Chondromalacia Patellae

Olen yrittänyt ymmärtää tuota tilaa, mikä mun polvissa on, kyllä molemmat polvet ovat mäsänä. Googlettamalla on löytynyt artikkeileita ja Youtubesta hieman dataa. Vuosi sitten juostessani puolikkaan maratonin minulla oli itseasiassa vastaavaa vaivaa, mutta levolla tuo meni ohi. Toiselta nimeltä tuo taitaa olla juoksijan polvi - runner's knee.

Nyt sitten pitää vain alkaa hoitamaan kehoaa paremmin.

Urho Väätäisen artikkeli aiheesta

Videota aiheesta, miten mm havaita oireet ennen kuin menee pahaksi ja miten voi testata onko mahdollisesti polvilumpion rustovikaa.

Jotain harjotteita, ei varmaan ainakaan ole haittaa noiden tekemisestä. Videon äänenlaatu on hieman ärsyttävä.

Englannin kielinen artikkeli polvilumpion rustoviasta ja siihen liittyvistä harjotteista

Olen ollut täällä aika maani myynyt. Kokeillaa nyt buranakuuria (se tulee automaattisesti polvileikkauksen jäljiltä), polvituen käyttöä ja erilaisia venyttelyitä ja harjoituksia. On mentävä itseensä, venyttely on jäänyt sitten kuitenkin aivan liian vähäiseksi.

Kyllä tämä tästä iloksi muuttuu :)

iloista vappua

Hyvää vappua kaikille!

alle kuukausi

Iski tässä, että häihimme on enää kuukausi aikaa. Nyt alkoi tosissaan stressata. Tänään olemme avopuolison kanssa pidemmän aikaa miettineet taustamusiikkia juhliimme. DJ:nä toimii meidän itsetekemämme soittolista.. myös tanssimusa tulee koneelta. Ainoa juhliemme livemusiikki on häävalssi ja valssi vanhempien kansssa, jotka kaksi avopuolison lapsuudenystävää soittavat.

Tänään saimme hahmoteltua hieman hääkuvia. Alkuperäinen idea on ottaa kuvat ulkona, käyttäen hyväksi kartanon puutarhaa, mutta suunnitelma on myös ostava sateisen kelin varalta.

- vihkiseremonian laatiminen (käydäänköhän tämä sitten vihkiharjoituksessa 23.päivä läpi?)
- häätilan koristeiden suunnittelu ja valmistua
- kattauksen suunnittelua (tää menee mulla samaan kategoriaan tuon ylemmän kanssa.. kartanolla huolehditaan varsinaisesta kattamisesta)
- huomenlahjan hankinta
- kukkakoristeiden suunnittelu ja tilaus
- vihkitilaisuuden painotuotteet (varmaan tehdään loppuun vasta vihkiharjoituksen jälkeen)
- istumajärjestys
- häävalssin harjoittelua
- nimenmuutosasiat jne jne

Häitä edeltävällä viikolla on kampaaja (leikkaus ja mahd värjäys) sekä erikseen toisessa paikassa suunnitellaan hääkampaus, silloin on koekampaus. Minulla ei ole oikein mitään hajua siitä, millaisen kampauksen haluan, jotan rentoa boheemia, ei liian sliipattua ja jotain mistä pitkät hiukset ovat edukseen. Ihania kampauksia on usein mm Taylor Swiftilla (alin kuva).

kuva lainattu: http://juhlakampaukset.blogspot.com/2011_03_01_archive.html

kuva lainattu: http://tahdotkotahdon.blogspot.com/2011/09/haakampaus-kiharaa.html

Hääviikolla on sitten kosmetologi, jos siellä saisi sitten samalla vähän suunniteltua sitä häämeikkiä. Jotain vaaleaa, nuorekasta ja raikasta. Usein liian tumma meikki saa näyttämään turhan vanhalta. Haluan, että meikkaus korostaa erityisesti silmiäni.

Jotain tähän tyyliin 

kuva lainattu: http://trendystylest.blogspot.com/2012/02/how-to-get-hair-like-taylor-swift.html

Lisää Taylor kuvia.

Eiköhän näistä saada kampaajien ja kosmetologi-meikkaajan kanssa mietittyä minulla lookki häihin.

Vappupäivänä voisi tehdä paikkakortit valmiiksi, sekä aloitella hääkarkkirasioiden tekemisen.  Sitten tulee miettiä menu ja ohjelma .. "tötteröt". Niissä tulee varmast noudatettua samaa teemaa, kuin minkä oli kutsukorteisssa, sama pahvi pojaksi, samanlaiselle paperille tekstit, sydänrei-itykset tekstipaperin yläreunaan ja vähän vaaleanpunaista nauhaa ja rusettia.... sepäs oli helppoa suunnitella.

Pöytien koristelu ja kukat tuntuvat stressaavan. Onneksi olen varannut itselleni kaason käyttöön ensiviikolle, joten nuo asiat saadaan varmaan ensiviikolla hoidettua kuntoon.

Tuntuu, etten uskalla mennä nyt nukkumaan.. pitäisi vielä suunnitella enemmä ja enemmän, mutta levänneillä aivoilla suunnittelu sujuu huomenna taas tätä yötä paremmin.

ystävät

kukkalahjukset, kimppu on J:ltä ja pinkki gerbera äidiltä

Onpa minusta nyt pidetty huolta. Eilen kolme ystävää kävi katsomassa minua ja katsomassa minun perääni. Olin onnistunut pyörtyä toissayönä vessamatkalla, joten avopuoliso vaihtoi yövuoronsa päivävuoroon. Perjantaina ja lauantaina olo oli muutenkin aika hutera ja lämpö oli kohollaan.

Nyt on paljon parempi olo, eilen myöhään illalla tassuttelin jo ilman keppejä :) Fysioterapialiikkeet sujuu ongelmitta ja kivuitta. Melkein voisi kohta miettiä jo yläkroppatreeniä käsipainoilla tai jumppanauhalla. Ei tämä nyt niin kauheaa ole. Tuo leikkaamaton polvi vain mietityttää, on vaikea olla ajattelematta sitä, katsotaan kuinka paljon parempi se on kuuden viikon päästä... mutta henkisesti varaudun siihen, että olisi toistamiseen tämä potilaanaolo edessä.

Eilen ystävätär näytti kuvia New Yorkin matkaltaan... ja tänään päätettiin avopuolison kanssa tekevämme yksivuotishäämatkan New Yorkiin <3 Ah.. ja häihin on enää alle 1 kk. Nyt alkaa olla sellainen fiilis, että äkkiä tehtävä jutut. Onneksi tässä ei nyt kauheasti pysty hötkyillä mihinkään, joten saan varmaan paljon hääjuttuja tehtyä ihan parin viikon sisällä.

Toipumassa

Noni, polvileikkaus on takana. Tuli opittua tänään jotain uutta, magneettikuviin ei voi luottaa sataprosenttisesti. Olin menossa polven kierukkaleikkaukseen, mutta tähystyksessä löytyi ihan ehjät kiurukat ja siteet, yksi side siellä oli mitä ilmeisimmin venähtänyt, tämä selittää kivun polven jalan kierrossa. Se mitä minulta korjattiin oli polvilumpion vääntynessä erittäin pahasti vioittunut polvilumpio, se hiottiin tasaiseksi (tästä seurauksena on nyt järkyttävät säryt)

Olin itseasiassa valmistautunut sekä henkisesti että taloudellisesti siihen, että tänään minulta olisi leikattu kaksi polvea.. kyllä.. molemmat. Keskiviikkona "terve" polvi alkoi paukkua ja sattua kävellessä samalla tavalla kuin miten vasenkin paukkuu. Friikahdin ihan hirveästi, vollotin.. ja itkin koko torstain. Onneksi soitto lääkärille rauhoitti, että jos siellä olisi joku kierukka tms rikki, niin se olisi sitten hoidettu samaan syssyyn. Osta yksi leikkaus, saat toisen puoleen hintaan. 

Eilen sain onneksi seuraa ystävistä, treffasin vanhimman ystäväni Bingon merkeissä .. ja vielä toinen ystäväpoika käytti minut Filmtownissa hakemassa seitsemän leffaa seitsemäksi vuorokaudeksi.

Tänään meni sairaalaan seitsemäksi. Ihma kyllä minua ei jännittänyt lainkaan, eikä pelottanut. Pötköttelin melkein pari tuntia omassa huoneessani ja katselin televisiota. 

Ainoa asia mikä minua on koko ajan mietityttänyt, on se, että suostuvatko sairaalassa nukuttamaan vai pitääkö minun kuunnella ja tuntea osittain tehtävää leikkausta. Kaikki meni hyvin, sairaalan henkilökunta oli erittäin mukava, epidural sujui ongelmitta, mutta sitten aloin friikata. Minulle annettiin parit rauhoittavat, mutta olin silti aivan paniikissa, joten nukuttivat minua. Hyvä niin.

Pötköttelin sairaalassa tovin, olo leikkauksen jälkeen oli koko ajan hyvä, kauhea nälkä vain vaivasi.

Kotiuduttuani äiti kävi moikkaamassa ja yksi ystävätär toi selviytymispaketin, purkin lemppari B&J-jädeä, reesenin maapähkinävoikuppeja, aakkoskarkkeja, prodepatukan, 1,5L pepsi maxia (mun all time favourite juoma veden jälkeen) ja MeNaisetSportti -lehden.

Kahden ja puolen tunnin jälkeen olin jo ihan hermostunut.. toivoin, että äitini suostuisi tuomaan minulle töitä tehtäväksi tai jotain. Ehkä huominen menee vielä tehden ei mitään, mutta kyllä sunnuntaille olisi kiva saada jo töitä tänne tehtäväksi.

Huomenna saan alkaa tehdä jo fysioterapiaharjoituksia. 2-3 viikon päästä voi alkaa kevyesti pyöräilemään, uimaan tai vesijuoksemaan. Jotain lihaskuntoa tulee toki tehtyä tuota ennenkin.. vähintäänkin käsipainoilla himassa. Seinille suuntaan aikaisintaan häämatkan jälkeen.. ihan riippuen siitä mitenkä tuo leikkaamaton polvikin paranee, toivotaan että polvilumpion rasitukseen riittää lepo ja tuki, mutta valmistaudun henkisesti toiseen polvileikkaukseen.

Huomenna on tulossa paljon ystäviä käymään.. tosi ihanaa. Kahdella edellisellä loukkaantumiskerralla oli aika yksinäinen olo täällä.

Pieni tauko hetkeksi..

Huomenna aamulla pöydälle. Hyvä niin.. on paikat sen verran rikki. Jos sitten joskus häämatkan jälkeen uskaltaa seinille.

kärsivällisyys on hyve

Sain eilen sairaalasta paprut täytettäväksi ja infokirjaset valmistaumisesta leikkaukseen ja kuntoutuksesta.

Iski hirveä depis. Tuntuu kuin olis mestausta odottamassa, vaikka kyseessä on leikkausta, josta pitäisi toipua 2-3 viikossa jo pyöräilykuntoon. Kukaan ei vaan kerro mitään siitä, kauanko kestää palata seinille. Mä oon kyllä mahdoton.

Mua ehkä hieman ärsyttää, että jos yrittää purkaa mieltä, siitä että harmittaa kohta taas (kolmannen kerran parin kk:n sisään) olla aika avuton ja toisten avusta riippuvainen, eikä taaskaan pysty harrastaa liikuntaa hetkeen, niin mun oloa vähätellään. Tottakai moni muukin joutuu operaatioihin, kaikki eivät ole yhtä onnekkeita, että asiat järjestyy noin nopsaa, onhan mullekin käynyt niin.. 2-3 vuotta jouduin odottaman ekaa polvileikkausta, koko sinä aikana en pystynyt yleisurheilla.. ja on noita muitakin vammoja kertynyt, kaikista ei edes luvattu mitään paranemista, sanottiin etten välttämättä juokse enää. Mutta se jos joku toinen alkaa vähätellä sitä, että yritä purkaa pahaa mieltä..

Enivei.. eilen oli onneksi kivaaki. Martoissa teimme eilen kahvikasseja. Tuossa hieman materiaalia meidän räpellyksistä.

Pohja.. ja sen iskettiin paikoilleen käyttäen maalarinteippiä.

Kerrokset pidettiin paikoillaan alustavasti klemmareilla, ne poistettiin viimeistelyvaiheessa.

 

Parin muun martan valmiit tekeleet.

Sain mukaani paljon kahvipaketteja, pitää kerätä vielä lisää noita. Voisin tehdä anopille kahvikassin joululahjaksi.

