perjantai 27. huhtikuuta 2012

Toipumassa

Noni, polvileikkaus on takana. Tuli opittua tänään jotain uutta, magneettikuviin ei voi luottaa sataprosenttisesti. Olin menossa polven kierukkaleikkaukseen, mutta tähystyksessä löytyi ihan ehjät kiurukat ja siteet, yksi side siellä oli mitä ilmeisimmin venähtänyt, tämä selittää kivun polven jalan kierrossa. Se mitä minulta korjattiin oli polvilumpion vääntynessä erittäin pahasti vioittunut polvilumpio, se hiottiin tasaiseksi (tästä seurauksena on nyt järkyttävät säryt)

Olin itseasiassa valmistautunut sekä henkisesti että taloudellisesti siihen, että tänään minulta olisi leikattu kaksi polvea.. kyllä.. molemmat. Keskiviikkona "terve" polvi alkoi paukkua ja sattua kävellessä samalla tavalla kuin miten vasenkin paukkuu. Friikahdin ihan hirveästi, vollotin.. ja itkin koko torstain. Onneksi soitto lääkärille rauhoitti, että jos siellä olisi joku kierukka tms rikki, niin se olisi sitten hoidettu samaan syssyyn. Osta yksi leikkaus, saat toisen puoleen hintaan. 

Eilen sain onneksi seuraa ystävistä, treffasin vanhimman ystäväni Bingon merkeissä .. ja vielä toinen ystäväpoika käytti minut Filmtownissa hakemassa seitsemän leffaa seitsemäksi vuorokaudeksi.

Tänään meni sairaalaan seitsemäksi. Ihma kyllä minua ei jännittänyt lainkaan, eikä pelottanut. Pötköttelin melkein pari tuntia omassa huoneessani ja katselin televisiota. 

Ainoa asia mikä minua on koko ajan mietityttänyt, on se, että suostuvatko sairaalassa nukuttamaan vai pitääkö minun kuunnella ja tuntea osittain tehtävää leikkausta. Kaikki meni hyvin, sairaalan henkilökunta oli erittäin mukava, epidural sujui ongelmitta, mutta sitten aloin friikata. Minulle annettiin parit rauhoittavat, mutta olin silti aivan paniikissa, joten nukuttivat minua. Hyvä niin.


Pötköttelin sairaalassa tovin, olo leikkauksen jälkeen oli koko ajan hyvä, kauhea nälkä vain vaivasi.

Kotiuduttuani äiti kävi moikkaamassa ja yksi ystävätär toi selviytymispaketin, purkin lemppari B&J-jädeä, reesenin maapähkinävoikuppeja, aakkoskarkkeja, prodepatukan, 1,5L pepsi maxia (mun all time favourite juoma veden jälkeen) ja MeNaisetSportti -lehden.

Kahden ja puolen tunnin jälkeen olin jo ihan hermostunut.. toivoin, että äitini suostuisi tuomaan minulle töitä tehtäväksi tai jotain. Ehkä huominen menee vielä tehden ei mitään, mutta kyllä sunnuntaille olisi kiva saada jo töitä tänne tehtäväksi.

Huomenna saan alkaa tehdä jo fysioterapiaharjoituksia. 2-3 viikon päästä voi alkaa kevyesti pyöräilemään, uimaan tai vesijuoksemaan. Jotain lihaskuntoa tulee toki tehtyä tuota ennenkin.. vähintäänkin käsipainoilla himassa. Seinille suuntaan aikaisintaan häämatkan jälkeen.. ihan riippuen siitä mitenkä tuo leikkaamaton polvikin paranee, toivotaan että polvilumpion rasitukseen riittää lepo ja tuki, mutta valmistaudun henkisesti toiseen polvileikkaukseen.

Huomenna on tulossa paljon ystäviä käymään.. tosi ihanaa. Kahdella edellisellä loukkaantumiskerralla oli aika yksinäinen olo täällä.

0 kommenttia:

 
Template by suckmylolly.com - background image by elmer.0