12 & 13 2015

Kuten edellisessä viikkosummauksessa kirjoittelin, pitää ottaa vähän rauhallisemmin. Viimeviikon perjantaina sain sit tuta mitä tapahtuu, kun ei osaa ottaa rauhassa. Perjantaina salilla olin ilmottautunut sisäpyöräilytunnille, kyseessä oli vauhtikestävyystunti uudella ohjelmalla, tunnin tempo oli merkittävästi kovempi aikaisempaa ohjelmaan verrattuna. Jaksoin kyllä tunnin, mutta illalla sain unohtaa pakkaamisen supistusten takia. Pienikin liike, niin vatsa muuttui kovaksi. 

Hampurissa tuli sitten otettua huomattavasti rennommin. Vasta su tuli urheiltua, pyöräilimme äidin kanssa uimahallinen ja takaisin, ja uintikin oli erittäin rauhallista, sosiaalista lillumista.

Edellisestä viikosta viisastuneena myöskin alkuviikko oli erittäin kevyt, tai piti olla. Maanantaille olin miettinyt vain shoppailua. 3-4h kaupoilla pyörämistä oli överi tällä vatsalle, joten tiistaikin meni täysin maatessa. Keskiviikkona sitten uskaltauduin taasen pyöräilemään ja uimaan. Tuo rauhallinen pyöräily ja uinti tuntuivat olevan sellaista, mikä sopii vielä oikein mukavasti tähän tilaan.  Ei tullut mitään omituisia tuntemuksia.

Kotiuduttua takaisin Suomeen menimme aviomiehen kanssa suoraan lentokentältä uimahallille. Ovat meidän salilla aloittaneet yhteistyön kaupungin uimahallin kanssa, punttiksen jäsenmaksuun sisältyy nykyään myös uimahallilla käyminen kahtena päivänä viikossa. Tosi kätevää, tulee varmasti käytyä useammin, sillä vedessä tulee ihanan kevyt olo ja vatsaa repivät tuntemukset katoavat tyysti. 

Pe ja la kävin salilla treenaamassa, salitreeni tuntui edelleen erittäin hyvältä. Ei mitään epämukavuuksia. Välillä kyllä tulee tiettyä turhautuneisuutta siihen, että salitreeneistä on kadonnut täysin sen itsensä haastaminen.. mutta sitten mietin, että eipä tuolla spinussa tai seinälläkään enää olla aikoihin revitty siihen pisteeseen, että meinaa silmissä sumeta. 3-4kk toivottavasti siihen, että saan taas alkaa haastaa itseäni urheilussa.

Nyt boulderleskenä olisi aikaa touhustaa kotona JA urheilla, mutta nyt on valittava joko tai. Tänään olin miettinyt alunperin kevyttä köysittelyä itsevarmistavilla, mutta aikaisemmista päivistä oppineena päätin tänään käyttää kivuttomat hetket kevyeen pyörähdykseen kaupoilla. Perjantaina kävin salilla JA Ikeassa vanhempieni kanssa, iso virhe vatsan kannalta.

Huomenna on uusi viikko ja uudet kujeet. Ystävän kanssa oli puhetta loppuviikolle mm synttärikiikuista, mutta nyt tuntuu että pitää alkaa tosissaan mennä ihan päivä kerrallaan. Inhottavaa muuttua kauhean epävarmaksi seuraksi, mutta jos alkaa supistella enemmän ja vatsaa repivät fiilikset eivät ota mennäkseen ohi, niin on oikeasti pysyttyvä makuuasennossa. Onneksi laitoin meillä makuuhuoneeseen vähän uutta ilmettä, niin siellä viihtyy nyt entistä paremmin.