Ihme jojoilua säänsuhteen on luontoäiti viimeaikoina tarjoillut, milloin sataa samana päivänä lunta, räntää, vettä ja sitten samaan vuorokauteen mahtuu vielä mitä kauneita aurinkoista säätä. Viimevuonna emme osanneet oikein vielä innostua niin kovasti pihasta. Parin kuukauden intensiivinen rempparupeama verotti sen, ettei keväällä jaksanut oikein tosissaan miettiä pihan laittamista.
Poika kasvaa kovaa vauhtia, ulkoleikit kiinnostavat koko ajan enemmän. Päivät muuttuu pidemmiksi ja valoisammiksi. Miehen kanssa tuskin maltamme odottaa sitä, että töiden jälkeen ja viikonloppuisin pääsisimme omalle pihalle pojan kanssa. Hiekkalaatikkoa on katseltu ja vähän tulee mietittyä pihan viherkasvien laittamista uuteen uskoon, olisi sopivat messutkin Messukeskuksessa tulossa lähiviikkoina.
Pojan leikittäminen omalla pihalla on myös kauhean vaivatonta, ja varmasti pihalla remuaminen olisi pikkutyypille enemmän kuin mukavaa vaihtelua. Oman pihan merkitys on kasvanut huimasti.
Onneksi tässä on vaikka mitä ohjelmaa, ei käy aika pitkäksi pihan sulumista ja lämpimämpiä kelejä odotellessa. Silti.. voisi se kevät tulla jo.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti