Helsingin Sanomien kuukausiliitteen kansikuva aikalailla kuvaa hyvin tämän aamun mielialaa
Aina hommat ei mene putkeen. Olin suunnitellut erittäin tarkan, mutta mielestäni toimivan aikataulun tälle päivälle. Seitsemältä aamulla alkaisi työnteko, puoliltapäivin salille, äänestämään ja hieman leipoisi. Viideltä illalla tulisi vieraita torttukahville ja illalla työnteko saisi jatkua vielä tovin.
Olin hyvissä ajoin koneella, huomatakseni vain, ettei jostain vielä tuntemattomasta syystä työntekoon tarvittava ohjelma toiminut. Hassua sinänsä, että se oli toiminut vallan mainiosti vielä keskiviikkona. En viitsinyt lähteä niin aikaisin vielä töihin, mutta yhdeksän pintaan ajattelin, että sopii mennä hakemaan asennuslevykkeet.
Punto oli kuitenkin sitä mieltä, ettei se halua käynnistyä 26 asteen pakkasessa. Auto laitettiin piuhaan, kävimme avopuolison kanssa äänestämässä ja kokeilin uudestaan. Pieni inahdus, mutta ei vielä tarpeeksi. Ei auttanut kuin lähteä bussilla käymään töissä. Töissä sitten printteri päätti lopettaa yhteistyön, juuri näin.
Onneksi sain sentään vähän töitä tehtyä lopulta, ja äiti (sankarini) osasi samantien sanoa miksei ohjelma toimi koneesani.
Ei tässä mitään, vieraat tulevat alle kolmen tunnin päästä, töitä on tehty sen 5-6h:n sijaan puolitoista, koti on siivoamatta ja tortut leipomatta. IIK! Onneksi ulkona oleva ilma on NIIN kaunis, ettei sitä voi olla huonolla tuulella, vaikka aikataulut vähän pissi.
Tästä tulee vielä hyvä päivä, peliä ei ole vielä menetetty.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti