saliohjelmaa raskauden ehdoilla

Päätin jo hyvissä ajoin ennen uutta vuotta ottavan personal trainer -palveluita. Pitkän aikaa salilla pystyinkin urheilemaan ilman mitään rajoituksia. Pitkään mietin, että enkä vain tajua jotain, kun kaikki liikkeet tuntuivat niin hyviltä, ei ollut mitään epämukavuuden tuntemuksia.

Vatsan kasvaessa huomasin, ettei isoilla painoilla liikkeiden teko oikein välttämättä enää onnistunut. Jossain liikkeissä tulee asento lukittua jännittämällä core, jotta ei tapahtuisi turhaa heilumista tms. Näissä piti painoja muuttaa pienemmiksi.

Toinen konkreettinen muutos oli siirtyminen maaten tehtävästä reisien koukistuslaitteesta istuen tehtävään liikkeeseen. Meillä on onneksi salilla parikin erilaista laitetta tähän, ja toinen osoittautui niin mahtavaksi, että saan edelleen tehtyä liikkeet samoilla painoilla kuin maatessa.

Mutta sitten pari viikkoa sitten alkoi tosissaan kroppa huudella monessakin liikkeessä. Palattuani flunssan jälkeen salille treeni on muuttunut täysin. Vatsalihakset ovat mennyttä, kaikki liian venyvät liikkeet tuntuvat voimakkaasti epämielyttäviltä, kuten esimerkiksi jos ylätaljaa tehdessä päästäisi liikkeen liian pitkälle tai jos pitäisi lasketua vinopenkissaä alas hallitusti käsipainot käsissä tai nousta ylös setin päätteeksi.

Onneksi tiistaina treffasin pt:n, teimme minulle uuden kaksijakoisen treeniohjelman, Pt selitti miksi tietyt liikkeet on jätettävä pois, liikeratoja pienennettiin. Tuntuuhan tuo salitreeni aika mummojumpalta, mutta nyt pitää miettiä että mikä on vatsassa kasvavan pienen ihmisalun kannalta parasta. Liikkeet eivät saa olla liian raskaita, hengityksen tulee kulkea koko ajan hyvin ja tasaisesti. Leveä kyykky tulee nykyään sitten tehtyä jumppapallo selän takana ja joko levypainoa pitäen rinnalla tai käsipainot käsissä.

Yksi iloinen uutinen oli se, että sain takaisin kylkien harjoittamisen repertuaariin. Olin karsinut vatsalihasliikkeiden ohella myös kylkiliikkeet, mutta niitä saankin nyt tehdä.

Toinen rajoite urheiluun on tullut raskauden myötä hemoglobiinin romahtaminen. Kiipeillessä ihmettelin, että jopas nyt on tullut painoa lisää, kun kiipeilyssä hengästyin tavallista helpommin (oli jo havaittavissa tätä ennen flunssaa), sykkeet ovat alkaneet nousta hetkessä taivaisiin jne. Pitää vain tässä odotella rautakuurin purevan, niin jos sitten alkaisi tuo peruskuntokin taas parantua. Vaikkakin nykyään sanotaan neuvolassa, ettei äidin sykkeillä ole merkitystä vauvalle, niin kyllä sitä silti yritän urheillessa pitää sykkeet kurissa, mikä on tietenkin nyt vähän haastavampaa, kun ne tuntuvat nousevan niin helposti kovinkin korkealle.