19/2014

3 kiipeilyä, kolme punttista, kävelyä ja jättäritreeni, ei pöllömpi viikko. Sunnuntaina tuli käytyä Akun vetämällä jättäritreenillä, neljä kertaa "juoksimme" portaat ylös ja kävelimme rauhassa alas. Treenatessa ei tuntunut pahalta, mutta nyt on edelleen säären etuosa kohtuu hellänä :P

Köysittelyn sujumisesta olen hehkuttanutkin jo useampaan otteeseen. Tuntui kuin joku olisi kääntänyt aivoistani jonkin pelkokytkimen pois, aikaisemmin jokainen nousu jännitti, 5c:t meni, 6a:t, jännitti koska .. "niiden on pakko mennä", 6b:t hermostutti koska niiden pitäis mennä jne. 6c-7a:n liidaaminen ajatuksena oli kauhean kaukainen. Viimeviikolla lähetin monta reittiä, 6b:t menee flässinä, 6b+:t vaatii yrkän tai kaksi, 6c meni myös tokalla jne.

Lähdin jopa liidaamaan kisaseinän 7a:ta, joka aikaisemmin pelotti ihan vain jo senkin takia, että ensimmäinen klippi on mielestäni niin korkealla (selän takia, jos tippuu ennen ekaa klippiä).

7a:ta kiivetessä yllätin itseni pääsemällä yllättävän pitkälle. Enää ei tule mietittyä kiivetessä pelottavia otteita tai seinän muotoja, tippumista tyhjänpäälle, sivuheilureita jne.

Punttitreeni on tehnyt enemmän kuin hyvää mun kiipeilylle, kiitos vaan pt:lle. Tuskin olisin saanut tällaisia tuloksia ihan kenen tahansa personal trainerin kanssa. Minulla ei ole treenissä ollut ongelmana se, ettenkö saisi itseäni raahattua salille tai saada tehtyä sarjoja ja toistoja vaaditun määrän, pt:n kanssa saatiin treeneistä oikeasti raskaat. Pt ei vain seiso vieressä lehtiö käsissä ja katso kun teen sarjat, vaan autettiin jokainen sarja loppuun asti, kun itseltä oli välillä loppua usko omaan jaksamiseen.

Kaikenkaikkiaan ihana urheiluviikko, lopun kruunasi tosiaan jättäritreenit, joista Iina vinkkasi. Olisi huikeaa, jos saisin jatkossa edes kerran kahdessa viikossa raahaudutta jättärille portaita talsimaan.. katsellaan.