tiistai 24. syyskuuta 2013

Project L: Hämeenkylä

Pääsin siis mukaan valokuvausprojektiin, Project L:ään. Olin aivan ekstaasissa jo pelkästään siitä, että oli NIIN hauskaa sunnuntaina, saatika sitten kun näin behind the scenes -kuvat.. saatika kun eilen sneak peakin tänään sivulle tulleista kuvista. 











Kaverini oli mukana, ja hän otti hieman behind scenes -kuvia.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

ei mikään tavallinen sunnuntai

Noni, aikamoinen päivä takana. Tänään tein jotain mitä en ole koskaan aikaisemmin tehnyt, puin ylläeni lateksisen catsuiten (kissa-asu tms .. mikä tää on suomeksi). Tarkoituksena oli toimia mallina eräässä valokuvausprojektissa, johon minut pyydettiin mukaan.


Kaikenkaikkiaan tosi jännittävä kokemus. Kaikista eniten jännitti oma mahtuminen asuihin, ja kyllähän se aikamoista änkeämistä olikin. Tulipa opittua kuinka koko vartalo tulee voidella liukkarilla tai käyttää talkkia, jotta tuollainen asu saadaan päällä. Onneksi olimme meillä valmistautumassa kuvaukseen, sillä puvun pukeminen päälle oli aikamoinen urakka. Aviomies survoi takamukseni asuun. Onnistuin pukea asun jaloista hieman vinoon, niin saimme sitten haarojen kautta pumppailla jumppapallon pumpulla ilmaa asuuni sisälle, jotta saimme puvun laitettua hyvin päälle.


Pukemiseen saimme kulumaan reilusti yli puoli tuntia. En tiedä mitä olisin tehnyt, jos olisin ollut kuvasproggiksen poikien kanssa kolmisteen, kumpi olisi sitten ahtanut minut tuohon asuun ja auttanut ujuttamaan ilmapumpun letkua haaravetskarista sisälle.

Hullun hauskaa poseilla, vaikka ihan sellainen olo ei ollut, että olisi ihan antanut parastani tai osannut poseerata kauhean monipuolisesti, mutta on jo ollut puhetta toisestakin kuvaussessiosta. Alkaa tulla kaikenlaisia ideoita poseeraukseen, meikkiin ja kampaukseen.. tulisipa jo lunta! Kuvausprojekti oli myös kokoonpanon takia ihan huikean kiva, kuvaajan kanssa onnistui rentoua heti kun tapasimme.

Odotan kovasti valmiita kuvia, ensiviikolla toivottavasti jo julkaistaan.

kehitys jatkuu

Jopas tämä viikko on upea urheilun suhteen. Kiipeillessä tuntui olevan voimissaan, ja tänään salilla huomasi, että voimia oli niin, että sarjat menivät omilla enkkapainoilla.


Aamupäivä oli buukattu varsin täyteen ohjelmaa, herätys puoli seitsemältä, tunnin kävelylenkki, piirakanpaistamista ja aamiainen naamaan, koiran kanssa teimme kunnon lenkin, suhautin salille täsmätreeneihin ennen meikkausaikaa kaverin kotona.

Salilla treeni jäi lyhyeksi, mutta tehokkaaksi.

7 min crosseri

tasapenkki kp á 15kg 3 x 8
pystypunnerrus kp á 13,5kg 3 x 8
rintalihas á 8kg 3 x 12
vipunosto á 5kg 3 x 12
olankohautukset levypainoilla á 20kg 3 x 12
push down tangolla 45kg 3 x 10

Olen varmasti tänne purkanut aikaisemmin sitä, etten ole löytänyt saliltamme käsipainoija vastaamaan tarpeitani. Olen pitkän aikaa tehnty tasapenkin 12,5kg:n painoilla, en ole uskaltanut aikaisemmin edes lähteä yrittämään 15g:n painoilla (aikaisemmin 12,5kg ja seuraava ollut 15kg), kunnes tänään nappasin em painot käsiini. Sarjat meni yllättävän kevyesti, ei edes vielä kunnon tärinöitä. Ihan mieletöntä! Pystypunnerrukseen meinasin ottaa 11kg:n painot, mutta jotenkin silmääni osui tuo 13,5kg.. pitihän sitäkin sitten kokeilla, nyt oli sarjoissa jo enemmän ähellystä, mutta puhtaat liikkeet tässäkin. Taas sain vain puuskuttaa naama punaisena ja keskittyä hengitykseen. Push downissa olisi ehkä sittenkin pitänyt vaan taistella 12 toistoa per sarja, mutta jääkö se sitten ensikertaan.

Nyt pitää jatkaa laittautumista sitä juttua varten, miksi tänään tuli käytyä meikattavanikin.. siitä enemmän lisää.. jännittää kovasti :)

lauantai 21. syyskuuta 2013

itsensä pahin vihollinen

Upea syysilta, tuntuu etuoikeutulta saada nauttia näin upeista maisemista omalta parvekkeelta


Tällä viikolla kiipeilyt ovat tuntuneet erityisen hyviltä.Tiistaina oli kivaa Jaanankalliolla. Keskiviikkona tuli boulderoitua, kiipeilyyn löytyi yllättävän hyvä flow, parilla reitillä pää ei antanut periksi topata reittejä, ei mitään vaikeaa.. ei mitään mitä en oikeasti pääsisi ylös, mutta itsensä satuttmisen ja holtittoman tippumisen pelko esti tarttumasta erään pinkin viimeisestä otteesta (turhaudun aika paljon). Pääsin kuitenkin takaisin kutosiin boulderissa.

