Eilen nautittiin hieman korkeakulttuurista, kävimme kurkkimassa Infected Mushroomin. Keikan piti alkaa yhdeltätoista, mutta meille tuntemattomasta syystä bändi aloitti vasta puoleltaöin. Onni onnettomuudessa oli, että Proteus paikkasi ja veti siinä sitten välissä tunnin setin.
Ihanan energinen setti, perushyvä keikka, vokalisti oli taas superenerginen fiiliksennostattaja.
Tänään oli sitten alkuunsa vähän väsynyttä kiipeilyä, koska keikan viivästyminen tunnilla vastaavasti siirsi nukkumaanmenoa tunnilla.
Kaveripojan kanssa käytiin kiipeilemässä. Tänään en liidannut kuin pari reittiä, muuten kakkostelin itselleni hirveän vaikeita reittejä, pari 6b:tä meni muutamilla köyteentulemisilla, 6c.. no tulipa kokeiltua ja 7a kans. Tuli riehuttua seinillä taas reilut kolme tuntia. Ihan käsittämätöntä miten seinillä saa aikaa kulumaan.
Tänään uudet kengät eivät enää hidastaneet matkaa, toisin kuin keskiviikkona, jolloin ne tuntuivat erittäin vierailta jaloissa. Nyt kengät tuntuivat ihanan jämäkiltä, erittäin luotettavilta. Nuo jalassa ei voi olla koko aikaa areenalla, varmistushetkiä varten on hyvä olla läpyskät.
Veri vetäisi huomenna boulderoimaan, mutta joulukokkailut ja siivoilut vaativat nyt läsnäolon kotona. Toive rauhallisesti sunnuntaista kotona ilman ketään vieraita ei onnistunut, aina ei mene niinkuin toivoo.
Terapiankäyntien vähennettyä olen havainnut kuinka tärkeää kaksi kertaa viikossa jutustelu on ollut, olen ollut hieman viimeaikoina ahdistuneempi, kotona haluaisin vaan maata hiljaa, olla rauhassa kotona. Et sellaista.