssa kaupoilla, kävimme katsomassa löytyisikö alennusmyynneistä mm sadeaseuja kuukauden päästä tehtävää Norjan reissua ajatellen. Minä nappasin mukaani tosi hyvästä alennuksesta Raiskin sadeasun, ovh 190€, joka lähti Topsportista mukaani 70€:lla! Mahtavuutta... täytyy toivoa, että asu myös pitää sadetta, tänään aamulla optimistina toivoin pääseväni asun kanssa tosi toimiin.. ei sitten tullut yhtään vettä.

Silmäkin onnistui tottua tuohon väriin, alan pikkuhiljaa pitää ostamastani asusta. 

Tuli hankittua varustelekasta juomarakko, huomattavasti juomapulloa kätevämpi ratkaisu pitkillä reiteillä, pitää muutenkin sitoa kaikki kamat jotenkin valjaisiin, jottei sitten tarvitse sen takia palata reiteiltä alas, kun kamat ovat livenneet käsistä korkeuksissa.

Tänään onkin ollut ja tulee olemaankin suunniteltua aktiivisempi päivä, aamulla sali, iltapäivällä kävin ystävän kanssa katsomassa Sofia Coppolan uusimman elokuvan ja illalla olisi tarkoitus mennä syömään muurinpohjalettuja ystäväpariskunnan luokse. Ihana päivä! On aikalailla hyvinsyönyt olo, johtunee leffakarkeista.. toivotaan huomiselle hyvää säätä, niin voin tehdä katumusharjotuksen polkupyörällä.

epäonnistumisen täydellinen onnistuminen

Jos onnistuneet kiikut tarkoittaa kauheaa pelkäämistä ennen reitille nousua, jokaisessa camussa roikkumista, viimeisille 1,5 metrille camujen intensiivistä viljelyä, jokaisen hyvän jammin blokkaamista varmistuksella, friikkausta kun käsi jää jumiin jammiin ja lopulta kesken reitin laskeutumsita alas niin, että camu jossa köysi on kireänä ei luota sekunttiakaaan.. niin .. sitten ensimmäinen trädiyrkkäni ruuvipenkkiin oli erittäin onnistunut :D

Kaveri sitten liidasi ja minä kakkostelin reitin, alkoi moovit löyty paremmin ja reitti muistua mieleen. Reitin kruksissa unohdin täysin, miten vuosi sitten ylitin kohdan, en tiedä kuinka kauan kruksissa könysin, mutta tuloksena on julmetun kipeä koko kroppa (huomasi tänään vaatekaupassa sovituskopissa, että koko kroppa on aivan hellänä) ja vasen olka aika pahoinpideltyn näköinen.

Olen eilisestä kiivennyt reittiä taasen koko ajan, miettinyt miten ohitan perjantaina jännitystä aiheuttaneet kohdat, kuinka kävelän camua parissa kohtaa .. jne.. katsotaan saanko seuraavalla kerralla siirrettyä tämän rauhallisen mentaalikiipeilyn kalliolle. Tuskin kuitenkaan. 

Positiivisena on se, että tänään sisällä kiipeily ei pelottanut lainkaan. Yllättävän pelottomasti tuli yrkättyä, sairaan hyvät kiikut sisälläkin.

helle 1 - didi 0

Eilen helle voitti. Illalla viikkosiivouksen jälkeen oli tarkoitus suunnata salille vetämään kunnon peppu & olka/rinta/ojentajatreeni.. mutta.. olo oli niin nihkeä, ei mennyt edes shortsit jalkaa.

Asia korjattu tänään aamulla, pian kuuden jälkeen tuli tehtyä salilla tehokas treeni lyhyillä sarjoilla. Hyvä treeni, hyvä mieli!

juhannus 2013

Juhannuksen viettäminen alkoi meille jo torstaina, jolloin vietimme ystäväpariskunnan kanssa peli-ilta. Olin valmistanut pulled pork-hampurilaisia.

Perjantaina aamupäivä ja iltapäivä kului yllättäen kiipeilykaverin kanssa kallioilla (Havukallio-reissu). Illalla suuntasimme ystäväpariskunnan luokse grillaamaan ja saunomaan sekä herkistelmään sitä, kuinka suloinen kummityttöni on.

lohi-pekoni -vartaita

maailman parhaita kuppikakkuja valkosuklaamascarponekuorutteella

Lauantaina ehdimma olla löhötä, lukea ja katsoa televisiota. Katsoimme HBO Nordicilta koko Vikings -sarjan ensimmisen tuotantokauden loppuun.

Sunnuntaina kävin tutustuttamassa aviomieheni Kauhalan kolmossektoriin.. tarkoituksena oli eksyä myös vitosella, mutta.. eksyimme matkalla :D Mies veti todella hyvin, kun minulta loppui uskallus eräällä vitosella, kävi mieheni työstämässä reitin ylös ja pelasti jatkot.

25/2013

Jopas .. viikko on jo pitkällä, ja nyt vasta ehdin päivittää viimeviikon urheilut.

En ole varmaan ainoa, kenet tämä kuumuus saa sulautumaan mattoon /sohvaan/sänkyyn/johonkin vaakatasoon, eikä istuminen koneen ääressä enää töiden jälkeen juolahda mieleenkään.

Viimeviikko oli aika kiipeilyntäyteinen, paljon muuta ei sitten tullutkaan tehtyä.. ja siltä tuntuu kropassa. Liian rankka alku sormille "yllättäen" .. ja aerobista olisi voinut olla enemmän. Tuli ainakin lepuutettua kroppaa.

Perjantaina kävin ensimmäisen kerran Havukalliolla, ja kiipesin ensimmäisen sportti onsightini, vanha vihtahousu. 

Oli aika kuumottava, en tiedä mikä oli ajatuksena lähteä kiipeämään släbiä .. ja vielä sporttina. Reitillä Pythonien mahtavuus iski. Tuntuu, että moni pitää Pythoneita hintansa takia "huonompina" tossuina, "ostan halvoiksi kakkostossuiksi", mutta nuo kengät ovat aivan mahtavat. Yhdelläkään reitillä ei ole tullut vielä tilannetta, että ko kengät jotenkin pettäisivät. 

Pariin otteeseen olin 100-varma pannuttavani, mutta hyvin reitti nousi ylös asti. 

Tuli kakkosteltakin pari reittiä, vaikka aluksi olin kovasti menossa reitit ykkönäsä ylös. Pitäisi ehkä uskaltaa trädittää silloinkin, kun ei olla yksin kalliolla.. alkaa usein vain hävettää oma hitaus ja pelkäämiset kiivetessä.

1 kk:n päästä olemme parhaillaan ajamassa Lofooteille!! WUHUU!!

Tällä viikolla taas takaisin "normaalin" liikunnan pariin, aerobista, salia jne..

epäonnistuminen on onnistumista

(otsikko lainaus Akilta)

Aina ei voi kirjoitella sankaritarinoita kiipeilystä, aina ei kiipeilyt mene halutulla tavalla. Moovit on tuttuja, mutta pieni ääni pääkopassa estää yrittämästä, kädet ei irtoa, moovit tuntuu kankeilta, varmistukset tuntuu kaikki ihan kakoilta.

Akilla on hyvä pohdintoja.

Eilen pelko iski Ruuvipenkillä.. en päässyt edes epäonnistumaan. Toisella reitillä lähdin yrkkäämään, pari varmistusta.. ja pelko iski.. en luottanut kamoihin.. killuin ensimmäisen kerran ikinä varmistuksissani, vielä en ole niihin tippunut. Pitkä odottelu.. vähän eteenpäin.. parit varmistukset lisää, viimeisen laittamani camun jälkeen fiilikset katosi täysin. Reitti oli helppo, otteita ei tarvinnut etsiä, mikään moovi ei ollut vaikea, mutta..  mulla jäi toi yrkkä kesken. Tuli otettua aika hyvin pataan helpolta reitiltä.

Pitää vähän mentaaliharjoitella Ruuvipenkkiä himassa, tiedä sit uskaltaako ihan ylös asti, toppausta edeltävät moovit ovat hurjan pelottavat, pitäisi varmaan ottaa joku kokovartalonpehmuste messiin, jotta pannuttaessa ei ihan mene sohjoksi :P

Ei toki, että olisin mitenkään maani myynyt eilisestä, aina ei voi onnistua, tuosta voi vaan nousta ylöspäin.. kirjaimellisesti.

muutos suunnitelmiin

Heh, niin ne suunitelmat muuttuu. Taidamme sittenkin miehen kanssa jaksaa olla aktiivisia juhannuksena, lähdemme kummityttöni vanhempien luokse grillaamaan ja saunomaan. Ehtiihän sitä sitten juhannuspäivänä vain olla ja möllöttää. 

Sää on nyt kuin morsian, mieli on jo karannut pari tuntia sitten ulos ja kallioille, parin tunnin sisällä keho seuraa perässä.

Eilen alkuperäinen suunnitelma oli ulkokiikut Solvallassa, mutta kuski (minä) päätti pelata varman päälle, ja suuntasimmekin Kiipeilyareenalle. Sain tosi hyvän flown päälle heti, vaikka ennen otteista tarttumista tuli jäätyminen, kaikki itsevarmuus katosi, mielessä otteet tuntuivat jotenkin hurjan liukkailta.

Hyvin sai nousuja, muutamat vitoset alle (yksi taisi nousta vähän raskaannäköisesti, kun mieheni nousuni jälkeen tsekkas greidin ja ihmetteli, että saankin 5c:n näyttämään vaikealta :P) ja sitten kokeilin vähän valkoista 6c:tä 3D-seinällä. Lähdin tyyppaamaan kivannäköistä sinistä reittiä, minkä muistelin olevan 7a, yllättävän hyvä flow, uskalsin ihan minulle ennekuulumattomalla tavalla klippailla, puskea moovit, joista ei ollut mitään takeita,  enkä jäänyt kelamaan, että miten mahdollisesti tipun alas, jos en saakaan liikettä vietyä loppuun. Pääsin yllättävän pitkälle yhtäjaksoisesti, ylös en päässyt ja silti karjahtelin matkalla kuin leijona (vähän ehkä hävetti ollessani taas maassa). Oli ilonen yllätys huomata greidin olevankin 7b , kun juuri ennen tuota nousua oli ottanut hyvin pataan 6c:ltä, jonka alun jouduin huijata päästäkseni alkuun.

Huomaa, että voimakestävyyttä voisi vähän hankkia lisää.

Ainaki vielä olkapää sallii ihan mukavasti kiipeilyt, pitäisi malttaa mielensä, jotta pysyy kunnossa ja pystyy kiivetä Lofooteilla. En tiedä kuvittelenko, mutta jotenkin tekniikka tuntuu nyt paremmalta, kun ei uskalla runtata vain voimalla, vaan joutuu miettiä fiksumpia ratkaisuja etenemiseen (hopeakehys).

Kuulen jo kallioiden kutsuvan...

matkiapina ompelee

Uffaffaa, tulisi jo juhannus, niin pääsisi lepäämään..

Päättynyt viikko oli hurjaa hulinaa, oli kiipeilyä, töitä, töitä töitä (alv päivä viimeviikolla ja loman aikana kertyneiden töiden purkamista), ompelemista, yhdet 30v juhlat la, nimiäisjuhlat valmisteluineen su ja tänään vielä oli pitkäaikaisimman ystäväni 30v kakkukahvit, jonne olin päättänyt lahjaksi pyöräyttää kakun.

Damin reissulla bongasin eräästä tavaratalosta Dieselin Emilie mekon.. vähän aikaa katselin mekkoa ja ajattelin sittten, että tuollaisenhan osaan tehdä itsekin.

Lähdin työstämään mekon protyyppiä lakanasta.

Viittä vaille valmiina.. lila nauha ei jäänyt lopulliseen versioon.

Jos jotain tekisin erilailla, niin varmasti tekisin mekosta lakanallin mukaisesti lyhyemmän, ja kaulaosasta pidemmän. Ties vaikka innostuisin tekemään toisen samanlaisen. Pitää varmaan tehdä sen verran pian, että on eri työvaiheet vielä tuoreessa muistissa. Toisella kerralla aikaa tuskin menee enää niin turkasen paljon, kun nyt tuo on jo suunniteltu, ei tarvitse lähteä itse keksimään kaavoja jne.

Mekko on imartelevinaan, kun hiukset on kiinni ylhäällä, jolloin olkapäät ja solisluut paljastuvat kauniisti :)

Vaate on ollut kovassa käytössä, molemmat viikonlopun juhlat ja eiliset ystävän 30v juhlat tuli edustettua tässä asussa.

Ystävälle tein syntymäpäivälahjaksi valko- ja mustikkamoussekakun vaahtokarkkitaikinakuorutuksella. 25 hengelle 12 kananmunan kakku on sitten IHAN liian iso, etenkin kun tarjolla oli muutakin makeaa. Puolet olisi riittänyt. Nyt olen viisaampi.

Nimiäisissä olin myös auttelemassa, teimme ystävän kanssa ihana kakku mansikka-raparperi-valkosuklaakerma -täytteella ja daim-kuppikakkuja (reseptit kinuskikissan sivuilta jostain).

Sunnuntaina sain myös toisen kummilapsen, pikkuisen prinsessan. Olen erittäin otettu tuosta kunniasta.

24/2013

Ha, 10 kerta pyöräilyä ja 50 kerta köysittelyä tuli täyteen tänä vuonna päättyneellä viikolla.

Maanantaina sain henkilökohtaisen parhaan ajan, sotkin työmatkan vähän päälle 38 minuutissa, keskviikkona vielä paransinsi aikaa puolella minuutilla, vaikka pyöräileminen tuntuu paljon raskaammalta. Tiesä mistä moinen spurtti tuli, mutta olin erittäin tyytyväinen.

Pe ja la kävin kiipeämässä sisällä.. oli eka kerta sisäliidiä reiluun kuukauteen. Meinasi taas tulla itku ilosta, kun pystyin vastoin pelkojani kiivetä 3D-seinällä. Ensimmäisellä nousulla tuli puristettua kovasti, vaikka kuinka yritin kiivetä rennosti, myös liikkeet tuli tehtyä vähän tönkösti, kun jännitin olkapäätä. Hyvin sitten nousujen liisääntyessä tuttu rentous tuli kiipeilyyn. Nyt pitää vain opetella lukemaan ja toteuttamaan reittejä eritavalla, pitää opetella käyttämään jalkoja fiksummin, jotta ei tarvitse käsillä repiä.

Uskaltauduin jopa hiplailla kevyesti 7b:n otteita kakkostellen.. kokeilin kuinka pitkälle pystyy mennä, että joutuu voimalla tms vääntämään, semi kevyentuntuisesti pääsin yllättävän pitkälle, välillä piti köydessä miettiä vaihtoehtoisia tapoja kiivetä.

Eilen ennen sunnuntain superhulinapäivää vedin oikein tyydyttävän setin salilla. Hyvin nousi rauta, ei kipuja.. ei vaikka ei ollut teippiä eikä mitään tukea.

Pitäis enemmän pepputreeniä silloin kun käyn salilla, pitää suunnitella.

