takaisin kotikallioilla

Norjan reissun oman vikan nousun topissa..

Sattui käymään niin ikävästi, etten sitten ollut palautunut perjantaina torstain kiipeilystä, ja minun osaltani kiipeilyt päättyi Ypperstepreseteniin. Mahtava reitti, siinä mitään.

Yritin perjantaina aamuna nousta sängystä pakatakseni kamat, mutta.. olo oli kuumeinen, olo oli erittäin uupunut eikä vain lyhyet yöunet välissä ollut vielä palauttanut kroppaa koitoksesta. Itkuhan siinä tuli, kun yritin väkisin saada itseni jaksamaan lähteäkseni miesten kanssa toistamiseen Gandalffille, olisin halunnut vielä toistamiseen päästä kiipeämään tuota mahtavaa kiveä ja oltiin katseltu jäsen T:n kanssa pari makeaa reittiä kiivettäväksi. Tuli sellainen olo, että en vain jaksa ja samalla valtava syyllisyys siitä, että petän reissukumppanit olemalla kipeä (lämpö nousi aamulla).

Heitin pojat kalliolle, lähdin vielä takaisin kotiin lepäämään, optimistina olin pakannut kiipeilyvarusteet ja myöhemmin yritin liittyä poikien seuraan, mutta oli vain myönnettävä ,ettei minusta ollut enää kiipeielmään. Kurjuuden kurjuus. Onneksi .. eiköhän Lofootit ole tuolla vielä tovin.

Meni täällä Suomessakin vielä pari päivää palautus reissuta. Me lähdimme lauantaina aamulla klo 9.30 ajamaan Suomea kohti, ja sunnuntaina aamulla 6.15 olimme miehen kanssa purkassa tavaroita kotiovella autostamme. Pitkä yö, en nukkunut.. pariin otteeseen olin pilkkiä.

Sunnuntaina ja maanantaina lämpöily ja huonot yöunet aiheutti ihmeellisiä täriöinöitä, tänään pääsin jo vihdoin taas kiipeämään.

Kävimme Solvassa kiipeämässä parisen nousua (vrt Lofootit sunnuntain kiipeily 230m .. ja tänään 2 x 13m tms ). Lofooteilta sain sysäyksen lähteä kiipeämään enemmän trädiä. Tiedostin Lofooteilla sen, että minulla on paljon työtä pääni kanssa, jotta uskallan vielä jossain vaiheessa itsekin liidata pitkiä reittiä ja mahdollisesti multipitchiä. Tänään voitin itseni ja kävin trädittämässä jonkin reitin, jota en ole varma olenko kiivennyt aikaisemmin vai en. Reitti oli helppo, onneksi en tippunut, sillä T tuli perässä, eikä ollut järin tyytyväinen varmistuksiini. Pelästyin palautetta, mutta mitäs muutakaan tässä voi tehdä, paitsi harjoitella lisää.. ja pitää varmaan hankkia toinen setti kiiloja.. miettiä josko camukin pitäisi muutama lisää.. mutta erityisesti pitää keskittyä siihen mitä tekee.

En muistanutkaan, että Solvassakin on paljon mukavia reittejä (vaikkakin joillain reitellä aika crazyt pulttivälit), mies innostui kuullessaan sieltä löytyvän paljon sporttia. Katselinkin kun yksi mies kiipeili Jupintappajaa.. vaikutti hienolta reitiltä, pakko päästä yrkkäämään.

Jos huomasitten gopro:n kypärässä.. niin kyllä.. reissussta on hurjat määrät videomateriaalia.. ehkä jossain vaiheessa tännekin saisi vähän siitä.