Se on niin outoa, että välillä tuntuu, etten iltaisin pysty edes koiraa lenkittää, ja turhan reipas kävely aiheuttaa pahoja kipuja. Spinningissä sitten kuitenkin pystyn käydä :D Olin varautunut henkisesti siihen, että lähden tunninta pois, olin pukenut myös päälle tukivyön. Tukivyö lensi aika aikaisessa vaiheessa tuntia pois, se oli aivan turha ja ihan hyvin jaksoi ja pystyi pyöräillä peruskestävyystunnin. Mahtifiilis.
Taisi vain tulla vähän väsy, alla oleva kuva on pirtein mitä itsestäni sain otettua. Kauheasti ei pysty feikata, mulla näkee silmistä välittömästä jos olen väsynyt tai esimerkiksi päätä särkee.
Onneksi ruokailu nosti verensokerin takaisin. Alla oleva kuva on minun tämän hetken mieliteoista ja samalla äskeisen kauppareissun kassien sisältö (pakastekala on koiralle). Karkkia, leipää tms ei tee mieli, vaan lähinnä himoitsen vichya, kanasalaattia parmesanilla ja valkosipulikastikkeella ja hedelmiä. Tämä on oikein mukavaa vaihtelua siihen ruokavalioon, millä tuli eleltyä lomaa edeltävä viikko sekä lomaviikko Hampurissa.
Ehkä sitä jotain kivaa sitten kuitenkin voisi kehitellä kokkaavansa kuhan mies kotiutuu lauantaina.. ja varmasti tulee herkuteltua pääsiäissunnuntaina vanhempien luona. Tällaisen ruoan himoitseminen on itselle erittäin tervetullut vaihe, tykkään.
3 kommenttia:
Hyvä, että jotain pystyy tekemään ja olet valmis kuitenkin kokeilemaan, ettet ihan sängyn pohjalle jämähdä. Oot aika sissi :)
Joo, kyllä tässä pystyy näemmä jotain aina tekemään (tahtia pitää näemmä vaan koko ajan hidastaa),valmistaudun silti henkisesti siihen, että jossain vaiheessa ei enää pysty.
Sitten kun ei enää urheilu onnistu, siirryn mun lukuisten keskenjääneiden käsityöprojektien kimppuun :)
Hyvä suunnitelma :) Tsemppia siihen että olo pysyy hyvänä.
Lähetä kommentti