E5 Error

Mihin tämä maailma on mennyt, kun ompelukoneetkin ilmoittaa erroria?!

Aloitin iloisesti käsityöt eilen illalla vanhempieni luona, kun tarkoituksena oli käyttää hyväksi äidin ompelukoneen ominaisuuksia, minulla on vain "karvalakkimalli".

Pääsin onneksi pitkälle eilen mekon kanssa, tänään pitää tehdä se loppuun, jotta illalla voin laittaa sen päälleni. Kauhean kiva tehdä pitkästä aikaa ihan vaattetita, pitkän aikaa on tullut vaan virkattua ja neulottua.

Eilen tuli muuten mentyä liidaamaan ensimmäisen kerran sisälle olkapään sijoiltaanmenon jälkeen.. samalla palasin myös negatiivisille reiteille... so far so good :)

3 x perjantai

Jännä viikko, jo kolmantena päivänä tuntuu, että on perjantai :D Monille se varmaan olis huono juttu, mutta mulle ei. Yleensä perjantaifiiliksissä tulee tehtyä parhaiten duunia.

Tälle viikolla on kertynyt hurjan paljon ohjelmaa, ohjelmaa oli viimeviikollakin, tällä viikolla on jo enemmän urheilun muodossa. Ehkä sitten juhannuksena ehtii vähän hidastaa ja hengähtää.

Menin saamaan tosi hyvän idean, ompelempa kaverin synttäreille ja tulevan kummitytön (koin kunnia-asiaksi, että ystäväpariskunnan mielestä olen pätevä auttamaan heitä heidän esikoisensa kasvatuksessa) nimiäisiin mekon. Onko minulla kaavoja? No ei. Olen netissä yrittänyt pähkäillä kuvasta miten tuo mekko toteutetaan. Viimeviikon sunnuntaina sitten tein parit prototyypit, eilen hion mekkoa äidin kanssa ja tänään olisi tarkoitus aloittaa ompeleminen.. huomenna viimeistely... juhlia la ja su.. ei kiirettä eikä stressiä :D Onneksi on plan B.. äidin vaatekaappi, se on aikaisemminkin pelastanut minut.

material girl

Sain tänän uuden mankkapussin hyppysiini, tuli NIIN iloikseksi tuost,a eikös olekin söpö?!?!?

Kauhalassa pikkukaveri pääsi heti tositoimiin, Bruce Lee tuli kakkostelua kaveri perässä. Mä en ymmärrä miten ihmeessä pääsin tuon ylös asti, mutta.. eipä jäänyt houkuttamaan, että pitäisi päästä kiipeämään uudestaankin. Negatiivista kulmaa ja jaliksen murenivat jaloissa. Reitille nouseminen tuntui jotenkin ylivoimaisen hankalalta, ihmettelin useaan otteeseen ekoja otteita, mutta sitten jotenkin reitti alkoi vaan nousta.. osissa.. mutta silti.

Yritin kovasti yliksessaä työstää Mad Maxia ... noin puoleen väliin meni ihan mukavasti, ylltätävän hyvin, mutta sen jälkeen sormien iho antoikin periksi.. ei pystynyt enää kiivetä. Tuli sitten harjoiteltua prusikointia/haulaamista.. mitäs se nyt olikaan. 

Sitten kotiin ja nukkumaan... Kauhala hiljeni.

Huomenna uusi päivä ja uudet seikkailut.

23/2013

Ei mennyt ihan odotusten mukaisesti päättynyt viikko. Ma ja ti olin flunssassa, keskiviikkona jaksoin jo aamulla tehdä kevyen coretreenin aamulla, mutta iltapäivällä oli sitten taas sellainen olo, että istuessakin hengästyi.

Tortaille oli jo suuret suunnitelmat, mutta iltapäivällä tehdyssä magneettikuvauksessa olkapää kipeytyi niin uskomattoman paljon, että olin aikalailla lamaantunut, mutta eipä muutenkaan varjoainepäivänä saa riehua tai harrastaa mitää raskasta urheilua. Perjantainakaan ei pystynyt eikä ehtinyt urheilla, hetken näytti lauantainkin kiipeilyt jäävän välistä.

Aviomies ei ole mikään fyssari, mutta jotenkin hän sai olkapään teipattua niin, että lauantaina nousuissa ei tuntunut minkäälaista kipua olkapäässä. Sunnuntainakin tuli väännettyä semihyvin. Ihan uskomaton muutos, yhdellä hetkellä mikään ei onnistu, kaikki liikkeet sattuu... vähän teippiä ja kivut katosi samantien.

Luhdissa Keeman kimpussa, Keema voitti, ei oltu vielä palauduttu kunnolla hengitystieinfektion jäljiltä

Päättyneella viikolla tuli pidettyä sekä flunssan, että menojen että pienen hermostuneisuuden takia blogihiljaisuutta. Jo ennen Amsterdamin matkaa tiesin meneväni viikolla 23 ortopedille, tiesin myös että mitä todennäköisimmin menen magneettikuvaan. Jännitti kovasti se, että mitä tuolta selviäisi. Magneettilääkärin lausunto ei mitenkään helpottanut oloa, mutta tänään ortopedin oli sitä mieltä, ettei olkapäätä ole tarpeen operoida. Olin henkisesti jo alkanut valmistautua leikkaukseen, 6 viikkoa kantosidettä, 6 kk kaikenkaikkiaan palautumista jne..  Fyssarikin oli jo sanonut, ettei tällä kädellä kiivetä ilman operaatiota.

Taas kerran vaan tää mun päävaiva, yliliikkuvuus nosti päänsä. Mulla paikat antaa periksi, jäsenet joutuu ääriasentoihin, paikat eivät hajoa, mutta lihakset joutuvat koville. Aivan kuten lantion kanssa, nyt olkapäät on kovilla. Ei tässä sitten muuta tehdä kuin otetaan lääkekuuria kipuun ja tehdään kuminauhajumppa edelleen.

Tuntuu kuin joku olisi antanut uuden elämän, vaikka tuntuu silti kovasti epätodelliseltä, että pääsin näin vähällä. Nyt voi sitten taas alkaa suunnitella matkaa Lofooteilla, jossa mennään kyllä tästä yliliikkuvuudesta johtuen teipattuna ja tuettuna. Onneksi mun oma "fyssari" lähtee mukaan. Rauhallisesti nyt vain...

didin keittiössä: kurkku-avokadokeitto ja omenasorbetti

Kesän kuumilla ilmoilla harvemmin tekee mieli syödä mitään kauhean raskasta tai lämmintä ruokaa. Eilen työpäivän jälkeen Mimiä ulkoiluttaessa mieleeni juolahti ajatus kylmästä kurkkukeitosta, pieni googlattaminen toi muutamia reseptejä, joista sitten päätin toteuttaa yhden.

Kurkku-avokadokeitto, 2:lle

1 kurkku
1 avokado
2 pientä shalottisipulia
2 valkosipulinkynttä
1/3 persiljanipusta
valkopippuria
2,5dl turkkilaista jugurttia
1,25 dl vettä

Kaiva blenderi esiin. Kuori kurkki, palottele. Kaavi avokadon hedelmäliha. Kuori sipulit. Laita kaikki ainekset blenderiin ja sekoita.

Sitten nautitaan

Tein keiton kanssa sitruuna-kurkku -vettä, ihanan raikasta ja vaihtelua tavalliselle kraanavedelle.

Mielipide: kurkku ja avokado ovat ihanan raikkaita, jugurtin tulee ollaan vaan vähärasvaista, myöskin sipulien määrän voi puolittaa. Ensikerralla keittoa voisi yrittää raikastaa sitruunalla ja tuoreella mintulla.

Omenasorbetti

4 keskikokoista omenaa (kuori, palottele ja poista siemenkodat)
1 dl vettä
1 dl canderell-makeutusta
1 kanelitanko
2 munanvalkuaista
1 tl vaniljasokeria
½ sitruuna

Keitä kuoritut ja paloitellut omenanpalat vedessä makeutusaineen ja kanelin kanssa, kunnes omenat ovat pahmoisia. Lisää puolikkaan sitruunan mehu.

Poista kanelitanko, anna jäähtyä ja soseuta hienoksi jäähtynyt pehmeä omena.Vaahdota kananmunanvalkuaiset kovaksi. Lisää sekaan soseutettu omena ja vaniljasokeri. Laita sorbetti pakastimeen ja sekoittele puolen tunnin välein.

Mielipide: Helppo tehdä, simppeli, kanelinen sorbetti ei ole vain se minun juttuni. Tiedä sitten olisiki vettä laittaa vähemmän, jotta sorbetin rakenne olisi ollut pehmeämpi. Tuli ehkä enemmän mieleen jäinen omenahillo. En usko, että sorbetti epäonnistui, mutta makuna omena ei ollut raikkain vaihtoehto, ts ei ehkä oman suun mukaista. Ensikerralla voisi kokeilla jotain sitrushedelmäistä versiota tai sorbettia tuoreista mansikoista.

Ei paha kevyt herkku, ja jos Canderell-makeutusaine aiheuttaa epäilyksiä, niin tuohon voi käyttää joko 1 dl:n ihan tavallista taloussokeria TAI vaikka steviajauhetta.

ihanaa olla kotona

22/2013

Harvinaisen vähäliikuntainen viikko takana, tai no.. käveltyä tuli Amsterdamissa tuntitolkulla, mutta punttista tuli tehtyä kahtena päivänä, kiipeilyä ei lainkaan. Olimme pakanneet kiipeilyvarusteet mukaamme, mutta torstaina päätimme kiipeily sijasta sulatella ruokaa ja nukkua, tosi jeesch noinkin.

Onnistuin hieman vilustuttamaan itseni hotellissa, huone oli varsin vetoisa. Pienestä orastavasta nuhanalusta huolimatta eilen ja tänään tuli käytyä salilla. Eilinen punttis koostui lähinnä aerobisesta 45 minuutin crossauksesta.

Tänään kävin aamulla uimassa äidin kanssa Vetokankaalla. Vetokangas oli iloinen yllätys, Kaivokselan vieressä kuntoon laitettu luonnonuimala. Kävimme äidin kanssa eilenkin tuolla, mutta eilen olin vielä skeptinen paikasta, nähtyäni sen, uskaltauduin uida 25 minuuttia n. 20 asteisessa vedessä.

Tänään tuli tehtyä enemmän jalkatreeniä ja treenasin olkapäitä, ojentajia ja rintaa.

Voimat olivat aika poissa, ja iltapäivällä sitten olinkin täysin vuoteenomana. 

Punttiksella olkapään vihlonta pisti hieman hiljaiseksi, pitäisi vain yrittää keskittyä siihen, että ylipäätänsä pystyy treenata, mutta.. jatkuva himmaaminen niin kiipeilyssä kuin punttiksellakin syö. Nyt ei pelkästään joudu himmata jalkatreeneissä, prässeissä ja reidenojentajissa, vaan nyt alkaa painot tippua yläkroppatreeneissäkin. 

Perjantaina tuli otettua fyssarin laittamat teippaukset pois, ja miehen kanssa yritimme pähkäillä jotain vastaavaa itse. Ainakin säryn saimme loppumaan teippauksilla, mutta pienet vihlonnat urheillessa on valitettavasti takaisin. Huomenna sitten ortopedin luokse miettimään mitä tällä kropalle voi tehdä, menneekö himmaamisella ja fysioharjotteilla, vai joudunko mahdollisesti veitsen alle.