Samalla tekniikalla voisi tehdä vaikka sisustuskoreja tapetista. Tarpeeksi monta kerrosta kun laittaa tapettia, niin varmasti tulee jämäköitä koreja.

otetta vaille

Otetta vaille 6b puhtaasti. Boulderhalli, hänkki, vasemmanpuoleinen vaaleansininen reitti. Lopussa kädet oli väärinpäin, kuulema ekaksi oikein. Turhauttavaa... kello käy.

Hyvät kiikut avopuolison ja tämän kaverin kanssa. Mukava palauttava treeni, palauttavan lihaksille, ei iholle :P

snaps snaps

Neljä päivää aikaa kiipeillä varastoon, perjantaina operoitavaksi. Hyvä niin.. eilen kalliolle kävellessä polvi rutisi siihen malliin, etten meinannut enää tohtia kävellä kallioille, rutinan ollessa niin kuvottava. On se kyllä kumma, että kiivetä on pystynyt.

Supersunnuntai Jaanankalliolla

Aivan mahtavat 6h vietetty ulkona kallioilla. Punton nokka suunnattiin kohti Hyvinkäätä ja Jaanankalliota.

Nousuja tuli tehtyä 6, joista yksi jäi toppaamatta. Ensimmäinen reitti oli niin hämärä ja märkä, enkä uskaltanut yksinkertaisesti vääntää polvea jammeihin.

Kaikista parhaat reitit oli kunnon kulmaänkeämisiä, Paskaränni ja Rev it up.

meikätypy Paskarännissä

hymyyyyy

Ulkokiipeilyssä väsyy ihan eritavalla, seiskalta lähtiessä kohti Helsinkiä, olo oli aivan piesty.. mutta silleen hyvällä tavalla. Kesken viimeisen nousun tajusi olevansa ihan sippi, viimeinen nousu oli aikamoista tahtojen taistelua ja sadattelua.

Paskarännin (kaveri träditteli sen ylös ja mä sain kerätä rojut :) ) kiipeämisen jälkeen kerrattiin taas miten itsensä tulee kiinnittää köyteen, kun laskeudutaan itse kalliolta alas. Aluksi pelotti kauheasti, mutta sitten muistin kuinka hauskaa ko homma oli talvella ollut jäillä, niin laskin itseni alas.

Sisäkiipeilyn jälkeen ei ole lainkaan vastaavanlaista väsyä, raikas ilma, ravaaminen kiipeilypaikkojen välillä, pääsääntöisesti pienemmät jalikset, vartalonhallinta on vaativampaa, ja otteilla joutuu olla pidempään seuraavia jaliksia ja otteita etsiessä joutuu myös viipyä otteilla paljon pidempään.

Oli kiva poppoo, mukana oli avokki ja ystäväpoika T seurueensa kanssa. Seuraavalla kerralla kun lähdetään isolla porukalla uuteen paikkaan, voisi mennä yhtä matkaa. Onnistuin navigoida avopuolison ja minut ihan johonkin väärään paikkaan.. tai no .. oikealle tielle, mutta.. jos tien puolessa välissä on yksityisalue, niin sitten tulee kiertää.. ja paljon :P

Huomenna olisi tarkoitus taas suunnata sisälle, tavoitteena olisi se 6b, mutta katsotaan mihin huomenna pystyy. Jos sitä ehtisi ennen leikkausta vielä toisenkin kerran sisälle. Ulkona greidi pyörii vitosessa, 5b on nyt se paras :D Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Koko kesä on aikaa.

almost there

Yritin ottaa 6b:n kiipeämisen puhtaasti ennen leikkausta, nyt saattaa tulla jopa jo vähän kiirus. Tänään tahkosin pariin otteeseen yhtä valkoista 6b:tä 3D-seinällä. Liidaamalla jäädyin täysin, mutta kakkostelemalla tipuin kertaalleen kunnolla köyteen.. ja kerran oli levättävä köydessä. Tippuminen olisi ollut vältettävissä helposti.. ja köyteen tulo, no pitää miettiä levot paremmin. Se on niin kohta siinä :)

Mä sain aivan mahtavan uutisen tänään, tekstivietillä ilmoitettiin minun saaneen maksusitoumuksen polvitähystykseen! Tavallisesti en pidä kännyä äänellä kiivetessä, harvoin se on edes mukana. Nyt sitten sattumalta kuulin viestiäänen ja katsoin kännyä.

Ekaksi mulla alkoi kädet täristä, meinasin alkaa itkeä onnesta enkä ollut saada sanaa suustani. En pystynyt sanoa miksi ihmeessä melkein vollotin viestistä, pystyin vain näyttämään viestin ystäväpojalle.

Aivan mahtavaa! Monella tapaa on mieletöntä, että pääsen leikkaukseen ennen häitä (oletan siis, että leikkaus tapahtuu viimeistään muutama viikko ennen häitä).
1) voin kävellä mahdollisesti linkaamatta alttarille
2) häämatkalla ei tarvitse kirota kirskuvaa polvea
3) ennen häitä pystyn olla urheilematta liikaa, jolloin hääjärjstelyille ja töille on helpompi varata aikaa
4) jos olisin saanut kielteisen päätöksen, niin odottaminen olisi saattanut olla joka 6kk, aika joka on aivan liian pitkä mun psyykkeelle...
5) ei tarvitse enää edes leikillään miettiä ottavansa useamman tonnin lainaa ja maksavansa sitä reilut pari vuotta
6) en ehdi toivottavasti hajottaa polvea enää enempää
7) ei tarvitse toipua parhaaseen mahdolliseen ulkoilukiipeilyaikaan
8) . varmaan tähänkin keksisi jonkin syyn

Nyt jädeä, karkkia ja tulisia sipsejä. Takana on kakkukahvia omien ja appivanhempien kanssa, saunottelu ja yksi brandy lonkero.

Rollarit korkattu

Tänään oltiin nelistään korkkaamassa ulkokiipeilykausi. Paikkana oli Rollarit.

Ulkona kiipeäminen on kivaa, vaikka alkuusan ei meinannut millään tajuta miten ihmeessä kalliosta pitäis löytää jotain otteita. Yllättäen niitä sitten alkoi löytyi, ja pienellä opastuksella sitten reitit nousi. Sisällä on helppoa, yhdellä reitillä on tietynväriset otteet, niitä ei tarvitse kauaa hakea. Sisällä tulee hötkyiltyä välillä turhankin paljon, ulkona pitää edetä rauhallisesti ja miettiä seuraavat moovit.

Oli kylmää, eikä järin aurinkoista.. ei silti haitannut menoa. Viikonloppuna uutta yritystä ulkona. Lämpimämmin pukeutuneena ja parempien eväiten kera.

Katsotaan jääkö tuon viikonlopun kiikut viimeisiksi ulkokiikuiksi vähään aikaa. Olen hieman huonolla tuulella, koska noinkin iso asia kuin polvileikkaus ei ole vielä selvä. TAI se on selvä, että toi leikataan, mutta nyt joutuu odotella vastauksia... ja vaikka se olisikin se negatiivinen, mihin olen yrittänyt asennoitua, niin .. petyn silti valtavasti kun se kielteinen vastaus kuitenkin lopulta tulee.

Ihan suoraan sanottuna vituttaa toi koipi, jokainen rutina mikä siitä pääsee. Kuulostaa siltä kun yrittäin murskata kiviä tms polvilumpiossa.

aika fiksua

Mitäs sitä keksisi tehdä kun polvi on rikki ja varvas vielä parantuu. No lähdetään tietty suunnistamaan metsään :P

Mulle ehdotettiin jo joskus pari viikkoa sitten suunnistusta, mutta silloin oli joku syy miksen lähtenyt messiin. Eilen kysyttiin taas haluanko kokeilla, niin tottakait.

Mä en ihan tiennyt mitä odottaa. Ajattelin että tää on joku sellainen pikkujuttu, netistä printattu kartta, jolla sit mennään jossain pöpelikössä. No ei. Kyseessä oli Helsingin suunnistajien iltarasti, ihan oikea tapahtuma, sähköset ajanottolaitteet ja kaikki.

Olin jo hyvissä ajoin paikalla, ja 20 min ennen tapahtuman alku mietin vain, että lähden karkuun tuolta. Oli aika vahva olo, etten ollut ihan oikeassa paikassa.

Mulle tuupattiin kartta ja käskettiin mennä edeltä. Ei siinä mitään, tulihan siinä monta rastia löydettyä ja aikaa saatiin kulumaan metsässä.

Yllättävän hyvin kaikki paikat kesti tuon rämpimisen, polveen ei sattunut juostessa lainkaan, varpaisiinkin sattui vasta tokavikan rastin jälkeen. Vauhtia joutui hidastamaan huomattavasti ja astumaan huonosti, mutta päästiin silti maaliin.

Uusi yritys ehdottomasti sitten kun jalat on kunnossa. Oli kyllä siistiä.

ps. Mä oon IHAN POIKKI. Polven vammautumisen jälkeen toi oli eka kerta kun juoksin edes vähän.

no voi ...tu

Polvi on kuvattu, miten ihmeessä mä oon saanut sen niin tuusanpaskaksi.. kierukassa merkittävä repeämä, polvilumpiossa turvotusta ja parissa siteessä kans repeämiä. Tuli äsken terassilla olevan nyrkkeilysäkki erittäin hyödylliseksi, pieni itkupotkuraivarikohtaus kohdistettuna säkkiin tuntui erittäin terapeuttiselta.

Sitten .. pitää hakeutua toiselle ortopedille, ja taas laittaa "antakee rahaa" -kirjeitä vakuutusyhtiöön. Onneksi sentään on vakuutus, joka kattoi nyt vähintäänkin magneetit ja lääkärikäynnit tähän asti.

Onneksi sentään viikkon on vasta aluillaan, huomenna toivottavasti lähtee jo kirjettä vakuutusyhtiöön, ja loppuviikosta ehkä voisi tietää alanko hoitaa asiaa eteenpäin julkisella vai yksityisellä puolella. Leikkaus on siis edessä ainakin tämän tähän asti minua hoitaneen ortopedin mielestä.

kevään merkki

Tuli vietettyä oikein kunnolla laatuaikaa pikkuisen kanssa. Nautiskelimme ilta-auringosta ja metsepoluista. Pikkuinen on niin elementissään ulkona poluilla.

Kevään merkki, supermutainen pikkukoira ja mun pinkinlilat arskat..  Maailma näyttää entistä kauniimmalta noiden läpi.

7a:n projektointia

Whii-iiiiiii!!

Tänään lämmiteltiin parilla nousulla rocktopialla, 5b/5c tuli liidattua puhtaasti, 6:n meni yläköydessä epäpuhtaasti. Seuraavaksi siirryttiin projektoimaan kisaseinälle 7a:ta. Mä tiedän, että toi ei tule ikuisuuksiin menemään ylös asti, mutta tuleepahan tuossa ainakin hiottua makeita mooveja.

Alku.. toiselle klipille menossa

Kohti neljättä klippiä

Sit hyyty... Tuosta oli kova yritys päästä vielä yksi / kaksi klippiä eteenpäin. Jäi uupumaan, pitäisi pysty jotenkin pitämään tasapaino yksi jalka, yksi käsi.. ja samalla klipata. Noihin seuraaviin otteisiin tuli jätettyä aika paljon ihoa. Köyteenkin tuli tiputtua aika monta kertaa, ja muutamaan otteeseen ihan kunnolla.

Aivan mahtava pössis tuosta, kuudenteen klippiin pääsin puhtaasti... omituisen karjahteluiden /ähkimisten saattelemana.

Oon ihan fiilareissa kiipeilyseurankin (ystäväpoika T ja avokki) saavutuksista, avopuoliso ylitti itsensä ja yllätti minutkin. Avopuoliso kakkosteli rocktopian 5b/5c:n.. ja kakkostelin selfstandingissa 5a:n puhtaasti. Huimaa!

Tekisi samantien huomenna lähteä seinille, MUTTA huomenna ajattelin kokeilla jotain uutta. Katsotaan onko suunnitus yhtä kivaa nykyään, kuin mitä se oli ala-asteella :) Tiistaina mennään vesijuoksemaan yhden ensikesän morsimmen kanssa ja keskiviikkona toivottavasti vihdoinkin päästään ulos kaltseille.

jumbosija hakusessa

Synttäreillä tuli sellainen idea, että pitäisi joskus kiipeilykaverien kanssa viettää elokuvailta kiipeilypätkiä katsoen. Eilen sitten kokoonnuttiin porukalla nyyttäriperiaatteella katsomaan elokuvia. Oli kyllä ihanaa,  ja varmaan kaikille meille kiva höpöttää kiipeilyjuttuja samanhenkisten ihmisten kanssa. Pitää yrittää ei kiipeilykaverien kanssa yrittää hillitä tuota paasausta kiipeilystä :P Voisi varmaan sitten miettiä jotain kiipeilyaiheista vapullekin :P Simaa, munkkeja, perunasalaattia, nakkeja ja köysittelyä jossain metsässä .)

Katsottiin eilen kaverien kanssa:

Tänään luonnollisesti taas päivä alkoi kiipeilyllä. Neljän hengen ulkokiipeilyporukka kuivui kahden ihmisten sisäkiipeilysessioksi.

Tänään oli aivan mahtavat kiikut. Omat kengät tuntui taivaallisilta jaloissa .. tai .. no .. ensimmäisen nousun jälkeen olin aikalailla varma, että murtuneen varpaan jalkaan olisi pakko laittaa joku vuokrakenkä. Toiselle nouselle kenkiä laittaessa jalkaa, jalkaa ei sattunut enää lainkaan.

Hienosti tuli noustua niin yläköydellä kuin liidaten. Tänään yksikään reitti ei jäänyt polven takia noustua, 5c meni aivan käsittämättömällä rauhallisuudella tavalla, ei tullut tehtyä yhtään ylimääräistä liikettä, jokainen askel ja ote tuli harkittua.

Tuli kokeiltua liidata 7a:ta kisaseinältä, 4 klippiä menikin puhtaasti.. ja kaksi otetta projektoin pidemmälle. Kävin taputtelemassa kakkostellen naisten kisareittiä, joka oli 7c:tä. Toisella klipsulle pääsin puhtaasti, ja tämän jälkeen pääsin vielä kaksi pidemmälle lepojen avulla. Pitää yrittää huomenna liidata tuota naisten kisareittiä ihan hyvinvuoksi. Läpällä, että jos pääsee toiseen klippiin, niin sillä olis ollut jo sm-lead -kisoissa jumbosijalla, kukaan ei tainnut kisoissa tippua ekan klipin jälkeen :P

Kolmen tunnin kiipeilyden jälkeen jäi sellainen olo, että haluaa lisää. Ehtiihän sitä esim huomenna vielä kiipeillä lisää. Tänään oli kiire mm ystävän tontille ihmettelemään taloa.

En osannut laittaa videota tähän ikkunaa, mutta tuossa vähän sitä miltä liidaus voi parhaimmillaan näyttää, miesten superfinaali 31.12.2011 Salmisaaressa

http://vimeo.com/34526703

Kädet kostuu katsoessa :P

i've got my babies back

Jee! Sain tänään kiipeilykenkäni suutarilta. Miurat meni jalkaan ongelmitta, pystyy varmaan niillä jo kiivetäkin ihan ok.. ei turhia kipuja. Fivetenit jäävät odottamaan vähän pidempään uutta käyttöönottoa.

Popot kävivät M.Karttusella kylässä. Molemmissa on uudet pohjat.

Tänään oli ihan syystä lepopäivä seiniltä, alunperin syynä oli se, että kenkien piti olla vasta huomenna noudettavissa, enkä halunnut enää kolmatta kertaa käyttää vuokrapopoja. Mutta sitten sellainenkin seikka, että iho on ollut kovin kovilla parina päivänä, sormet eivät olisi varmaankaan kestäneet.

Tänään sain hyvän idean kävellä salille ja takaisin, salilal ohjelmassa oli  hapottaa keskivartalon ja pakaroita. Tuli vedettyä oikein hyvä setti, vähän samanlainen kuin 4.huhtikuuta, sillä erotuksella että "Jane fondat" ja crunchit jäi välistä ja tein lisänä reiden ojentajia 10kg painolla

Noilla reidennosto + lantionostoissa alkoi maksimitoistojen hakeminen maistua vähän puulta.. joten tehtyäni ties kuinka monta toistoa ekassa sarjassa, päätin toisessa sarjassa hakea vähän haastavuutta. Jalat erillään.. ja vielä laskin jalkojen ollessa suorassa kahteen.. ja myös lantiota nostaessa pidin lantion kohotettuna tavallista pidempään (suomeksi, hidasti liikette huomattavasti). Hyvän poltteen sain aikaan.

Kyljissä otin 20kg:n levypainon käyttöön.

Kaikenkaikkiaan salilla tuli tosi hyvä pössisä, kävely etenkin piristi mieltä. 6km:n kävely oli vasemmalle jalalla aika kova juttu, meinasi pariin otteeseen iskeä epätoivo, että pystynkö kävellä edes tuota 3 km:n menomatkaa loppuun asti. Kotimatka sitten sujuikin paljon paremmin, kivuttomammin.. ei tarvinnut edes soittaa avokkia hakemaan.

puhdasta kauhua

Ugu mikä kiipeilykerta, tänään lainakengät tuntuivat vielä surkeammilta jalassa, kuin miltä ne eilen tuntui.

Kivasti tuli tehtyä nousuja, se on vaan aika ressaavaan kiivetä, kun tulee käytettyä käsiä niin paljon. Iho on 2,5-3h:n jälkeen kuin olisin boulderoinut koko ajan.. iho on aivan rikki. Lainakengillä tuntui kuin olisin vain läiskinyt jalkoja otteille ja toivonut parasta, varpaita ei pysty lainkaan käyttää samalla tavalla hyödyksi, otteille on mentävä ihan eritavalla kuin tavallisesti.

Koekäytin tänään uusia jatkojani, 4+:n liidaus noilla kengillä.. puhdasta kauhua. Hyvin se meni ylös asti, muta aikamoista kikkailua ja funtsimista se oli.  T:n oli klipattava eka jatko mulle, kun muuten en uskaltanut lähteä matkaan.

Tänään oli suunnitelmissani hankkia jatkoja, jotta 12 kpl:n kokoelmani olisi täysi, mutta valitettavasti jäi vielä kolme uupumaan. Pitää tilata erikseen varuste.netistä noita.

Huomenna ja ylihuomenna on taukoa kiipeilystä, hyvä niin.. ehtii kädet palautua. Muutenkaan ei tee mieli seinille, omat kengät ovat vasta perjantaina noudettavissa suutarilta.

Jottei olisi aivan valivali, niin hauskaa oli siis ehdottomasti kököistä kengistä huolimatta :)

mä oon takas.. taas.. ainakin hetkeksi

Kuten uhosinkin ennen viikonloppua, suuntasin tänään seinille. Olin eilen vetänyt salilla kunnon hapotustreenin mm ojentajille, kun olin funtsinut, ettei tänään kiipeily kuitenkaan onnaisi.

Eilinen punttis

7 min crossing
pystypunnerrus kp 3 x 8 12,5 kg
tasapenkki kp 3 x 12 11kg
push down köydellä, 3 x 12 35kg
ranskalainen punnerrus 3 x 12 17,5kg
pystysoutu 3 x 12 10 kg
vipunostot 3 x 12 5 kg
dippi 3 x 15 omapaino jalat suorina edessä
tasapenkki tangolla 3 x 15
reidennosto+lantionnosto 3 x max
kyljet 3 x 20 15kg

Tänään jo toisella nousulla tuo kostautui :P Ei ihan pysynyt reittiä purkaessa tavarat kädessä.. ok, negatiivinen reitti.. mutta silti :P Kuvitella, 4+:n reitti tuntui niin raskaalta, että olin tulla köyteen :D

Kiipeilyt meni kivasti. Vähän tuota jalkaa sai varoa, pariin kertaa tuli potkastua vasen jalka turhan kovaa seinää vasten. Piti kovasti miettiä sitä miten kiipeää, kun vasemman jalan ulkosyrjä oli periaatteessa kokonaan poissa pelistä, vasemman jalan kurotukset piti miettiä ihan eritavalla. Sinänsä aika jännää, että tuli kelattua ihan uudenlaisia tapoja nousta reittejä.

Tuli pelleiltyä yhtä kisaseinä 7a:takin, mutta.. se jäi noilla varpailla, polvella ja lainakengillä viidenteen klippiin. Oli ihana reitti <3

Hassu fiilis.. kertaalleen kun varmistelin ystäväpojan projektointia, tuli yhtäkkiä kauhea hätä siitä, että onko mun varvas kiinni :D Piti ihan tarkistaa :D Kyllä se oli edelleen jalassa kiinni.

Jalkapohja on aikalailla tuusannuuskana, touhuttii areenalla kuitenkin reilut 2,5h. Ei ole reiluun pariin viikkoon tullut käytettyä jalkaa noin paljon yhteen syssyyn.

Sitten ..tadaa! Sain tänään viestin, että mun potta on noudettavissa varuste.netistä. Ostin samalla 6 mm köyttä korj. prusikkeja (Sara huomasin minun sekoittaneen slingin ja prusikin) varten ja pari ruuvisulkkaria.

Koira löytyi kotoa, ei tarvinnut ostaa..

Kuhan vain saan kengät perjantaina suutarilta, päästään lauantaina ulos kiipeämään. Kauheasti kivaa ohjelmaa taas koko viikolle, huomenna uudestaa seinille, torstaina ajattelin reippailla kävellen, perjantaina menemmän ystävien kanssa katsomaan yhtä uutta ihmisolentoa ja toisen ystävän luona on kiipeilyelokuvailta (jee!) ja lauantaina suunnataan ulos köysittelemään. Aivan mahtavaa.

Sain T:ltä lainaan kirjan kiipeilyankkureista, mutta ei taida ko opus olla vielä lauantaihin mennessä selattuna läpi. Jostain syystä kun makaan kirja kädessä sängyllä, muutun avopuolison silmissä vastustamattomaksi ;)

Liebster Blog -tunnustus

Sain Saralta suloisen Liebster Blog -tunnustuksen, kiitos Sara <3

Liebster tarkoittaa "rakkain" tai "rakastettu", mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia. Liebsterpalkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 seuraajaa.
Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!



Haluan antaa tämän:


ensimäisenä olisi Sara, mutta häneltä sain tämän
Pumpumkatille
Johanna83:lle
TooBigToBeMe:lle
Mapelle

mun ihanaiset

Oli eilen taas niin ihana saada ystäviä luokseni. Kutsuin ystäviä juhlimaan viidensiä neljännesvuosisadan juhliani. Olen niin otettu siitä ystävämäärästä, joka eilen saapui nyyttärisynttäreilleni. Oli ihanimmat omat synttärit vuosiin, kaiken kaikkiaan vieraita kävi 16 kappaletta.

Teemana oli leipominen (idea varastettu ystävätär P:ltä). Jokainen vieras /pariskunta ohjeistettiin tuomaan mukanaan jotain suolaista tai makeaa. Tuli ties mitä herkkuja, bebe-leivoksia, browniesseja, nigerialaisia puffpuffeja, taivaallista kanasalaattia, itseleivottua leipää, upeaa valkosulklaadaim-juustokakkua.. suklaanougat-kakkua ja synttäripizzaa (kaveripoika toi suolasta Pizzaservicesta :D ) ja pyöräytin ruokapöytään pinaattifetapiirakan.

En odottanut lahjoja, mutta sain niitäkin. Nyt minulla on jatkoja niin paljon, että voin jo helposti liidata Salmisaaressa lyhyimmät liidireitit, voin voidellä kädet climbonilla .. hemmotella kipeitä jalkoja jalanhoitotuotteilla .. ja nyt saan päänkin suojattua kolhuilta uudella kypärällä.

Olen niin onnellinen, että ympärilläni on noin sankoin joukoin ihania ihmisiä.. ja ne ketkä eivät ehtineet mukaan muistivat minua tekstiviestein ja kuvin <3

Oli hyvä veto kutsua ystäviä, saimme avopuolison kanssa kodinkin siivottua eilen varsin perusteellisesti.

Harmoninen ja onnellinen olo ei päättynyt eiliseen. Tänään heräsin hyvissä ajoin, köllin pikkuisen kanssa sohvalla ja katsoin elokuvan. Annoin avopuolison nukkua kaikessa rauhassa, hän oli sitten lähtenyt eilen poikain kanssa baariin (mä olen onnellisimmillani, kun mun ei täydy lähteä baariin).. sai sitten viettää harvinaista laatuaikaa ystäviensä kanssa ilman puolisoita.

Yhdeksäksi huristelin pikkuisen kanssa vanhempieni luokse, jossa siskoni oli miehensä ja poikansa kanssa yötä. Äiti oli jälleen kerran piilottanut suklaamunia pitkin taloa, ja meidän tuli etsiä ne. Etsintöjen ja aamukahvin jälkeen huristelin takaisin kotiin, jättäen pikkuisen vanhempieni huomaan. Olimme avokin kanssa menossa vielä toistamiseen vanhempieni luokse lounastamaan myöhemmin päivällä, jolloin pikkuveljenikin oli syömässä. Kävimme vielä ennen lounasta kurkkimassa kaveripariskunnan taloprojektia, he olivat olleet eilen juhlissakin, mutta .. oli vähän vaikea ehtiä jutellan kaikkien kanssa kunnolla illalla.

Syötyämme itsemme palloiksi avokki jatkoi iltaa ystävänsä kanssa säbämatsissa.. ja minä jäin Mimin kanssa kotiin katsomaan elokuvia ja syömään herkkuja eiliseltä illalta. Ihanaa laatuaikaa..  Vihdoinkin olen saanut katsottua elokuvat Closer ja Eat Pray Love.

Huomisellekin on paljon ohjelmaa, odotan innolla.

pitkää perjantaita

Tänään on ollut ihan uudenlainen päivä. Avopuoliso sai tilaisuuden tehdä pitkän päivän tänään ja samalla sai huomisen vapaaksi, niin minä olen touhustanut yksikseni koko päivän. Aika piristävää oikeastaan.  Erikoista on sekin, etten ollut sopinut mitään kenenkään kanssa koko päivänä, hyvä niin. Yleensä tuppaan sopimaan kalenterin aivan liian täyteen kaikkea.

Nyt kotona on siistiä, pari satsia pesty pyykkiä, astiat on pesty, istutin pistokkaani (toivottavasti en liian aikaisin), olen laittanut ruokaa ja leikkinyt ja ulkoillut koiran kanssa. Kaikenkaikkiaan kivaa.

Salillekin ehdin, tottakait. Meinasi käydä köpelösti, sillä crosserilla alkulämpöä ottaessa ehdin jo unohtaa varoa murtunutta varvastani.. aika karmea kipu iski.. onneksi meni ohikin, ja jalka tuntui lopputreenin ihan normaalilta.

polvituellinen sporttaaja

Treeni oli hyvä, vaikka keskiviikon hapotukset tuntui ja tuntuu edelleen kropassa.

crossi 7 min

ylätalja leveä ote eteen 3 x 12 45 kg
alatalja 3 x 10 50kg/55kg
haiuskääntö tangolla 3 x 12 17,5kg
pystysoutu käsipainoilla 3 x 10 á 8 kg
haiuskääntö taljassa 3 x 10 25 kg
vipunostot sivuilla 3 x 12 á 4 kg
vipunostot maaten 3 x 12 á 7kg
olankohautukset 3 x 15 á 11 kg (12,5kg ja 15kg painot oli varattuna)
jalan+reidennosto 3 x 20
supermies "soutuliikkeellä" 3 x 20

Pitää vähän enemmän paneutua tuohon miten nyt treenaisi salilla, että .. tuli sitä jakoa selvemmin. Nyt tulee tehtyä ihan mutulla noita liikkeitä, vaikka .. eipä ole mitään erityistä mihin treenata, niin mennään niin kuin mikä on kivaa :P

Palkka tuli ja melkein meni

THih, pääsin eilen tuhlailemaan.

Vaikka sainkin ostettua kaikkea kivaa, niin ihme pihistelyä silti oli havaittavissa. Olisin antanut itselleni luvan ostaa uuden mekon lauantain syntymäpäiviä varten.. mutta jotenkin se sitten jäi ostamatta.

Urheilukaupasta sain mukaani collegehousut olopöksyiksi, ja "kahinahousut" tuulisia mutta kuitenkin kohtuullisen lämpimä kevätpäiviä ja koiranulkoiluksia varten.. ja sukat.. no, jäi muutama euro yli lahjakorteista yli. Kauhean kiva vanhemmilta laittaa yksi lahjakortti useampaan osaan, ei tarvitse ostaa kaikkea kerralla vaan voi ostaa sitten kun huomaa oikeasti jotain tarvitsevansa.

Henkkamausta taas mukaan tarttui tosi simppeli perustoppi, löysä .. pirtsakan vihreä. Punainen olisi ollut kivempi, mutta s-koot oli loppu tuossa värissä. Vihreä on onneksi erittäin mieluinen väri myös.

Kurvattiin vielä Varuste.nettiin. Sieltä olisi tehnyt mieli ostaa vaikka mitä, lisää jatkoja, kypärä, jotain ankkurijuttuja (mutta mä odottelen edelleen ystäväpojan ohjeistusta näissä asioissa, tehdään mulle se ostoslista kaikesta siitä mitä pitää ostaa ulkokiipeilyä varten), kovasti tekisi mieli hankkia kolmannet kengät (mutta siinä ei nyt olisi mitään järkeä), kiipeilyhousut olisivat kivat jne. Se mitä oikeasti tarvitsin nyt on varmistuskengät .. ja sulkkari jolla kiinnittää kengät valjaisiin, popot ovat Feelmaxit ja sulkkari on Mammutin.

Tänään on hyvä päivä.. polven ja varpaiden kannalta. Olen ollut maani myynyt jo pidemmän aikaa, siitä lähtien kun loukkasin polveni reilu kk sitten, ehkä laamantunut on oikea termi. Ekaksi loukkaantuminen, epätietoisuus siitä mikä on, kauanko joutuu parentua, mitä voi tehdä ja mitä ei, voinko saada koiven hullumpaan kuntoon jne. Nyt sitten vielä tuo varvasmurtuma päälle ja linkkauksesta vielä entistä kipeämpi polvi. Kun sitten vielä tämä kaikki kruunata sillä, että lääkärissä polven vääntely sai jalan siihen kuntoon, etten kahteen päivää olen pystynyt liikkua edes normaalisti, niin itku on ollut herkässä.

Tänään sain laitettua polvituen jalkaan, varvas alkaa kestää normaalia tassuttelua eikä ylös nouseminen ole enää työn ja tuskan takana. Elo alkaa taas maistua. Tässä huomaa jo miettivänsä, että pääsisiköhän sitä jo aikaisemmin kapuamaan helppoja reittejä. Onhan tää aika kovapäistä, mutta jos vaan siis kiipeän maltilla, niin kyllä tällä polvella voi tehdä nousuja. Kuhan vain ei niitä kauheimpia vääntöjä tee tällä. Pitää nyt kuitenkin vähän odottaa, molemmat omat kengät ovat suutarilla.

Tänään ohjelmassa piti olla avopuolison varmistelua .. vähän punttista ja siivousta kotona. Nyt ohjelma taisi muuttua siivoiluksi ja punttikseksi. Huomenna sitten uusi yritys päästä avopuolison kanssa seinille :)

vetää hiljaiseksi

Voikun voikin olisi ollut kyseessä vaan luulosairaus. Tänään lääkäri nopean jalanvääntelyn jälkeen totesi, että kierukka on mennyt polvesta. Aluksi magneetti, vakuutusyhtiön vai omasta pussista, vai jäänkö jonottamaan julkisella pääsyä kuvattavaksi? Jatko selviää sitten..

Vituttaa, harmitta.. itkinkin salilla. Aluksi olin ihan ok, kävin kaveripojan mukana hengaamaassa boulderkeskuksessa, kun toi alkoi vähitellen iskeä. Punttiksella tuli sitten itku saavuttuani pukukoppiin. Sain sentään ihan ok treenin tehtyä.

7 min alkucrossi (onneksi pystyy crossata sekä polvesta että varpaasta huolimatta)

selkälaitteessa alaselät 3 x 15 25 kg
reisien + lantionnosto vatsalihakset 3 x max
mave 3 x 15 30 kg
juupas 3 x 15 40 kg
eipäs 3 x 15 35 kg
mini hoover (polvet maassa) 4 x 1 min
crunchit 3 x 40
"jane fonda" 4 x 40 (se pakaraliike lattialla selällään maaten)
kyljet á 3 x 20 15 kg

Eli.. tänään oli tarkoitus hapottaa reisiä ja keskivartaloa. Tänään oli erityisen vaikeaa treenata, polvei oli superherkkänä. Useissa liikkeissä himmaa, kun ei halua kipuja. Voi kettu. Nyt sitten vain odottamaan vakuutusyhtiön päätöstä.

29 tulppaania

Oi mikä päivä, lahjominen alkoi heti aamusta. Minua odotti jo viikonloppuna siskolta saamani paketti, sieltä paljastui ihana Stockman Casan valkoinen puinen "talo" viherkasveille. Avopuoliso lahjoi oikein kunnolla myös, sain kolme jatkoa lisää, samaa sarjaa paitsi tämän vuoden versio jouluna T:ltä saaman jatkon kanssa, minut vietiin leffaan popparien kera ja sain vielä 29 tulppaania.

Vanhemmat taasen halusivat tukea lahjallaan urheiluharrastuksiani, sain lahjakortin urheiluliikkeeseen. Voin sitten ostaa jonkin ulkoiluvaatteet, urheilutoppeja jne. Kivaa.

Illan elokuvaksi valitsin Nälkäpelin. En ollut tiennyt leffasta pahemmin mitään, mutta ajattelin sen olevan pätkä, jonka avopuolisokin lähtee katsomaan mukisematta.

Muhun elokuva osu ja uppos. Erinomaisuudesta kielii minun pysyminen hereillä koko elokuvan ajan. Avopuoliso mutisin jotain, että elokuva olisi voinut olla lyhyempi ja kohdeyleisön olevan meidän nuoremmat ihmiset, mutta minua ei haitannut. En huomannut meidän nököttäneen teatterissa lähemmäs 2,5h jännittäessäni elokuvaa.

On ollut erittäin kiva syntymäpäivä :)

erinomainen alku viikolle

jeeee! koska:

1. pystyin ajamaan tänään autolla
2. salitreeni oli super
3. pystyin crossata reilut 10 min, lähes normaalilla jalan asennolla
4. kotona odotti valmis ruoka kotiuduttuani salilta
5. olen töissä oppinut uuden asian, olen taas vähän viksumpi
6. Game of  Thronesin toinen tuotankokausi on alkanut

ei jee, koska täytän huomenna vuosia, taas kerran 25v.

Viimeviikolla pyysin vinkin jostain piristävästä musiikista.. mulle vinkatti Ella ja Aleksi. Oon ihan aikas ihastunut noihin biiseihin.

ommom

Tein perjantai-lauantaina ehkä kauneimman kakun evör (oma lapsi on aina kaunein, taitavin jne). Launtaina juhlittiin vanhempieni syntymäpäiviä, jonne tein äitini pyynnöstä lahjaksi kakun. Valkosuklaa-mustikkamoussekakun vaahtokarkkitaikinapäällysteellä, resepti kinuskikissan sivulla.

Vaahtokarkkitaikina tein muuten ohjeen mukaan, paitsi valitsin alunperinkin vaaleanpunaisia vaahtokarkkeja.  

Kaulittu vaahtokarkkitaina oli helppo asetella kakun päälle, kuhan taikina oli ekaksi kevyesti rullattu kaulimien ympärille.

Ylijääneestä taikinasta tehtiin vielä koristeita kakun päälle. 

Juuri ennen tarjoilua viimeistely tomusokerilla.

Nami nami slurpsista.

Viikonloppu on ollut kaikenkaikkiaan vallan ihana. Perjantaina oli suunnitellusti tyttöjen ilta Saran kanssa. Twiligt osottautui JUURI niin huonoksi elokuvaksi kuin olin kuvitellutkin sen olevan. Jo kirjaa lukiessa turhaudun siihen kauheaan pihtaamisen ja seksin demonisointiin.

Eilen yritin salaa pukea kiipeilykengät jalkoihin, mutta avopuoliso sitten toppuutteli minua. Varmistelin sitten vain avokin kiipeilyä melkein parin tunnin ajan. Illalla juhlittiin vanhempieni syntymäpäiviä ja vielä loppuillaksi/alkuyöksi menimme kaveripariskunnan luokse viettämään peli-iltaa.

Tänään taasen päivä alkoi punttiksella (vihdoikin puntille.. viikkoon päässyt KUNNOLLA urheilemaan), käynnillä Sellossa kultasepällä ja kävimme kauppareissun jälkeen hakemassa pikkuisemme vanhempieni luota. Illalla taidamme suunnata vielä boulderoimaan.. tai .. mä otan vaan kuvia, kun ystäväpoika J ja avokki boulderoivat :)

Ihan ihan .. nyt .. tuli mieleen. MIKSI MIKSI MIKSI ihmiset eivät voi ilmottautua häihin? Ok, vielä on alle pari viikkoa aikaa ilmottautua, mutta mikseivät sellaiset ihmiset, kenelle on annettu tieto jo aikoja sitten, voi ilmottautua? Ja .. jos joku sukulainen sanoo toisella sukulaiselle, että he ovat EHKÄ MAHDOLLISESTI tulossa, niin .. se ei oo sitova ilmottautuminen! Ihan oikeasti, miten vaikeaa on lukea kutsusta se KENELLE tulee ilmottautua ja miten? ***tu

Ai niin.. sain perjantaina hääpuvun mukaani.. se on nyt kotona <3