Eilen oli vihdoinkin aurinkoinen aamu, oma olo vaan torstain refluksikohtauksen jäljiltä oli aamulla aivan kauhea, vatsa oli kosketusarka kohtauksesta ja päätä särki niin ,ettei meinannut tohtia liikkua lainkaan. Panadol ei auttanut lainkaan, onneksi olin pakannut buranat mukaan. Elämä alkoi hymyillä hieman ja lähdin aamulenkille.
Aamulenkin jälkeen maistui tukeva aamupala, edellisen illan syömättömyys tuntui kovasti.
Löysin mökiltä sattumoisin vanhan keihääni ja MM-kisojen innoittamana päätin kokeilla miten keihäs lentää. Tekniikka tuntui olevan hyvässä muistissa, vauhti, ristiaskeleet, käden asento, vartalon kierto jne.. kovasti olisi halua lähteä taas yleisurheilukentille kokeilemaan, josko keihäs lentäisi ihan kunnolla. Ainoa huoli on, että miten polven kestää, tempaisun jälkeen oikea polvi on kovalla koetuksella, muutenkin kun tuo rutisee ja paukkuu ja polvilumpion epätasaisuus on varsin selvästi tunnettavissa. Kovasti olisi halua leikkauttaa polvi kuntoon, valitettavasti vain kun tuo vaiva on sellainen, että se saattaa uusiutua helpostikin, niin ainakaan julkisella tuon hoitaminen kuntoon tuskin onnistuu.
Pelleiltyämme keihään kanssa tovin muistin äitini laittaneen minulle valokuvan, josta pystyi selvittämään hyvän mustikka-apajan koordinaatit. Otin pienen ämpärin, poimurin ja Mimin mukaan ja painelin talon taaksen metsäaukiolle. Hetkessä sain pienen kattilan puolilleen mustikoita.
Metsä oli pullollaan mahtavan suuria mustikoita.
Puolukoitakin oli maa punaisenaan, kuhan kunnon puolukka-aika koittaa, tuolla saa yhdeltä istumalta poimurin pariinkin otteeseen täyteen, aivan mahtavasti marjoja.
Pikkuinen oli mukanani kolmisen tuntia metsässä. Mimi on elementissään metsissä.. saa seikkailla, kaapia ja piehtaroida. Tuntuu ihanalta, kun koira saa mennä vapaana vierellä ja nauttia olostaan.
Kolmen tunnin saalis oli oikein kiva, tää ja mitä alunperin keräsin pieneen valkoiseen ämpäriin.
Ruokailun jälkeen jäin odottelemaan miehen lämmittävän saunan. Ehdin tehdä vielä kaiken metsässä tarpomisen lisäksi erittäin tehokkaan hyppykuntopiirin (ei tuntunut hypyt edes pahalta polvessa.. tai .. ehkä ne äänet kuului, mutta onneksi oli musaa korvissa) pihalla ja hieman olkapäitä ja corea. Saunan lämpiämisen kestäessä oletettua pidempään, ehdin vielä toiseen otteeseen mimin kanssa metsään marjoja keräämään. Kolmessa vartissa sain ihan kivasti täytettä valkoiseen ämpäriin. Hyvä saalis yhdelle päivälle, reilusti päälle 10 L marjoja.
Saunan jälkeen herkuttelin maitorahkalla, soijalesitiinillä ja itse keräämilläni marjoilla, tosi namia.
Ihan täydellinen päivä, aviomieskin oli oikein tyytyväinen päiväänsä, hän katseli urheilua, heitteli kanssani keihästä (joutui myöntämään, ettei se keihänä heittäminen olekaan niin yksinkertaista .. nii-in.. kuten kaikki urheilulajit, pitää olla teniikka kunnossa), valmisti pitkän kaavan kautta uskomattoman herkullisen tuoksuisia ribsejä ja nöräili, että kun aluksi podin huonoa omaatuntoa hylätessäni miehen kadotessa metsään, niin .. ei ollut tarvetta morkkistelulle.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti