Maanantaina sain henkilökohtaisen parhaan ajan, sotkin työmatkan vähän päälle 38 minuutissa, keskviikkona vielä paransinsi aikaa puolella minuutilla, vaikka pyöräileminen tuntuu paljon raskaammalta. Tiesä mistä moinen spurtti tuli, mutta olin erittäin tyytyväinen.
Pe ja la kävin kiipeämässä sisällä.. oli eka kerta sisäliidiä reiluun kuukauteen. Meinasi taas tulla itku ilosta, kun pystyin vastoin pelkojani kiivetä 3D-seinällä. Ensimmäisellä nousulla tuli puristettua kovasti, vaikka kuinka yritin kiivetä rennosti, myös liikkeet tuli tehtyä vähän tönkösti, kun jännitin olkapäätä. Hyvin sitten nousujen liisääntyessä tuttu rentous tuli kiipeilyyn. Nyt pitää vain opetella lukemaan ja toteuttamaan reittejä eritavalla, pitää opetella käyttämään jalkoja fiksummin, jotta ei tarvitse käsillä repiä.
Uskaltauduin jopa hiplailla kevyesti 7b:n otteita kakkostellen.. kokeilin kuinka pitkälle pystyy mennä, että joutuu voimalla tms vääntämään, semi kevyentuntuisesti pääsin yllättävän pitkälle, välillä piti köydessä miettiä vaihtoehtoisia tapoja kiivetä.
Eilen ennen sunnuntain superhulinapäivää vedin oikein tyydyttävän setin salilla. Hyvin nousi rauta, ei kipuja.. ei vaikka ei ollut teippiä eikä mitään tukea.
Pitäis enemmän pepputreeniä silloin kun käyn salilla, pitää suunnitella.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti