metsäleskenä

Nyt on otettu chillisti. Aviomies karkotettiin erämaahan (lue: lähti ihan kaverin pyynnöstä vaeltamaan), otin perjantaille yhden lomapäivän ja vietin pitkän viikonlopun hömppää katsoen, siivoilleen, urheilleen ja ystäviä treffaten. 

Perjantaina heräsin itselleni tyypilliseen tapaan joskus viideltä (hitto tätä unirytmiä) ja kävin uimassa parisen kilsaa äitini seurassa. Kolmen päivän raakaruokailu teki sen, että mitään kovaa tahtia ei jaksanut uida, 2km taittui 50 minuuttiin.

Muuten tuli hengattua sohvalla koiruuden kanssa. Illalla kävin ystäväni syntymäpäiväjuhlissa.

Lauantaille oli pitkästä aikaa kiikut vakkarikaverin kanssa, mä kiipesin, hän varmisti. Olen auttamattoman lähtökuopassa ihon ja jalkojen suhteen, myös kiipeilykunto on jotenkin olematon liidipäätä mainitsemattakaan. Ei mitään, mitä ei treenaamalla saisi takaisin kuntoon. Pitää olla kärsivällinen.

Muuta kivaa lauantaille oli shoppailut kaverin kanssa ja kävimme syömässä. Ilta menikin sitten koiruuden kanssa kotona ja lenkkipolulla. Kokeilin josko oikeasti reipas lenkki onnistuisi pikkuiseni kanssa. Mimi jaksoi tosi hyvin hölkötellä reilut 5 km vähän päälle 50 minuuttiin. Ei taida tarvita minun enää käydä aamuaerobisillani yksin .. ainakaan joka kerta. 

Rouva Punanaama ja jalkatreeni takana

Tälle päivälle oli taas punttitreeni nyt vakkarin salikaverini kanssa, tehtiin oiva penkkitreeni ja ihan järkyttävä killeritreeni ojentajille (kauhulla odotan huomisia tuntemuksia muskuloissa). Jostain syystä sain päähäni, että tänään sitten haluan tehdä myös jalkatreenin. Punttitreenien välissä sain vielä ala-asteystävältäni viestin, joskos haluaisin lähteä reippailemaan.

Nyt on aviomies saatu jo kotiin, hän sai tulla kotiin. Metsäilyn jälkeen tarjolla oli lihapullia ja perunamuussia, ihanan perinteistä.