CU at the wall

Maanantai -tiistain välisenä yönä se päätös tuli sitten tehtyä. Heräsin yöllä yhdeltä siihen, että kaikki liikkuminen sattuu, hengittäminen sattuu.. sängyssä ei miään asento ollut kivuton, yritin istua ja kävellä, mikään ei auttanut.  Lavantietämillä oli aivan kauhean lihasjumi. Yritin pari tuntia kärvistellä, kunnes herätin miehen, jonkin aikaa arvoin haluanko lähteä Peijakseen päivystykseen yöllä. Puoli neljältä sitten suostuin. Vähän relaksanttia piikillä peppuun.. ja olo alkoi helpottua.

Relaksantti, lepo ja voltaren kipugeelin hierominen auttoi, ja tänään olin jo taas kiipeilykunnossa. Salmisaareen kurvasin Konalan Boulderkeskuksen kautta, josta ostin itselleni varmistuslasit. Hinta oli aika kova, 115€, mutta jos noiden avulla varmistaessa onnistun välttymään jumeilta, niin on tuo hintasa arvoinen.

Lasit olivat nappiostos. Varmistaessa ei tarvitse lainkaan kuikuilla yläkanttiin, laseilla näkee paremmin tilanteen, kun kaveri on klippaamassa, katselualue kaventuu, kaikki ylimääräinen tulee suljettua pois JA mielentön bonus.. *rumpujen pärinää* jos kaverilta sattuu tippumaan mankkaa kiivetessä, niin nyt mankkapöly ei päädy varmistajan silmään.

Kiikut sujuivat tänään erinomaisesti, hyvä flow on säilynyt. Tänään kaverin ei tarvinnut potkia minua vaikeammille greideille, vaan suuntasin itse näille.  Yllättän hyvin yhtämittaisesti tuli tehtyä 6c:tä pitkän tovin.. ja kisaseinän uusi vaaleansininen 7a tuli projektoitua kattoon asti. Olin tosiaan jo maanantaina kokeillut tätä 7a:ta, mutta jäin yhteen otteeseen "jumiin" .. maanatai-illalla sitten koin ahaa-elämyksen, sormijammi otteeseen, ja tänään se toimi.

Lapa ei ollut vielä ihan kunnossa, vähän vahingossa katselin yläkanttiin, ja selässä/hartiassa alkoi tuntua hassulta. Nyt kotona lepoa, Burana, voltaren geeliä ja lämpötyyny... eiköhän sitä huomenna taas olla kiipeilykunnossa, ja jos nyt sitten ei kuikuilla lainkaan ilman laseja.