Urheiluhullu työnarkki ilmottautuu

Joo en oo kupsahtanut tai mitään. Viimeviikkoa oli hullun täynnä ohjelmaa, eikä tää viikko ole ollut mitenkään erilainen.

Lähes kaikki valveillaoloaika on mennyt jo salilla tai töissä. Torstaina sentään ehti käydä tapaamassa yhtä maailman ihaninta ystävätärtä. Pakko yrittää tavata vähän usemmin kuin kaksi kertaa vuodessa :D Oli vähän kiirus päivittää kaikkia kuulumisia, nyt on tapahtunut niin paljon.

Tekisi mieli kirjoittaa enemmän, mutta nyt ei ole energiaa. Kävin juuri tosiaan juoksemassa tämän vuoden ensimmäisen lenkin ulkona. Suhtaudun varsin pelokkaasti pärjäämiseeni, mutta hyvinhän se meni. Paljon helpompaa ulkona juokseminen oli kuin viime loppusyksyn /alku talven pyrähdykset.

Nyt vaan on jalassa orastava rakkula.

Joo, töissäkin on ollut hullu meno. Nyt on seitsemän työpäivän putki takana, tänään ei olisi millään malttanut lähteä, mutta ehkä sunnuntaina voi jo kuudelta lopettaa työnteon. Tiistaina ja keskiviikkona ahersin toimistolla lähes puoleen yöhön. Huominen vielä ja sitten saan pitää kaksi päivää vapaata, sitten on to-pe töitä .. ja normiviikonloppu :)

Parina työpäivänä oon käynyt työpäivän aikana salilla, onneksi äiti on ollut ymmärtäväinen, raskas työ vaatii raskaan urheilun :P

Ah, oon niin poikki. Tuo juokseminen on yllättävän mahtavaa. Jaksan edelleen ihmetellä. Mä oon aina kuvitellut, että pitää omata jotkin yli-inhimilliset voimat, jotta pystyy juosta edes puolisen tuntia. Helppoa kuin hengittäminen, jaksoi hymyilläkin vielä vastaantulijoille pihaan juostessa :)