yksi yö Savonlinnassa

Pidin vähän pidennetyn viikonlopun, perjantaina suuntasin kohti synnyinkaupunkiani Savonlinnaan. Joskus pienenä tuli tuolla käytyä useamminkin, kummivanhempiani moikkaamassa, sitten kyläilytahti hidastui. Viimeksi taisin käydä Savonlinnassa 2008, oli jo aikakin käydä uudestaan. Kummivanhempien kanssa tulee toki pidettyä yhteyttä, ja he ovat käyneet silloin tällöin Helsingissä.

Nyt kuitenkin päätin käydä pitkästä aikaa Savonlinnassa, odotin junamatkaa oikeastaan innoissani. Tarkoituksena oli käyttää aika lukien. Suunnitelmaan tuli pieni muutos, koko matka menikin kauheissa vatsa-/liitoskivuissa. Onneksi oli ottanut matkatyynyn mukaani ja sain viereisen penkin itselleni, niin sain pötköteltyä matkan, kun istuminen ei tullut kysymykseenkään. Kivut helpotti pian perille päästyäni.

Kummitädin kanssa syötiin, puhutti, syötiin lisää. Olin varma, etten palaa takaisin hengissä, niin paljon koko ajan oli ruokaa tarjolla.

Kotona usein on ollut ongelmana unen laatu, nyt sain nukuttua ihanan pitkään. Aamiaisen jälkeen oli vielä päiväunien aika. Oli ihana vaan levätä, miksei omassa kodissa osaa olla samalla tavalla rauhassa kuin muualla? Minun pitää aina lähteä muualle pystyäkseni oikeasti relaamaan. Nyt odottelenkin jo maaliskuussa viikon asumista omakotitalossa JA sen jälkeen suuntaan lähes viikoksi Hampuriin saksan perhettäni moikkaamaan, siellä jos missä mieli lepää taas.

Ennen junan lähtöä suuntasimme kaupoille, tuli napattua vähän äitiysvaatteita ja treenivastuskin sai vaatteita.

Kävimme syömässä Perlina di castellossa, jossa vain elämäni parhaimman gluteenittoman pizzan. Pizzapohja ei ollut ohut ja kuminen mitä ne ovat mm Classic Pizzassa, vaan pohja oli upean leipämäinen.

 Hei hei Savonlinna.. junassa matkalla takaisin kohti Helsinkiä.

 Eikös olekin söpö pieni juna!

Kotimatka sujui ilman kipuja ja ahmin koko matkan ajan kuvan kirjaa.

 Sitten ne kaksi muuta äitiysvaatetta...

 .. sekä beben uudet vaatteet. Jotain pientä pitää vielä varmasti hankkia, sillä noita 1-2kk vaatteita on vain nämä alla olevat.

Sovimme kummitädin kanssa, että tulen uudestaan käymään Savonlinnassa äitiyslomalla. Sitten pitää matkustaa autolla, saa kätevästi rattaat jne kuljetettua ja jos bebe olisi itkevää sorttia, niin eipä ainakaan muut matkustajat häiriinny. Maltan tuskin odottaa kesää ja Savonlinnaa sekä kummitädin näkemistä.