Nyt on neljäs kesämme tällä pihalla. Ensimmäisenä kesänä olimme asteen verran poikki useamman kuukauden remonttirupeamasta ennen kesää, joten se kesä meni huilatessa ja nauttiessa omasta pihasta ihan sellaisenaan. Toinen kesä omalla pihalla menikin sitten uutta tulokasta odottaessa ja heinäkuun jälkeen helteet pitivät huolen, ettei kuopuksen kanssa poistuttu mihinkään sisältä.
Kolmas kesä, viimekesä, meni pitkälti siinä että mies työsti terassia huhti/toukokuusta heinäkuuhun.
Viime kesän heinäkuussa saimme juhlia nuoremman 1v synttäreitä uudella terassilla (kaiteet vaan uupuivat). Loppukesästä terassirupeaman jälkeen intouduin hieman karsimaan pihan pensastoa, putsasin ja kaivoin noin 40m2 viitapihla-angervo pensaan tontin reunalta, putsasin maata, kannoin lisää maata (terassin alta oli jo putsattu hyvä määrä maata mutta halusin nostaa pihaa vähän vielä enemmän) äitini kanssa ja isäni avustuksella piha jyrättiin tasaiseksi ja uusi nurmikko istutettiin. Innostuin myös karsimaan pihan seitsemästä villistä syreenistä neljä pois ja istutimme äitini kanssa neljä herukkapensasta pihalle. Syreenien kannot jäivät rumasta pihalle, ne olivat niin massiiviset, etten sitten saanutkaan niitä kaivettua itsekseni ylös. Etupihalta tuli kaivettua myös pensaat pois, oli suuret suunnitelmat keittiön ikkunan eteen tulevan pensaan varalle. Tuli talvi.
Tänä kesänä sitten. Lapset viihtyvät kohtalaisen hyvin itsekseen /keskenään pihalla ja he myös osallistuvat ja auttava mielellään erinäisissä istutus ja raivaustöissä.
Tänä keväänä olemme jo istuttanee toisen kerran ja kolmannen uudestaan nurmikon siemenet. Ennen talvea kylvetyt siemenet eivät alkaneet kasvaa ja toisella kerralla linnut söivät siemenet. Kolmannella kerralla suojasimme siemenet hallaharsolla. Samalla kertaa kylvin toisenkin alueen siemeniä täyteen. Syreenian "taakse" oli jäänyt pieni alue, joka oli muuttunut vain pimeäksi ötökköalueeksi, mutta harvennettuani syreeneja alue muuttui valoisaksi pihamme jatkeeksi. Alue piti putsata, laittaa uusi multa ja siemenet.
Mies sai terassin kaiteet valmiiksi, nyt ei tarvitse enää pelätä jonkun tippuvan terassilta mopolla alas.
Muita projekteja pihalla ovat olleet pensasangervorykelmän kaivaminen ylös. Koin, että pihalla on jo tarpeeksi valkoisia puskia ja olen haaveillut ruusupenkistä omalla pihalla. Mieheni rakensi penkin ruusuille (kuten myös pari muutakin penkkiä pihalle).
Tähän mennessä pihalle on tullut ainakin
- pari syyshortensiaa
- paria eri väriä pioneita
- paljon pieniä havukasveja
- ruusupenkki
- yrityksiä kasvattaa dahlioita
- hurja määrä narsisseja
- perennoja, suikeroa alpia ja keltaista maksaruohoa
- omenapuun juurelle rakensin kivirykelmän mihin tuli erinäköisiä kivikkoperennoja
- paljon kesäkukkia, orvokkeja, hortensioita, pelargonioita
Vielä tosiaan työnalla on tuo keittiön ikkunan edessä oleva penkki. Miehellä on siinä oma projektinsa talon jalustan suhteen, ennen kuin pääsen istuttamaan omat kukat. En ollut aivan ymmärtänyt hänen projektinsa suuruutta, joten yksi köynnöskasvi (perenna), jonka oli haaveillut istuttavani siihen, joutuukin nyt tyytyä kasvamaan laatikossa. Katsotaan saanko ko kasvin vielä siirrettyä myöhemmin penkkiin, vai tuliko perennasta vain yhden kesän ilo.
Muutanhan piha vaatii myös paljon huolenpitoa, nurmikkoa tulee putsattua, voikukkia ja pirunpiiskoja kitkettyä, sammalta olemme myös työstäneet pois, joten nyt nuo kuolleet sammallaikkukohtiin tulisi istuttaa uutta nurmea. Pihaa ympäröi pensaat, jotka ovat juuri viimeisen viikon aikana (kun olemme olleet koko perheen voimin kipeinä) rehevöityneet merkittävästi. Pensaat tulisi trimmata. Tekemistä riittää niin hurjasti, MUTTA tämä on juuri se mitä olen halunnutkin. Viherpiiperöinti tuntuisi olevan uusi intohimoni. Minulla on vielä erikseen sadepäivien puuheita, niistä voi kirjoitella ihan omanansa.
Tässä pikkuhiljaa voisi alkaa tuo mullan, kasvien, tukien, lannotteiden ja kasvien roudaaminen riittää. Tuntuu, että harvase päivä on tullut tuhlattua omaisuutta joko K-Rautaan tai sitten Tokmannille.
Mutta harrastukset maksavat ja mitäs muuta sitä pihalla touhuaisi lasten leikkiessä vieressä. Tulee sitä välillä myös ihan hiljennyttyä ja nautittua pihasta ja upeasta koristeomenapuusta, joka oli kauneimmillaan juuri.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti