metsäleskenä

Nyt on otettu chillisti. Aviomies karkotettiin erämaahan (lue: lähti ihan kaverin pyynnöstä vaeltamaan), otin perjantaille yhden lomapäivän ja vietin pitkän viikonlopun hömppää katsoen, siivoilleen, urheilleen ja ystäviä treffaten. 

Perjantaina heräsin itselleni tyypilliseen tapaan joskus viideltä (hitto tätä unirytmiä) ja kävin uimassa parisen kilsaa äitini seurassa. Kolmen päivän raakaruokailu teki sen, että mitään kovaa tahtia ei jaksanut uida, 2km taittui 50 minuuttiin.

Muuten tuli hengattua sohvalla koiruuden kanssa. Illalla kävin ystäväni syntymäpäiväjuhlissa.

Lauantaille oli pitkästä aikaa kiikut vakkarikaverin kanssa, mä kiipesin, hän varmisti. Olen auttamattoman lähtökuopassa ihon ja jalkojen suhteen, myös kiipeilykunto on jotenkin olematon liidipäätä mainitsemattakaan. Ei mitään, mitä ei treenaamalla saisi takaisin kuntoon. Pitää olla kärsivällinen.

Muuta kivaa lauantaille oli shoppailut kaverin kanssa ja kävimme syömässä. Ilta menikin sitten koiruuden kanssa kotona ja lenkkipolulla. Kokeilin josko oikeasti reipas lenkki onnistuisi pikkuiseni kanssa. Mimi jaksoi tosi hyvin hölkötellä reilut 5 km vähän päälle 50 minuuttiin. Ei taida tarvita minun enää käydä aamuaerobisillani yksin .. ainakaan joka kerta. 

Rouva Punanaama ja jalkatreeni takana

Tälle päivälle oli taas punttitreeni nyt vakkarin salikaverini kanssa, tehtiin oiva penkkitreeni ja ihan järkyttävä killeritreeni ojentajille (kauhulla odotan huomisia tuntemuksia muskuloissa). Jostain syystä sain päähäni, että tänään sitten haluan tehdä myös jalkatreenin. Punttitreenien välissä sain vielä ala-asteystävältäni viestin, joskos haluaisin lähteä reippailemaan.

Nyt on aviomies saatu jo kotiin, hän sai tulla kotiin. Metsäilyn jälkeen tarjolla oli lihapullia ja perunamuussia, ihanan perinteistä.

päätös yksinään helpottaa

Ihan vaan taas päätös siitä, että nyt vähän karsitaan niitä menemisiä, auttoi helpottamaan ajatusta vielä parin viikon hektisestä menemisestä.

Lähdin ilman mitään odotuksia supersuorituksista salille. Edessä oli jalkapäivä, ja kaverin mulle hahmottelema setti.

Alkuun lämpö crosserilla

pakara laite / potku taakseni
superi: leveä prässi & reiden koukistaja maaten
super: askelkyykky & sumokyykky
takareiden selkälaitteessa

(Sit tähän välilin olis tullut jotain loikkimista, mutta unohdin mitä ne oli. Hyvän tuntuman sai tekemällä liikkeet rauhallisesti ja keskittyen tekniikkaan.)

Loppulämpö juoksumatolla

Woop, kotiuduttuani olin yhtä hymyä. Tajusin myös sellaisen, että olen yksinkertaisesti unohtanut hiilarit treenivedestä. Onhan se vaikea muistaa käydä ostamassa treenimömmöjä. Tänään treenatessa tuli käytettyä sitten jotain kaapista löytynyttä palkkaria, josko sen avulla olisi treenikin sujunut paremmin.

Takana on toinen päivä raakaruoka kokeilua, päivällä olin jo juoksemassa kaupoille ostamaan kaikkea ihanaa lämmintä ruokaa. Siitä sitten enemmän "haasteen" päätyttyä. Huomenna kokkailen ystävättärelle raakaruokaa, ajattelin avokadopastaa (silloinkin). Jälkiruokana on ystävättären ensimmäinen raakakakku :)

hulluutta

Tentistä on jo pari viikkoa, ajattelin pääseväni samantien normielämästä kiinni. Kuinka väärässä olinkaan. Pidettyäni useamman kuukauden hiljaiseloa sosiaalisella rintamalla, olen nyt kiitänyt toista viikkoa jatkuvasti. Ei toki, on ihanaa nähdä ystäviä, tehdä asioita, joita ei vähään aika ole ehtinyt, ja kokeilla uusiakin juttuja. Kaipaan silti sitä, ettei tarvitse arkiaamuna herätä viideltä päästäkseen urheilemaan ja että ei ole ihan tällaista minuuttiaikataulua. Jos ensiviikolla hellittäisi.

Viimeviikolla ehdin pariin otteeseen köysittelemään, ja pari (?) kertaa salille. Köysittely on ihan alkutekijöissään, iho ei kestä montaakaan nousua ja jalat tuntuva vieroksuvan kenkiä. Eiköhän se siitä. Salilla on ihan hyvä pössis, mutta huomaa jatkuvan juoksemisen menoissa vaikuttavan voimatasoihin. Ajan selkeästi itseäni taas liian tiukoille.

Kivaa kuitenkin on ollut.

Tänään alkoi kolmen päivän raakaruokakokeilu. Eilen tein jo esivalmisteluita, tein yrttistä raakaleipää, cashewtuorejuustoa ja omia raakapatukoita taateleista, cashewpähköinöistä ja cocovin marjamixistä.

Tänään töissä pyöräytin itselleni nopeasti avokadotomaattikeiton.

Merkkailin ruoat ylös, ja kovasti ainakin saa rasvoja. Olisi ehkä voinut etukäteen miettiä ruokien energiasisältöjä, raakaleipiäkin voi tehdä kevyempänä, eikä avokadoa (eipä) ole pakko laittaa joka ruokaan. Proteiinia ei ole nimeksikään, mutta ehken mä kolmessa päivässä saa mitään pahaa damagea aikaiseksi :P

didi goes raw

Ystävättäreni kyseli joskus kuukausi pari takaperin, josko minua kiinnostaisi raakaruokakurssi. Minua ei ole kauhean vaikea ylipuhua kokeilemaan uusia juttuja ja raakakakkukokeilu oli erittäin menestyksekäs, joten sanoin kyllä sen enempää asiaa ajattelematta. 

Valitsimme Uudenmaan Marttojen raakaruokakurssin. 

Minua on pidempään houkuttanut ajatus kokeilla pärjätä jokin periodi raakaruoalla, mutta pelkkää salaattia ja hedelmiä ei viitsi pelkästään puputtaa, joten kurssin ajankohta oli enemmän kuin sopiva. Muutenkin olin päättänyt ajoittaa raakaruokakokeiluni ajalle tutkinnon jälkeen. Resepteihin paneutuminen vie kuitenkin aikaa, aikaa jota ei vielä vähän aikaa sitten ollut lainkaan ylimääräistä.

Kurssi tapahtui niin, että meillä oli viisi etukäteen valittua ruokalajia, jotka kurssin vetänyt martta esitteli meille. Muodostimme parit ja sitten pareittain valmistettiin aina yksi ruokalaji. Minulle ja ystävättärelleni jäi avokadopasta, minulle tuo oli tuntematon raakaversiona, ystävättäreni se oli tuttu.

Avokadopastan "pasta" eli raastettu kesäkurpitsa.

Banaanipehmis- ja mustaherukkataatelikastike -ryhmä.

Yhdessä ryhmässä tehtiin manteli-porkkana -pyöryköitä.

Kyssäkaali- ja punajuuricarpacchio viikunakastikkeella ja asteen verran omituinen joku keitto (ei päässyt mun to do -listalle).

Valmis avokadopastamme, ravintohiivahiutaleilla olisi kuulema saanut juustoisuutta ruokaa. Jos löytyy gluteenitonta ravintohiivauutetta, niin minäkin voisin kokeilla sitä sitten.

Asteen verran emuskummallista banaanisoftista. Tähän tuli banaania, liuotettuja cashewpähkinöitä, kardemummaa ja sahramia. Makuja on monia, omaan makuun ei ollut kiva. Äsken tein itse jäätelöä, johon tuli 4 mansikkaa, 1 banaani ja puolikkaan limen mehu. Oma banskujädeni oli raikasta ja ihanaa.

Nyt on muutamia päiviä aikaa syödä jääkaapin maitorahka- ja raejuustovarstot pois, sillä päätin että ensiviikolla tiistaista torstaihin pidän nyt kolmen päivän raakaruokakokeiluni. Tälle viikolla on jo ollut pidemmän aikaa sovittuna kaikkia menoja, joissa tulee väkisinkin syötyä ohi fiksumman ruokavalion, joten siihen on ihan turha enää ympätä raakaruokaa.

Kurssilta opittuja tulee varmasti tehtyä, porkkana-manteli -pyörykät olivat herkullisia JA avokadopasta oli taivaallista. Ainoa mikä minua mietityttää on se, että miten tulen pärjäämään vähemmällä proteiinilla.. ehkä se kolme päivää just menee. Toinen mikä mietityttää, on että miten refluksini reagoi raakaan ruokaan, vaikkakin ruoat "kypsenee" entsyymeille.. mutta silti.

Yksi mitä kovasti haluaisin oman kokeiluni aikana tehdä, on raakapizza.. mutta tästä sovimme ystäväni kanssa. Pidämme oman raakapizzakurssimme marraskuussa. Voin sitten miettiä jonkin kivan suolaisen piirakan sen sijaan.

Aion kurssittelun ja kokeiluni jälkeen laittaa hyvän kiertämään. Olen lupautunut pitää omassa marttakerhossa raakaruokaillan, jonne vien mukanani parit reseptit ja vähän maistiaisia.

Huomenna on sitten ohjelmassa kaikkea muuta kuin raakaruokaa. Pikkusiskon kanssa on heinäkuusta lähtien pitänyt käydä kakkugalleriassa ja leffassa. Huomenna siis herkuttelu jatkuu (pitääkin laittaa herätys soittamaan aamukävelyä varten, pientä katumusharjoitusta on harjoitettava jo etukäteen).

rakkautta ja rentoutumista långvikissä

Jo jonkin aikaa sitten päätin palkita aviomiehen pienellä get awaylla siitä hyvästä, että hän on tukenut minua niin paljon viimekuukausina. Pidemmän aikaa omat arki pyöri töihin-salille-opiskelemaan -rutiinilla, aviomies piti kodin kunnossa, kun tiesi miten tärkeää vaimon jaksamiselle oli päästä urheilemaan välillä. Ihana mies!

Viikonlopusta, olin varannut meille huoneen merinäköalalla Långvik Congress Wellness Hotellista.

Tutustuttuamme hotelliin ja huoneeseen nappasimme sauvakävelysauvat ja lähdimme etsimään mahdollisesti mielekkäitä sauvakävelyreittejä. 

Hotellin oma kuntopolku oli kilometrin, se kierrettiin pari kertaa ja pelleilimme kuntopolun ulkotreenilaitteilla, kunnes tajusin että olen edelleen aika poikki jalkojen osalta edellisen päivän jalkatreenistä ja kyseisen aamun sali tuntui edelleen kropassa. 

Iltapäivän ollessa nuori ja ruokailuun ollessa runsaasti aikaa, vaihdoimme vaatteet uima-asuihin ja suuntasimme kylpylään ja allasosastolle. Tuolla oli ihana 22 metrin allas, jossa olisi voinut uida ihan kunnolla, jos olisi vain muistanut ottaa uimalasit mukaan. Yritin houkutella aviomiestä vesijuoksemaan kanssani, mutta häntä houkutti poreammeet enemmän. Mikäs siinä sitten oli istua poreammeessa kylmä juoma kädessä ja välillä halia kylpytakki päällä takan äärellä. Pisteet siitä, että tarjolla oli vaahtokarkkeja paahdettavaksi. 

Saunoissakin tuli rentouduttua, oma lemppari on nyt ja varmaan aina höyrysauna. Saunoin itseni rennoksi.

Illaksi meille oli varattuna pöytä Bistrossa. Ruokalista näytti alunperin meidän mielestä hieman omituiselta, turhan erikoiselta ja täysin sellaiselta, mistä emme pitäisi, mutta onneksi olimme kuitenkin rohkeita.

Otimme pari erilaista alkupalaa maistellaksemme eri makuja ja molemmat valitsimme pääruoaksi marmorifileetä, tryffeliperunaa ja tumaa omenakastiketta. Ruoka oli niin upeaa, jokaista suupalaa halusi varjella ja pitkittää mahdollisimman pitkään. 

Ruokailun aikana Reino & The Rhinos aloitti setin, mahtavaa sekin. En ole aikaisemmin tietoisesti kuunnellut yhtyeen musiikkia, nyt varmaan kotona tuota tulee soittamaan useamminkin. 

Pyysin baarimikolta jotain "souria" ja alkoholitonta, aviomies kadehti juomaani jack cola kädessään. Drinkissä oli anista, kanelia, inkivääriä, upea juoma. 

Pitkien yöunien jälkeen heräsimme aamulla varhain aamupalalle. Aviomies oli kauhean huolissaan, josko näin fiinissä paikassa on lainkaan pekonia aamupalalla. No olihan tuolla.

 Ja lihaa muutenkin hyvin.

Ruoan laskeuduttua testasimme aviomiehen kanssa hotellin kuntosalin, joka oli ihan riittävän hyvin varustettu kevyeen jalkojen- ja coren rääkkäämiseen. Vähän håt gymiä, hirveä hiki tuli, sali ei ollut tukahduttava tai huonosti ilmastoidun tuntuinen, siellä oli vain lämmin.

Vielä ennen omaan huoneeseen suuntaamista kävimme saunoissa ja altailla. Pari reipasta käyntiä kylmävesialtaassa piristi kovasti treenin jälkeen.

Kotiin oli ihana suunnata onnistuneen viikonlopun jälkeen. Aviomies oli otettu hemmottelusta.

Nyt salille, päivän toinen treeni luvassa, otetaan vähän kiinni sairastelun takia väliin jääneitä treenejä.

Hiilariton hampurilainen

Lauantai on meillä yleensä päivä, jolloin tehdään jotain hauskempaa ja ei niin kevyttä ruokaa. Eilen meillä syötiin hampurilaisia.

Ihan vain hetken mielijohteesta päätin tehdä itselleni karppiversion hampurilaisesta. Minulla ei ole isompaa syytä, en karta hiilareita sen kummemmin nyt viikonloppuna, söin ranskalaisia aterian kanssa. Jos karppiversion haluaa, niin .. karppaukseen sopii lantturanskalaiset. Kerran tein niitä, ja ne vain vahvisti lanttukammoni. Ei mun juttu.

Oopsit, 6-8 kpl

3 kananmunaa
maustemitallinen leivinjauhetta
2 hyppysellistä suolaa (ts mitä jää sormien väliin.. kait se on hyppysellisen määritelmä).
85 g maustamatonta tuorejuustoa

Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen.

Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Vatkaa valkuainen ja leivinjauhe kovaksi. Sekoita keltuainen, tuorejuusto ja suola sekaisin. Kääntele keltuaisseos valkuaisvaahdon sekaan.

Annostele 6-8 erää taikinaa leivinpaperille, nämä kohoavat hieman, joten ihan liki ei kannata laittaa. Paista oopseja 30 min ja nosta sen jälkeen ritilälle jäähtymään.

Käytä hampurilaissämpylöiden tavoin.

Enää yksi yö tutkintotenttiin. Vieläkään ei jännitä liikaa, mikä on äärimmäisen outoa, ottaen huomioon kuinka hajalla ja stressaantunut olin tämän takia aikaisemmin. Nyt olen hyväksynyt sen asian, että tutkinto ei välttämättä mene ekalla läpi. Minulla on jo paranneltu opiskelusuunnitelma mietittynä.

Ennen kuin jatkan tänään opiskeluita, aviomies vie minut brunssille. Jei! Energiaa aivoille, jaksaa huomenna olla skarppina.

Tomaattikeittoa

Flunssaisena kaipaa lähinnä lämmintä ruokaa, lämmintä mausteista ruokaa, halausta sisältäpäin.

Tomaatti-koskenlaskija -keitto

Paahdettu valkosipuli

1,5-2 sipulia, kuutioituna
15g kookosöljyä
1 punainen chili, ilman siemeniä ja pieneksi pilkottuna
1800g mahd isoja punaisia terttutomaatteja lohkottuna
1 purkki (kohtalaisen iso) aurinkokuivattuja tomaatteja (valuta öljy pois hyvissä ajoin, kääntele jne)
6-10dl vettä riippuen millaisesta koostumuksesta pitää
1 kasvisliemikuutio
basilikaa, oregaanio oman maun mukaan
1 pussi koskenlaskijaa
½ limen mehu
2 tl hunajaa

Laita valkosipuli 250 asteessa hautumaan uuniin. Leikkaa ennen uuniinlaittoa valkosipulista (kyllä se kokonainen, missä on monta kynttä) "hattu" pois, laita folionyyttiin ja annan sipulin pehmenä.

Ruskista sipuli oliiviöljyssä. Tämän jälkeen lisää chili, paistele hetken niitä, lisää tomaatit, vesi ja mausteliemi kuutio. Ei tullut katseltua kauanko keitin tätä, mutta kunnes tomaatit hajoavat hämmentäessä. Lisää basilika ja oregano, paahdettu pehmennyt valkosipuli (sen voi vaan puristaa ulos kuoresta) ja koskenlaskija, Sekoittelen vähän aikaa, anna juuston vähän sulaa sekaa. Lisää limen mehu ja hunaja.

Hurauta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Nauti!