something new

Nyt ei puhuta häistä vaan haasteista ja itsensä haastamisesta.

On kovasti ollut sellainen "menojalan kutitus", eikä nyt puhuta baareilusta. On sellainen fiilis, että haluan kokeilla uusia asioita, haastaa itseni ja viedä itseni oman uskallukset ja mukavuusaluen ulkopuolelle.

Seuraavana kokeilussa on karting kahden pojan kanssa. Pitää lähteä sinne voittamaan itsensä, en mä noita autointoilijakundeja voita :D

Sitä ennen tulee kokeilua squashia ystävättären kanssa ensiviikolla. Ystättärelle laji ei ole uusi, joten ehkä hän osaa vähän kertoa mistaä siinä on kyse.

Haastan lukijani kokeilemaan jotain uutta lajia :) Mitä uutta sinä haluaisit lähteä tai olet jo menossa kokeilemaan?

hääintoilua vol .. ?

Sunnuntai on kulunut yllättävän mukavasti ja rentouttavasti, vaikka liikkeelle on lähdetty jo ennen aamukymmentä ja kotiuduin yhdeksän jälkeen. Väliin mahtuu brunssi perheen kanssa, leikkimistä kummipojan kanssa, oloilua vanhempien luona.. sekä häiden suunnittelua äidin ja pikkusiskon kanssa. ja kiipeilyä.

Katselimme yhdessä häiden muistilista, hommat ovat niin hyvällä mallilla. Saimme suunniteltua juhlapaikan koristelut, musiikin suhteen tuli erinomaisia ideoita, karkkibuffetti on suunniteltu ja luonnostelimme hääsivujen sisällön ja ulkoasun. Mieletöntä. Tänään on myös varmistettu, että valokuvaaja on tosiaan saatavilla toukokuussa ja avopuoliso hoiti meille häävalssia varten kitaraduon. Ihanaa.

Avopuolison kanssa pitää sitten joku ilta (vaikka viikon päästä lauantaina) ryhtyä luoviksi ja tehdä häiden kotisivut, hyvin suunniteltu on onneksi jo puoliksi tehty.

Illalla päätin vielä extempore lähteä kiipeilemään, kun avopuolisokin viettää illan töissä. Puolentoista tunnin aikana tahkosin itsevarmistavilla, kolmekymmentä kertaa (vähintäänkin) lähdin tekemään nousuja, yrityksistä varmoja oli 26.. neljä jäi kesken. Yksi 6c ei vain suostunut mennä ylös.

Juttelin kiipeilyareenalla yhden (Suomen mestari menneiltä vuosilta) kiipeilijän kanssa. Ihailtiin siinä pienikokoisen tytön kiipeämistä kisaseinän kattoreitillä. Mietittiin vähän, että miten saisi omaa kestävyyttä kattoreiteillä kehitettyä.. -10kg olisi ainakin suuri apu. Salitreenin tuomat lihakset ovat vain hieman (en sano, että koko 10kg on lihasta.. en..) epäsopivat kiipeilijälle. Nyt on liikaa kannatettavaa painoa... ja vaikka kuinka yrittäisin keskittyä tekemään pitkiä sarjoja, niin se silti kasvattaa lihaksia kiipeilylle epäedullisiksi... inhottavaa.

BEEEEF!

Mikä sanoo paremmin miehelle, rakastan sinua, kuin 270g sisäfilepihvi, erinomainen punaviini ja raikassalaatti, alaston kokki ja purkki ben&jerry's jäätelöä?

Eilen ilta oli pääosin kiva. Vietimme hauskan illan avopuolison työporukan kanssa, syöden hyvää ruokaa, erinomaisia Mojitoja ja katsoen taikaesityksen ja Miss Divetin shown. Tuo oli ensimmäinen näkemäni drag show. En ollut oikein osannut edes kuvitella, mitä tuollainen show pitäisi sisällään, erittäin osuvaa imitointia ja mielettömät sääret. AH! 

Se miksi ilta ei ollut osin mieleinen oli, että .. jostain syystä ei vain viimeaikoina ole kiinnostunut tutustua ihmisiin ravintoiloissa jne. Kännisten kanssa keskustelu ei vaan innosta, tuntuu turhalta käyttää aikaa ihmisiin, jotka eivät todennäköisesti muista edes kaikkea käydyistä keskusteluista. Muutenkin, baarissa musiikin yli puhuminen on vähän hankalaa. Tanssiminen olisi ollut kivaa, mutta .. en tuntenut seurueesta kuin avopuolison, eikä kukaa muu seurueessa tuntunut olevan innustuneita tanssimisesta.

Tottakait haluan tutustua avopuolison työkavereihin, mutta tuo tilanne ei ehkä ollut otollisin. Oli siellä pari erittäin mukavaa, ja tuli sovittua, että treffataan paremmalla ajalla ja hiljaisemmassa ympäristössä. Sanoin pariskunnan kauniimmalle osapuolen, etten ole tavallisesti näin hiljainen, toisessa tilanteessa mua ei saisi varmaan edes olemaan hiljaa :P

Illan bileissä oli se kiva seikka, että sain hyvän syyn käydä vaateostoksilla aamun kiipeilyn jälkeen, tosin aika pian hermostuin kaupoilla. Shoppailu oli yllättävän vaikeaa, kaupat oli täynnä ihan ihme ysärivaatteita :D Neon-värejä, hassuja farkkuja, bändi- t-paitoja jne. Haluaisin jonkin simppelin mekon iltaa varten, ei mitään turhan fancya, koska.. useimmiten kun yrittää laittautua iltaa varten, kokee vain mielettömän pettymyksen. Hiukset luonnollisesti, kevyt meikki ja simppeli mekko.

Räpsin kuvat pukkarissa, jotta avokki sai kertoa mielipiteensä mekosta ennen ostoa.

Ekaksi tuomio oli kivan malli.. mutta väri on vähän mummo. Parin Mojiton jälkeen mekko alkoi näyttä hyvältä avopuolison silmissä.

hää- ja treeni-intoilua

On monta syytä olla innoissaan tänään. Kävimme kaason kanssa Sinellissä häätapahtumassa, nyt on ostettuna kauhea kasa askartelutarvikkeita, ja kädet syyhyävät päästä askartelemaan. Hyvin onnistuin pidättäytymään budjetissa, pääsin jopa satasen suunniteltua halvemmalla, vaikka päädyin loppujen lopulta hieman tyyriimpiin materiaaleihin.

Pitäisi malttaa odottaa puolitoistaviikkoa, kunnes pikkusisko tulee tänne tekemään kutsut yms jutut. Lupasin tehdä pikkusiskolle mitä herkkuja vain hän tuolloin halajaa, tyttöjen aikaa :) Herkuttelua isosti, jotain tavallisesta poikkeavaa gourmeeta.

Päädyimme erittäin yksinkertaisiin ratkaisuihin kaikissa askarteluissa. En mitään pikkutarkkaan näpertämistä, yksinkertaista. Hieman vielä värimaailma vaihtui, onneksi avopuoliso sanoi luottavansa minuun 100% tässä asiassa. Tekisi mieli ottaa kuvat kaikista tarvikkeista, mutta maltan vielä mieleni. Ostin mm lämpipuhaltimen, jolla voi tehdä koholeimoja.

Toiseksi.. salitreeni, se meni superkivasti.

Hyvät sarjat, alkaa tuntua siltä, että painoja voisi alkaa erinäisissä liikkeissä nostella, tosin se sitten tarkoittaisi toistojen palavan pienemmiksi.

Kaikista ihanin ja positiivisin yllätys oli tuo jalkaprässi. Mä en tajua miten en ole aikaisemmin ymmärtänyt kuinka ihana tuo "oikea" prässi on. Se on näyttänyt liian vaikealta ja miehiseltä (ja montakos vuotta mä olen käynyt salilla.. 10?) :D Olen aina aikaisemmin tehnyt niissä, missä painot ovat valmiiksi laitettuina. Mietin tovin onko 70 kg liikaa, mutta sehän meni ihan naurettavan kevyesti, ei mitään poltetta missään vaiheessa. Ensikerralla ainakin 10kg enemmän.

Muuten kehitystä, hmm.. ranskalaisessa punnerruksessa tein sarjat 17,5kg:lla 15kg:n sijaan, push down köydellä vaatii ehdottomasti lisää painoja, siirryn 35kg:stä 40kg:hen. Pystypunnerruksen 2 x15 sarja meni 11 kg:lla ja tasapenkki käsipainoilla 12,5kg per käsi.. nyt toistoja tuli tehtyä vain 2x8... mutta olen tyytyväinen. Aikamoista puuskuttamista, mutta hemmetin hyvä alku tuo oli.

Hyvä treeni, parempi mieli. Jaksan olla innoissani senkin takia, että aamun vatsakivut ovat hetkellisesti ainakin ohi. Aamulla jalkojen nostaminen pukemista varten teki tiukkaa, ja silti illalla pystyi käydä salilla. Ihanaa. 

Nyt herkkuruoat lautasella ja sohvalle katsomaan avopuolison kanssa viimeisimmät jaksot meidän lempparisarjoista, HIMYM ja The Big Bang Theory <3

muistakaa

Löysin fb:stä ryhmästä "Laugh it's free" tämän mietelauseen, joka on mielestäni aika hyvä ja sellainen, joka kannattaa pitää mielessä, jos joskus tuntuu joutuvansa yritetyksi lannistaa tai vähätellyksi. 

Oma elämänohjeeni (en tiedä olenko aikaisemmin kirjoittanut tästä) on kohdella ihmisiä niinkuin toivoisin itse tulevani kohdelluksi. Autan ihmisiä, ja haluan olla ystävieni tukena, auttaa ja antaa omistani, jos vain pystyn, usein jopa oma jaksaminen on koetuksella, kun en osaa sanoa ei. 

Jos joku kohtelee minua väärin, niin en kuitenkana lähde kostamaan, siihenkään en usko. Missään suhteissa kosto ei kannata, kostosta seuraa aina kierre, jos alunperin loukkaavasti käyttäytyvä henkilö ei ymmärrä omaa vastuutaan, ja asiat lähtevät vain rullautumaan. Jos joku loukkaa minua, kysyn syyn miksi toinen on toiminut loukkaavalla tavalla, mitä sillä halutaan saavuttaa. Usein kykenemöttömyys vastata yksinkertaiseen kysymykseen on ollut toimivampi "rangaistus" toiselle kuin kosto.

Mielestäni kultaisella käskyllä pääsee hienosti eteenpäin. Välillä maailma on tuntunut lohduttomalta paikalta. Vaikka toimisi kuinka hyväntahtoisesti, niin ympäröivä maailma ei tunnu pelaavan samojen sääntöjen mukaisesti. Tuntuu onneksi siltä, että viimeaikoina elämä on alkanut antaa todella paljon takaisin sitä, mitä olen itse antanut läheisillä, ystävilleni ja perheelleni. Tuntuu, että oma elämä on rikastunut paljon vilpittömästi minusta välittävistä ihmisistä, joista olen suunnattoman kiitollinen. 

Pupu kiittää ja kuittaa. Rauhaa ja rakkautta kaikille <3

voi turhautuminen

Olin NIIN intona lähdössä boulderoimaan ystäväpojan J:n kanssa, ja ihan innoissani oli paikan päällekin. En tiedä sitten mikä vaikuttaa nyt vatsaan, aivan kauheat pörinät menossa, ainoastaan sikiöasennossa pystyy olla kivutta, kiipeillessä siis oli lievästi inhottava olo. Otettuna on sekä eilen lääkärin määräämä lääkekuurilääke sekä aikaisemmin vatsakipuihin määrätty lääkitys, mikään ei auta nyt.

Valitettavasti vatsakipuja ei voi syyttää tänään kesken jääneistä 6a:n nousuista. On se kumma, köydessä ei olisi mitään ongelmaa mennä noita liikkeitä ja topata, liikkeet ovat tuttuja, taidot riittäis, mutta kun ei uskalla nousta ylös asti. Tippuminen pelottaa vaan liikaa.

Samalla tavalla perjantaina mietitytti J:n kanssa  6a:n ja 6a+:n nousut, mutta niin ne vaan nousi. Samanlaisia nousuja nyt olisi ollut, eikä ne ollut edes pituudeltaan kuin osa köysireiteistä. Raivostuttavaa.

Tuli kiipeiltyä iho sellaiseen kuntoon, ettei lopulta pystynyt edes nelosen reittiä nousta :D

Nappasin kuvat päivä safkoista. Hyvin on tämän viikon jo pitänyt tämä valio, ei mitään ongelmia, kun annokset ovat noin jättimäisiä. Innolla odottelen viikonlopun tankkausta.

Superkivaa, huomenna menen kaason / pikkusiskon kanssa ostamaan tarvikkeet hääkutsuihin, paikkakortteihin ja muihin tarvittaviin. Jipi. Parin viikon päästä sitten askartelemme kortit ja laitamme kutsut postiin. IIK! Alkaa iskeä paniikki, kohtahan on 3,5kk enää jäljellä.

Nyt pitää vaan kohta taas mennä makaamaan ja pyytää avopuoliso hieromaan vatsaa. Studio Julmahuvi piristää mieltä hieronnan lisäksi.

jipi!

Vihdoinkin tiedetään mitkä mua vaivaa, ei joudu leikkauksiin eikä ole pahanlaatuisiakasvaimia tms, hyvänlaatuisia löytyi kyllä tässä matkalla.. Diagnoosi on refluksitauti, jotain tulehdusta oli, mutta mitään, mitä ei lääkityksellä voi hoitaa. Tosi iso helpotus. Yksi hyvä juttu mikä selvisi tässä samalla oli tosiaan sisäelinten ympärillä olevan rasvan vähyys.. ei sitä rasvaa tuossa muutenkaan kuulema paljoa ole.

Tähystysletkun nieleminen oli ehkä yksi epämielyttävimmistä jutuista, mitä minulle on tehty toviin. Rauhoittava lääke oli paikallaan. Onneksi operaatio oli nopea, Ei inhottava tai kivulias, mutta epämiellyttävä.

Nyt sitten vain lääkekuuri, ja .. kahvi.. sen juontia ja mausteisia ruokia on vähennettävä, stressi voi kait vaikuttaa tähän myös. Mitään ei ole täysin kielletty, mutta pitää nyt keskittyä siihen, että pysyn kohtuudessa.

Että tämmöistä, onpa hyvä mieli. Nyt ei tarvitse stressata tämän vaivan uusiutumista juuri häiden tai häämatkan aikoihin, kun on tiedossa mikä vaivaa ja miten sitä hoitaa. 

totaaliväsy

3h29min tuli leikittyä tänään seinillä. Vaikka nousuja tuli tehtyä huomattavasti vähemmän kuin aikoihin, tuntui treeni enemmän kuin viikkoihin. Yläköydessä tuli kiivettyä vain "illan vika hidas", muuten tuli liidattua (laadusta ei nyt kehtaa edes mainita) tai kakkostelin. Alkaa nuo 6b:t mennä jo.. sujuvammin kakkostellen.. ja vähän tuli valkoista 6c:tä hiplattua.

Nyt pitäisi syödä vaan niin tuhottomasti. En tajunnut syödä tarpeeksi ennen kiipeilyä, ja tuolla kaloreita paloi vähän päälle 1150.

Olin niin poikki, että kotiuduttua vaan sammuin sohvalle avopuolison syliin. Tuli kyllä kauhean morkkis tuosta venyneestä keikasta, toinen on ollut koko illan yksin kotona :( Onneksi pian avopuoliso pääsee liittymään seuraamma (aina on saanut tulla mukaan, eri asia on, onko kokenut tätä mielekkääksi).

Huominen vatsalaukun tähystys jännittää, ei saa syödä tunteihin ennen operaatiota ja sitten joutuu vielä niellä jotain paksua letkua. Onneksi avopuoliso lähtee mukaani tueksi.

auauau

Tänään sattui kaikki salilla NIIN paljon. Jääkiipeilyn jäljiltä kroppa oli puolilta eritavoin hellänä. Vatsalihakset ihan kipeänä, huomasin tehdessäni kylkiä, reiden koukistajat sattui joka toistolla, sääret ja reidet olivat kosketusarat, koska ne oli niin mustelmilla tai siis .. ruhjeilla, oikeasti turvoksissa osittain noi sääret. Sai hammasta purra kun asettui makaamaan reidenkoukistajalaitteeseen.

Don't get me wrong, en mä valita, tiedänpä liikkuneeni. Kipu on kivaa.

Ihan hyvä oikeastaan, että tämän päivän kiipeily vaihtui salitreeniin, vaikka onhan se harmillista että ystävä on kipeänä ja jäi vielä vaille torttua.

Tänään tuli tehtyä tosi hyvä treeni, vähän edelleen painot hakusessa, kuten on myös se tempo millä teen liikkeet. En tiedä kuinka rauhallisesti esimerkiksi jalkaprässit tulisi tehdä, mikä on ideaali. Pitää välillä yrittää miettiä tuota salitreeniä kiipeilyn kannalta, millainen treenaus tukisi kiipeilyä. Ihan hirveällä voimalla en tee mitään, vaan enemmänkin kestävyys olis se juttu, vaikka toisinaan se räjähtävä voimakin tulee tarpeseen (dynotessa). Pitää kysyä pt:ltä.

SJMV:ssä lähdin tänään ihan vain tangolla + 10 kg:llä liikkeelle, seuraavalla kerralla painoa ainakin 10kg lisää.. kuvittelisin. Jalkaprässiä oon tehnyt tähän mennessä 61kg:lla tuota 2 x 20 sarjaa, mutta tänään nostin painot 69kiloon :) Hyvi jaksoi tehdä sekä nopeatempoisesti että h-i-t-a-i-l-l-a toistoilla. Muuten ei mitään radikaalia, ylätaljaa tein vauvakiloilla, 45kg:lla. Mä testasin yksi päivä, niin ihan hyvin toi 65kg:n lähtee, pienillä sarjoilla tosin. Ei vaan oo mielekästä vetää käsiä supersippiin, kun huomenna on tarkoitus riehua kaveripojan kanssa köysissä.

Hyvät fiilikset jäi treenistä, mukavia ja yllättävän avuliaita kanssatreenaajia. Avokki sai salin jälkeen autossa juottaa mulle palkkarin, kun kädet oli spaghettia, mutta hyvin nää on nyt jo palautunut.

Oli itseasiassa kiva viettää avopuolison kanssa laatuaikaa salilla <3 Vielä puolitoista kuukautta, ja pääsemme yhdessä kiipeämään, jipiii!

ruokavaliohahmotelma

Tänään oon "maistellut" omaa ruokavaliotani, ekaksi voisin vähän luonnostella sitä tähän, sitten katsellaan kalorilaskurissa miten tästä saan tarvittavat hiilarit, prodet, rasvat ja vitskut.

Aamiainen
45g kaurahiutaleita
100g raejuustoa
50g marjoja
1,5 dl mehukeittoa
10 g soijalesitiiniä
omegat

Lounas
300g kasviksia
100g lihaa/kalaa/kanaa
2 valkuaista tai 50g raejuustoa
10 g oliiviöljyä
(tähänkin mahd 50g pastaa/riisiä  tai pari palaa leipää jos kalorit sallii)

Välipala
250g maitorahkaa
100 g marjoja
TAI pro fx -patukka

Päivällinen 
300g kasviksia
50g pastaa
100g kanaa/kalaa/lihaa
10 g oliiviöljyä
2 valkuaista /50g raejuustoa
hedelmä

Iltapala
250 g maitorahkaa
10 vehnälesettä
5 g soijalesitiiniä
1 dl mehukeittoa
hedelmä

Liha- ja kasvisvalinnoilla tietenkin on sitten suuri merkitys paljonko päivittäin tulee kaloreita, mutta tein alustavan laskelman käyttäen broileria ja kruunuvihanneksia ja hedelmänä omenaa, niin päivittäiseksi kalorinsaanniksi tuli vain karvan alle 1700 kcal. Lisäämällä lounaalle riisin/pasta tulisi kaloreita vähän alle 200 lisää, siihen voi ottaa vaikka pari ruisleipääkin.

Jotain lisää tuonne olisi saatava, ellei siten osan kasviksista korvaa esimerkiksi linsseillä ja pavuilla. Ehdotuksia? Annokset ovat jo isoja, ettei niihin tarvitse kait kauheasti enää sörkkiä.

Kyllä tuon nyt pitäisi olla ihan toimiva, saa korjata jos oon tekemässä ihan päin honkia jotain.

Terapeutin kanssa ollaan tosiaan edelleen puhuttu siitä, kuinka tärkeää mulle on tuo ruokailun suunnitteleminen etukäteen, ja ..jos pienellä vaivannäöllä pysyy vanhat möröt pois ja pystyy silloin tällöin herkutella ilman huonoa omaatuntoa, niin tää oon enemmän kuin fine mulle :)

Elikä, pääsääntöisesti tuolla ruokavaliolla, mutta jos tankkauspäivän lisäksi joskus tulee joku toinenkin meno / illallinen kylässä tms, niin en ota paineita siitä. Silti 5 päivää seitsemästä tuolla ja liikunnat päälle. Eikait nyt tää ihan reisille voi mennä?

tunnustettavaa

Äsken tipahti mailiboksiin kiitoskirje fitfarmilta. *köh*... eihän se nyt ihan puhtaasti mennyt :D Motivaatio ylläpitäminen oli vaikeaa eikä ollut niin kovaa tahtoa kieltäytyä muutamaan otteeseen herkuista, kun .. sitä pudotettavaa ei nyt ollut niin kovasti. Tavoitteenahan oli tiputtaa joulun aikana tulleet muutama kilo, ja sen tavotteen saavutinkin. 3 viikossa paino tippui 3 kiloa, onhan se tosi hyvin.

Joskus kun oli kovasti tyytymätön itseensä oli helpompi pitää noista dieteistä kiinni, myös silloinkin maksoin Litestä sen 89 € oli motivaatio ihan eri.

Se että GFG on ohi, ei tarkoita kuitenkaan sitä, että siirtyin herkuttelemaan poskettomasti, vaan pääsääntöisesti noudatan Fitfarmin ruokarytmejä, annoskokoja ja ruokavaliota. En näe mitää syytä miksen noudattaisi noita ohjeita, kasviksia voisin syödä enemmän, ja iltaruokien pasta-/riisimääriä voisi korottaa.. ehkä. Ylläpitoa nyt siis, ei laihduttamista. edit: ja hedelmät tulevat takaisin, niin on ollut ikävä

Kerran viikkoon voi pitää kunnon herkuttelupäivän / tankkauspäivän, ihan vain koska sitä pitää sallia itselleen herkkuja, jottei elämä muutu tylsäksi. Ah, ja joo.. ennen kovia kiipeilyurakoita teen kans erikseen tankkauksen jollain hiilaripitoisella juomalla tai ruoalla, ihan jotta ei tuu sellainen olo, ettei siitä nyt ole se kiipeily kiinni.

lounas

 Fitfarmin näissä proggiksissa toimivan ruokavalion lisäksi superia on se, että saa aina valmiit treeniohjelmat.

Fitfarmillahan alkaisi Lite.. ja ylläpitäjät, uskoisin sen olevan samantyylinen mitä olen tässä itselleni muutenkin kaavaillut ruokavaliota.

Ihan ilma muuten, käytin molemmat kahvitunnit kerralla ja kävin pikkuisen kanssa ulkona

Ei ihan välity se kirkas aurinkoinen ilma tuosta kuvasta :P

Miltä kuulostaa?

ice ice baby

Ehkä kolmanneksi kivointa mitä voi tehdä pöksyt jalassa: jääkiipeily

Eilen oli kaikenkaikkiaan oikein kiva päivä... onpas mulla usein muuten kivaa (paitsi tänään aamulla tovin).

Kymmeneltä kävin ystävän kanssa Töölön Gymillä leikkimässä personaltraineria. Käytiin GFG:n ja vanhan Liten treeniohjelmia yhdessä läpi. Olin yrittänyt opiskella netistä liikkeiden oikeasta suoritustyylistä etukäteen hieman.. ja onneksi punttikselta löytyi pari erittäin avuliasta punttipoikaa, jotka sitten neuvoi, kun apua tarvittiin.

Nyt on sitten sekä ystävällä että allekirjoittaneella tekniikka paremmin hanskassa. Mun pitää vain hyväksyä se, että lähdetään tietyissä liikkeissä pienemmillä painoille liikkeelle.

Töölön Gymi oli kiva paikka, ihana old school -punttis.

Mutta sitten *rumpujen pärinää* se jääkiipeily, se oli aivan mahtavaa. Urheilulaji missä pärjätään hakkaamalla, potkimalla ja voimalla, ilman kuitenkaan, että satutetaan ketään toista. NIin mun juttu. Oujee!

The Reitti .. tai yksi niistä

Mäiskimisvehkeet (hakkuut?)

Päivän viimeinen nousu. Nousuja tehtiin kaikenkaikkiaan kuusi.

Hopsan, itse laskin itseni alas, yleensähän varmistaja laskee kiipeiljän alas. Jännittävää touhua, etenkin kun köysi oli jotenkin maagisesti onnistunut mennä solmuun. Hermot olivat onneksi kuin sää, jäänviileät.

Hymyy!

Kauhean kiva, että kaveripoika hiffas ottaa kuvia tuosta keikasta, en olisi kehdannut itse pyytää :) Kauhean huomaavaista.

Kaikenkaikkiaan mahtavaa. Ensimmäinen nousu oli hieman kuumottava, metrin nousun jälkeen olin kiittämässä jo seuraa mahtavasta kokemuksesta ja lähtemässä kotio, mutta sitten se rytmi löytyi ja hommat muuttui aivan superiksi. Kertaakaan ei tullut mieleen pelätä tippumista, miksipä oikeastaan olisin, enhän mä sitä yläköydessä enää muutenkaan pelkää.

Onnistuin pariin otteeseen mätkähtämään jäätä vasten, pari kertaa jalka petti tai sitten hakku ei ollut kiinnittynyt tarpeeksi hyvin, kertaalleen jalan ote hajos. Polvi otti hyvin osumaa, kypärä oli enemmän kuin tarpeen ja kerran jäin miettimään, että murtukohan jotain. Kovasti eilen sattui rintaan ja kotiin ajaessa ei meinannut saada rattia käännettyä, mutta se oli varmasti vain sitten tärähdys.

Oli myös supersiistiä. En tiedä mikä petti, mutta tipuin ja kuin elokuvissa konsanaan: viimehetkellä iskin hakun jäähän ja jäin siihen killumaan. Kysyin kaverilta, että tulinko köyteen, en kuulema ollut edes tullut. Oon aika rambo.

Kuhan sitten eilen alkoi rauhottua kotona, alkoi pikkuhiljaa tuntea noita vammoja paremmin. Polvi ei taipunut kunnolla ja reiteen sattui joka askeleella, eipä ihme. Alla kuvat vielä heikosti näkyvistä mustelmista.. eiköhän noi tuosta vielä tule paremmin esille. Tuo reidenkin mustelma on tyyliin 15 cm.

Pakko päästä vielä uudestaan. Sitten otetaan eväät mukaan, ja fiksummat lämpimämmät vaatteet, jottei nyt sen takia tarvitse jättää leikkiä kesken.

täältä aiheesta lisää adventurepartners ja pirunkallio

ps. Punto toimii :)

J.L.Runebergin päivä

Koti on siivottu ja tortut on leivottu, vieraat voivat saapua.

Huomaa hyvin kumpiin torttuihin tein tomusokerikuorrutteen itse, ihan ei mennyt mittasuhteet oikein. Jälleen toivotaan, että maku korvaa ulkonäön. Toinen vieraista on pähkinäallergikko, joten hänelle tein oman satsin torttuja, korvasin mantelijauheen 50-50 suhteessa piparkakunmurusia ja vehnäjauhoja.

Vieraita varten siivotessa huomasin, etten ollut edes ottanut viimeisintä vaateostostani muovipussista. Viikko sittenhän kävimme avopuolison Spriti Storen ystävänmyynnissä. Mun mukaan tarttui vain tuo paita. Olisihan siellä olltu vaikka minkälaisia vaatteita myynnissä, mutta onneksi olen päässyt tavasta ostaa jotain "ihan kivaa" vain sen takia ,että se on edullinen.

Tämä oli sellainen must have -juttu. Kiva väri, kiva kotipaita.

jurkele

Helsingin Sanomien kuukausiliitteen kansikuva aikalailla kuvaa hyvin tämän aamun mielialaa

Aina hommat ei mene putkeen. Olin suunnitellut erittäin tarkan, mutta mielestäni toimivan aikataulun tälle päivälle. Seitsemältä aamulla alkaisi työnteko, puoliltapäivin salille, äänestämään ja hieman leipoisi. Viideltä illalla tulisi vieraita torttukahville ja illalla työnteko saisi jatkua vielä tovin.

Olin hyvissä ajoin koneella, huomatakseni vain, ettei jostain vielä tuntemattomasta syystä työntekoon tarvittava ohjelma toiminut. Hassua sinänsä, että se oli toiminut vallan mainiosti vielä keskiviikkona. En viitsinyt lähteä niin aikaisin vielä töihin, mutta yhdeksän pintaan ajattelin, että sopii mennä hakemaan asennuslevykkeet. 

Punto oli kuitenkin sitä mieltä, ettei se halua käynnistyä 26 asteen pakkasessa. Auto laitettiin piuhaan, kävimme avopuolison kanssa äänestämässä ja kokeilin uudestaan. Pieni inahdus, mutta ei vielä tarpeeksi. Ei auttanut kuin lähteä bussilla käymään töissä. Töissä sitten printteri päätti lopettaa yhteistyön, juuri näin.

Onneksi sain sentään vähän töitä tehtyä lopulta, ja äiti (sankarini) osasi samantien sanoa miksei ohjelma toimi koneesani.

Ei tässä mitään, vieraat tulevat alle kolmen tunnin päästä, töitä on tehty sen 5-6h:n sijaan puolitoista, koti on siivoamatta ja tortut leipomatta. IIK! Onneksi ulkona oleva ilma on NIIN kaunis, ettei sitä voi olla huonolla tuulella, vaikka aikataulut vähän pissi.

Tästä tulee vielä hyvä päivä, peliä ei ole vielä menetetty.

Hanna

Mieletön yllätys. Kävimme avopuolison kanssa ärrällä tsekkaamassa leffatarjontaa. Ihmettelin avopuolison leffavalintaa, että valitsi suomalaisen leffan. Joo-o, eipä toi mikään suomipätkä ollut. 

Elokuva kertoo 16-vuotiaasta tytöstä, jonka isä (ent.CIA-agenttin) on kasvattanut tästä täydellisen salamurhaajan Suomen villeissä metsissä.

Elokuva piti hyppysissään koko ajan, hetkeäkään ei malttanut irroittaa katsetta. Enkä ollut edes lähellä nukahtamista. Täyden kympin elokuva. Edellinen täyden yllätyksen elokuva oli Drive, joka ilokseni ilmestyy nyt helmikuussa kauppoihin. Jei!

Tapahtui aikaisemmin tänään, jäin sitten rysän päältä kiinni.. herkuttelemasta. Molempian torttujen piti olla lahjuksia, mutta mä kuulin jotain vastaväitteitä liittyen, ettei tuonkokoisia pysty syödä kahta :D Uhrauduin sitten.

kuva: juha/clogz

Aika monsteritorttu mulla, eikös näyttänytkin aikaisemmissa kuvissa vähän pienemmiltä. Valitettavasti ei sentään koko päätä peittänyt.

Oli kivaa ystäväpojan kanssa seinillä, tuli yllätettyä itsensä kunnolla. 6a+ oli tulla valloitettua kerrasta... kaamea moka vaan vikalla otteella, ote ei pitänyt ja lipesin. Lähdin asenteella, että täältä tullaan ihan kohta alas, mutta sehän meni superhienosti. En ymmärrä mistä moinen puhti tuli. Toinenkin kutonen (6a) oli typerää virhettä vaille napakymppi, ensikerralla sitten paremmin.

Köysittelyn lisäksi luonnollisesti boulderoitiin hieman, ennen ja jälkeen köysittelyn. Hitsi vain, taas iho antoi ensiksi periksi... lihakset olisivat vielä jaksaneet. Mahtavia reittejä ja erinomaista seuraa.

edit: niin joo.. mä löysin itseni tekemästä tänään jotain tosi noloa.. tai mä ajattelin aina, että se olis. Tarina johtaa juurensa liidauksen SM-kisoista. Kun kilpailijoille näytettiin ensimmäisen kerran kiivettävä reitti, niin siellä oli joukko kauhean kovaa ilmaa huitovia miehiä ihmettelemässä reittiä. Mä tänään tein sen saman 6a:han valmistautunessa. Heti kun tajusin, mitä olin tehnyt mua alkoi vähän nolottaa :D Piti varmistaa, ettei kukaan nähnyt.

oodi Kinuskikissalle!!

Voi harmituksen harmitus, kun en voi ottaa kunniaa parhaista tekemistäni runebergintortuista. Kinuskikissan ohjeilla leivoin tortut, sillä erolla, että kostukkeeksi käytin punssin sijaan brandya ja appelsiinilikööriä.

Ei ehkä hienoin torttu, mutta maistui taivaalliselta. Testasin yhden ja pakkosyötin parit tortut avopuolisolle ja tämän bestmanille. Taidanpa pakata muutamia myös anoppilaan viemisiksi, kun puolisoni ja Mimi huomenna käyvät siellä kylässä.

Torttujen alkuperäinen tarkoitushan oli siis toimia lahjuksena ystäväpojalle, jotta tämä lähtee huomenna kanssa sekä köysittelemään että boulderoimaan  (väittää kyllä, että lähtisi ilmankin .. mene ja tiedä .P ). Hänelle nuo areenan boulderit taitavat olla vielä kokeilematta, joten olen hänen puolestaankin innoissani.

Häät alkaa tuntua todellisimmilta, nyt kun avokki, bestman ja isäni olivat sovittamassa pukuja / saketteja... se en ole siis enää vain minä joka intoilee. Ei toki, avopuolisohan on jo rekisteröinyt meille omat kotisivut, hoitihan hän papin ja kirkon varauksen heti kosinnan jälkeen, että .. eiköhän avopuolisokin ole ihan innoissaan.

Ai niin ja voi ilonpäivä! Kävin kultasepän liikkeessä kysymässä onko sormuksilleni mitään tehtävissä. Sormuksia voi suurentaa joutumatta edes pulittamaan pientä omaisuutta, mahtavaa! Sormiin ja niveliin on siis tullut kiipeilyn myötä sen verran lisää kokoa, etteivät sormukseni mahdu enää sormiini, vaikka ne ostettaessa eivät olleet mitenkään liian naftit.

Nyt kainaloon <3

Kuin kaksi marjaa

Järeät aseet on otettava käyttöön näillä pakkasilla. Aamulla mittari näytti -20 astetta! Hyi kauhea! Onnekseni minulla no tuo turkki, vaikka se vähän hassunnäköinen onkin. Bussipysäkillä tarkeni aamulla varsin mukavasti.

Naisellisuus huipussaan

Avopuolisolla tuntuu olevan vaikeuksia mun spurgu- / mörkölookin kanssa, käsittämättönän huono ja asiaton vittuilu ei ota laantuakseen pyynnöistä huolimatta. Palelkoon itse :P On kiva, ettei tarvitse kerrostolkulla pukea päällee lähtiessään ulkoiluttamaan koiraa.

Aiheesta herkullisempaan elikäs runebergintorttuihin. Runebergin päivä lähestyy ja tapani on ollut leipoa torttuja. Ei kuin leipomaan JA herkuttelemaan. Ommom!

ah!

On ollut rankka ja pitkä päivä, hyvä että huomenna on koulua, pääsee lepäämään.

Koulua, lääkäriä, terapia, kiipeilyä ja .. sosialisointia.

Seinillä oli superhauskaa kiipeilykamun kanssa, vaikka tänään pysyteltiinkin pääosin helpohkoissa reiteissä. Oli kivaa vaihtelua vetää helppoja negoja, olin unohtanut, että sellaisiakin on tuolla areenalla, eikä pelkästään kakkostelua 6c:tä ja 7a:ta kaveripojan perässä.

Ei tänään sitten tullut kokeiltua sitä 6c:tä mitä tuli käytyä hiplaamassa maanantaina, jos perjantaina sitten sitä? Tänään ei myöskään ehditty / pystytty boulderoida. Yläköysittelyn lisäksi kävimme jammaamassa. Excellent.

Maanantaina kuvattii parit videotkin bouleroinnista

Ekassa videossa on itseasiassa vain nousu, kohti kattoa. Nousu on 5a tai 5b ja katto olisi sitten 6a+ tms



Kiva 5b :)



Kumpa olisi jo perjantai, ystäväpojan kanssa suunnataan ekaa kertaa yhdessä köysiin. Jännittävää!!

Jännittävää on myös se, että minulla on kivoja juttuja kiipeilyyn liittyen, hieman keskittymistä tekniikkaan jonkun ammattilaisen opastuksella. Jos saisi greidiä vähän paremmaksi.

mave tangolla, ihan ***lystä!!

*murinaa*

vetohihnat on pebasta, mave tangolla on kans sieltä.. tekniikka hajos täysin *murinaa*  Myydään kerran kaksi kertaa maahan heitetyt vetohihnat!!

Muuten salitreeni oli ok.. Nyt marttoihin kahvia ryystämähän :)

WHIIIII!!!!!

Olimme tänään aluksi köysittelemässä ja sitten siirryimme boulderoimaan. Köysissä tuli kokeiltua 6c:n reittiä yläköydessä.. jäin koukkuun, ensikerralla menee paremmin.

Mutta sitten nää kuvat.. :D Tuosta sammakkoasennosta olisi pitänyt dynota kahteen ylhäällä olevaan otteeseen. Mun reitti oli sit tuossa.

6a+:n yrittäminen otti koville, toivottavasti reitti on vielä loppuviikosta tuolla

Joo en mä vaan tajua tuota reittiä

Superfantsu 5b? Toppasin :)

5b kans? otetta vaille topattu..murrurur 

Ensikerralla ei tissiposkeilla

Hauskat sykkeet.. huomaa milloin on oltu köysissä ja milloin boulderilla

Kiitos Saralle valokuvista <3

i'm too sexy .. NOT

Se siitä lepopäivästä, jonka minun olin tänään määrä viettää. Nökötettyäni hyvän tovin päivästä koneella töitä tehden oli sellainen olo, että oli päästävä tekemään jotain. Salille en jaksanut / viitsinyt lähteä ja erinäisiä kiipeilyjä tällä viikolla oli jo neljä takana. Huomiselle kun on jo kiipeilyä suunnitelmissa, niin ihan josenkin takia oli jätettävä väliin.

Päätin uhmata pakkasia ja lähdin juoksemaan. Aika paksulta näyttää koivet, tuolla on alla lämpökerrasto ja ihan tavalliset pitkikset. Yläosassa lämpökerraston lisäksi vielä pitkähinainen urheilupaita. Kauluri oli ennaltaehkäisemästä sitä, että usein pienessäkin pakkasessa juokseminen on ärsyttävänyt suuresti kurkkua.

Jännitti juokseminen turhaan. Tauko juoksusta on mahdollisesti tehnyt lonkalle hyvää, tavallisesti kivut ovat tulleet muutaman kilometrin jälkeen. Juoksin aika tahmean ajan 1h 11min ja 10,5km, mutta olin kuitenkin erittäin tyytyväinen. Edellisestä juoksukerrasta on varmasti paljon aikaa. Ei se juoksukunto sitten katoakaan minnekään hetkekssä. Suurin osa matkasta kiersin vain lyhyttä ympärää, osittain mm vatsankin takia. Kertaalleen kävin testaamassa lähipururataa, mutta polku oli niin höttöä ja liukasta, ettei siinä mennessä oikein voinut enää juoksusta puhua.

Hyvin kauluri suojeli keuhkoja, ei tuntunut pahalta missään vaiheessa.

Glam-didi..

Pitäis varmaan käydä jossain, jotta alkaisi taas kertyä niitä vähän huolitellumpia kuvia itsestä. Ihan kivojahan noi luonnollisen hikiset kuvat ovat, ei siinä mitään.

JOS JOS JOS juoksu jatkaa kevyttä tuntua, niin voisi harkita hcr:ään osallistumista. Oma aika oli vaan sen verran kova jo viimeksi, että en tiedä haluanko lähteä yrittämään rikkomaan omaan ennätystäni. Mitä jos en pystykään alittamaan 2h10min? Jätetään hautumaan.

che-che-cherry zero

Ommom.. tarttui mukaan Filmtownista. Minullahan on nyt ollut tuo limukielto (itsemäärätty), mutta en mun hampaat sentään lahoa, jos otan saunaan yhden limun. Ne no ne 4x2l:n pakkauset jotka pitää jättää sinne kauppaan.

Aamu alkoi huristelulla areenalle. Sain maanantaina tili- ja veropäiviltä kauan toivomani termosmukin. Mikä sen parempaa kuin ajella aurinkoisena lauantaiaamuna Basso-radio soiden kahvia hörppien kohti Salmisaarea.

Kiipeillessäkin oli superia, tottakait. Oli kivaa kiipeillä ystävättären kanssa, edellisestä kerrasta oli ehtinyt olla jo hurjan pitkä aika. Otettiin iisisti, treenattiin kestävyyttä ja sain hänet jopa boulderoimaan. En ole aikaisemmin tosissaan yrittänyt bouleroida Areenalla, siellähän oli superfantsuja reittejä, pari kattoreittiä jäi kuumottamaan. Onneksi tuolla tulee käytyä ensiviikollakin muutamaan otteeseen, niin voin sitten kokeilla viimeisillä voimilla taas noita reittejä.

Kiipeilyn jälkeen olikin taas mentävä tukka putkella..

Vauhtia taisi vain olla vähän liikaa *snif* Olisikohan huomenna sitten hyvä syy käydä Spirit Storen ystävänmyynnissä? Voisi olla, kyllä pitää olla mustat saappaat. Ehkäpä noita voisi yrittää herätellä henkiin, jos joku suutari osaisi tehdä asialle jotain.

Kun vatsa oli sitten täynnä herkullista ruokaa kävimme pörräämässä avokin kanssa kaupoilla. 

Täällä kirjoittelinkin viikko puolitoista sitten siitä, että maastavedon kanssa on ongelmaa. Tanko tuntuu hankalalta kädessä eikä liikettä pysty tehdä niin hyvin kuin voimat sallisi, kun tanko tuntuu lipeävän. Sain palautetta.. yhdellä ystävällä on sama ongelma. Kerroin tästä ongelmasta eräälle muskeliystävälleni, joka sitten käski ostaa vetoremmit. Kaveripoika neuvoi menemään Sellon suutarille, että sieltä pitäisi saada edullisesti hyvät. Mä päädyin sitten kuitenkin hintatietoisena ostamaan omani Intersportista.

Yksi päivä näin salilla vetoremmejä käytettävän ja menin juttelemaan. Vähän kummissaan sitä katseltiin kun aloin höpötellä, mutta sitten alkoi ohjeita tulla.

Minulla kerrottiin,että vetoremmeillä saa huomattavasti enemmän painoa sarjoihin. Mulla on kyllä tärkeä se, että saa treenata sen liikkeen puhtaasti, eikä joudu jatkuvasti olla parantelemassa otetta.

Che-che-cherry zero loppui, onneksi ostin vain yhden. 

Ihanan rentoutunut olo, kävimme suihkussa, saunassa ja uimassa. Vatsakin on päättänyt rauhoittua hetkeksi :)

poseilua

Arvatkaa kuka löysi jalustan .. olihan se jopa eksynyt siivouskaappiin asti, eipä oo ollut mitään syytä miksi olisin siis sen sieltä löytänyt.

Olen yrittänyt ruinata avopuoliso ottamaan jotain footagea salilla mun treenailuista, mutta.. jotenkin se aina jää. Otin sitten pari kuvaa itselaukaisijalla. Olis kyllä ollut magee saada joku kuva, esim pystysoudusta.. lihaserottuvuus hartioissa, niskassa ja käsivarsissa on jo tosi hyvää luokkaa. Olen tyytyväinen, vaikkei tuo tuollainen ole ollut edes minulla haaveissa. En ole sen kummemmin ikinä miettinyt saliharrastusta, siitä tulee vaan kiva fiilis, kun saa lihakset sippiin. 

Selkää.. onhan se aika leveä o_O

Tuli vedettyä ihan hyvää treeniä salilla, jalkapainotteista, pitkillä toistoilla. Jalat oli kolmien jalkaliikkeiden jälkeen aivan muussia, hyvä kun pystyssä pysyi. Parempi pitää painot pieninä, saahan jalkaprässissä menemään isojakin painoja, mutta edelleen keskityn liikkeiden oikeaan läpivientiin ennemmin kuin kilojen haalimiseen. 

Jaloissa olen ollut huomaavinani kovastikin muutosta parempaan viimeaikoina, reidet ovat jämäkät ja erittäin lihaksikkaan .. sekä lihakset erottuvat, ovat kyllä aina erottuneet.

GFG:n mukaisesti mennään .. suurinpiirtein. Eilen avopuoliso sitten koitti parantaa mun mieltä, ja kävi hakemassa pussillisen karkkia, jota sitten mussuteltiin sohvalla peiton alla ja katseltiin koneelta uusin jaksa Big Bang theorya. 

GFG:n huono puoli on se ehdottumuus, Litessä sentään on tankkauspäivät, joten jos tulee jotain menoa missä ei viitsi ronklata ruoalla, niin niitä voi käyttää silloin. Huomenna olisi sukulaisia käymässä pk-seudulla ja olisi ruokailua suunnitelmissa porukalla. 

Ystävä tänään tiedusteli minulta Litestä, kysyi suosittelisinko sitä hänelle. Kerroin omat kokemukset ja sanoin, että jos hän ryhtyy siihen kun proggis alkaa helmikuussa, niin mä voin olla varjona.. ja toistaa sen Liten ruokavaliot ja liikunnat mistä jo kertaalleen maksoin.  Saan muutenkin olla ystävälle takapiruna.. ja mennään viikon päästä salille katsomaan noita liikkeitä läpi.

Ihanaa, saan leikkiä personal traineria. Jos en olisi jo erittäin tyytyväinen työhöni ja työpaikkaani, niin saattaisin tosissani harkita personal traineriksi ryhtymistä. Olisi ihan unelma, pääsee tsemppaamaan muita ja kannustamaan heitä liikkumaan ja tukemaan silloin kun omat projektit tuntuvat hankalilta.

Miksi sitten koen, että haluan ryhtyä edelleen "dietille"? Nyt on alle 4 kk häihin, kuurilla oleminen vähentää sitä stressiä, että yhtäkkiä huomaisin syöneensä väärin. Ja vaikka kroppa onkin jo oikein hyvässä kunnossa, niin ihan vähärasvaisempi selkä voisi näyttää nätimmältä hääpuvussa.

teetä ja sympatiaa

Avopuoliso riensi kauppaan kun olin niin maani myynyt, pieni googlettelu paljasti, etten mä nyt ihan kuolemaa sentään tee.

Tässä kun surffailen, niin nautiskelen viimeisintä teelöytöäni, Liptonin infusion African Rooibosta.

 

Väittävät rooiboksella olevan kaikenlaisia terveysvaikutuksia. Ihanan makuista mausteista juomaa.

Mieli alkaa olla parempi, ja innolla odottelen viikonloppua ja treenejä. Jos vaikka pääsisi sitä jääkiipeilyäkin kokeilemaan.

vesiperä

Ultrasta selvis .. ei mitään, mitään mikä selittäis mun oloa, jotain muuta kyllä.. mikä aiheuttaa vielä enemmän harmitusta. Mä olin kyllä toivonut ,että se olis ollut tuolla selvä, että ei tarvitsisi juosta enää. Mulle tietämättömyys on tuskaa.

Koitin piristää itseäni käymällä bouleroimassa... mutta nyt tekee vaan mieli kaivautua kotona sohvalla peiton alle ja syödä karkki tai jotain.

joo-o

Lääkärissä käyty, jotain epäillään.. ei mitään fataalia. Huomenna ultraan, sitten tiedetään, että silputaanko mua vai ei.

Yritin piristää itseäni käymällä kiipeilemässä itsevarmistavilla. Taisi tulla noustua 19 nousua, yhtä uutta en päässyt ylös asti, mutta muuten kaikki itsevarmistajat on peitottu.

Hyvään saumaan osui tänään terapia, suoraan lääkäristä. Sain hieman purettua fiiliksiä siellä. Nyt myös kun tietää, että tuolla on oikeasti jotain vikaa, eikä vaan päässä ( :P) niin alan ymmärtää enemmän omia tuntemuksia kropassa. Sitä on tottunut / turtunut tiettyihin oloihin, pitänyt niitä normaaleina. Ei ole viitsinyt valittaa kaikesta. Olisi ehkä voinut.

tärinä tiistai

Aivan mahtava salitreeni tänään, tänään oli sama treeni kuin viimeperjantaina. Silloin se tuntui menneen aivan persiilleen, tänään olo oli onneksi ihan eri.

Treeni

20 min alkulämpö crosserilla
reiden koukistaja 2 x 20
SJMV tangolla 3 x 15
prässi kapea jalka-asento 2 x 20
alatalja rusetti 2 x 15
ylätalja leveä eteen 2 (tein 3) x 10-15 (tein 15-10-10)
hauiskääntö seisten tangolla 2 (tein 3 ) x 10-15
pystysoutu 2 x 8
selänojennus 3 x max
hooveri 3 x max (maksimi tänään oli 2min 15 s)

lisäksi tein
lantionostot lattiata yhdistettynä jalkojen nostoon 3 x 15-20
kyljet

Aivan superfiilis. Jalat ja kädet olivat tuusannuuskana. Vielä on vähän noi kilot hakusessa, mutta kyllä mä ne omat painot löydän.

Tänään ja eilen oli poikkeuksellinen työpäivä. Toimistolla nököttämisen sijaan olimme kahden päivän koulutuspäivillä. Mukavaa vaihtelua.. ja oli kiva kerrankin näyttää ammattilaiselta.. eikä vain suoraan sängystä nouseelta toimistolla .P

Kriittisesti kun kuvaa katsoo.. niin toi harmaa vaatehan roikkuu mun päällä.. missä mun muodot?! No piilossa tuolla mekon alla :D

pelottavaa

Eilen illalla yöllä en saanut nukuttua. Minulla on ollut aikaisemminkin samanlaisia vatsakipuja, mutta.. viimeyönä oli rajuimmat kivut naismuistiin.

Ei ole umppari, se on leikattu. En vain pystynyt illalla liikkua .. pystynyt suoristamaan itseäni. Nytkin tunnen kivun olevan tulossa, mutta tietokoneella istuessa pystyn olla, kun tässä voi röhnöttää kumarassa.

Eilen avopuolisolla oli yövuoro, hän kysyi pärjäänkö, että uskaltaako lähteä töihin.. sanoin että uskaltaa. Kipu alkoi sitten yltyä niin paljon, että soitin jo terveysneuvontaan ja tosissani harkitsin ambulanssin soittamista. Jotenkin vain Peijas .. yöllä, en pysty, en ainakaan yksin ilman avopuolisoa. Mä oon kerran joutunut viettämään koko yön siellä avoimessa huoneessa erittäin epämielyttävissä merkeissä.

Sängyssä ei pystynyt olla, mikään asento ei ollut hyvä. Sohvalla vaan itkin... kauratyyny ja Mimi masun päälle ja polvien alle sohvan selkätyyny, niin olo alkoi helpottaa. Pelottaa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, näiden sykli alkaa vaan kiihtyä. Useimmiten nämä ajottuvat iltaan, mutta on näitä ollut työaikoinakin.

Aamulla olo oli parempi, pystyin käydä koulutuspäivillä. Kävin kiipeilemässäkin itsekseni itsevarmistavilla. Oli kivaa :) .. ei tietenkään ollut kiva, että kaveri on kipeänä, mutta oli kiva tahkota itsevarmistavia. Siellä jäi kaksi reittiä pääsemättä ylös.. toista en ole vielä kokeillutkaan ja toinen jäi nyt samaan kohtaan kuin ensimmäiselläkin yrityskeskerralla.

Aika monta nousua.. 15?