Perjantaina ja tänään olimme taputtelemassa muovia köysissä Salmisaaressa. Eilen olin bongaavinani kisaseinällä uuden upean ja helponnäköisen 5b/5c:n.. ja innokkaana tartuin ensimmäisiin otteisiin, pannut sekä ensimmäiseltä että toiselta jatkolta. Tuli pieni kiukku, kun kuvittelin olevani superkakka.. sitten tuli vielä isompi kiukku, kun tajusin kiukutelleeni turhaan, ja ko reitti oli greidiltään 6b+ .. auttaa kun lukee tarkemmin reittiohjeet.

Kaveri vei yläköyden reitille ja kävin kakkostelemassa sen puhtaasti. Tuli sitten myös lähetettyä yksi uusi 6b.. ja noustua parit helpommat ja testattua lilaa 6b:tä kisaseinällä.

Koko viimeyön sitten kiipesin mielessäni tuota epäonnistuneen alun saanutta reittiä. Tänään tuli kiivettyä muutama helpompi alkuunsa (sekä työstettyä yksi uusi oranssi 6b liidaten) ja sitten kävin täräyttämässä keltaisen. Ensimmäisellä yrityksellä tulin maahan asti toisen jatkon jälkeen, toisella kertaa pääsin kolmea jatkoa vaille ylös liidaten!! Ja siitä sitten ylös.WUHUU!!! Pelottava möhkälealku ja sitten vielä kulman ylitys.. Ihan mieletöntä. Olin aika innoissani myös oranssista 6b:stä 3D:llä sekä kun kävin ihan huvin vuoksi kokeilemassa kisaseinällä olevaan keltaista junnujen PM-kisojen.

Tänään tuli kiivettyä vähän tavallisesta poikkeavalla kokoonpanolla, joukossamme oli yksi pitkään ja sm-kisoissakin kiivennyt. Tuli juteltua peloista, erityisen jännittävää oli huomata, että niin kokeneella kiipeilijällä on samanlaisia pelkoja edelleen, joita itselläkin on. Usein tässäkin asiassa tuntuu siltä, että olen yksin omien pelkojeni kanssa, kaikki muut mennä paukuttavat, kun itse mietin pelottavia otteita tai liian kauas reitin keskilinjasta poikkeavaa moovia ja tästä johtuvaa sivuheiluria.

Kiipeily tuntuu taas niin hyvältä. Eniten työtä vaatii oma pää kuntoon, mutta kovasti tuntuu että olen kokemassa jonkin sortin läpimurtoa. Ehkä tippumisharjoitukset ja "vieraassa" seurassa kiipeilyt ovat auttaneet minua rentoutumaan, tietenkään tarpeettomia pannuja ei tarvitse ottaa, mutta nyt useampaan otteeseen olen huomannut pystyväni unohtaa ajatukset tippumisesta ja keskittyä segvenssien loppuunsaattamiseen. Mahtavaa.

tiistai 17. syyskuuta 2013

pimeää touhua

Kakkostellen Rev it up (toisto), Invicta (eka yrkkä) ja ehkäpä Paskanmarjat (toinen yrkkä, mutta toisella variaatiolla). Mahtava syksyinen ilta Jaanankalliolla.. loppukiipeily meni osittain sokkona.

Invicta oli reitti, jota en ollut aikaisemmin huomannut. Alku näytti kauhean vaikealta ja lopun släbi oli sammaleen peitossa, mutta täysin omaksi yllätykseksi kiipesin reitin puhtaasti vaikka oli vieäl tc prot jalassa, joilla harvemmin olen saanut kiipeiltyä herkkiä hipsimisreittejä rennosti.

Alkaa olla illat sen verran pimeitä, että on vaihdettava otsalamppuun patteri :)

maanantai 16. syyskuuta 2013

hyvää alkanutta viikkoa


Maanantaille erinomainen aloitus, circuitreeniä neljä kierrosta salilla. Toivottavasti muillakin alkaa viikko ihanasti.

37/2013


Yllättävän hyvä treeniviikko, vaikka tuossa alkuviikolla olikin aikalailla vielä toipilaana. Taas sain tehtyä viikolla kolmet aamulenkkiä, kolmet kiipeilyt ja kahdet hyvät punttitreenit. 

Lauantaina suuntasimme Kaulahaan kiipeämään muutaman nousun.



Kiikut Kauhalassa onnistuivat erinomaisesti, pysyttelin kakkosena. Tuli kiivettyä vanhoja tuttuja reittejä, yhden reiteistä tiedän kiivenneeni pariin otteeseen vuosi sitten, mutta ihanasti oli unohtunut miten ko reitti kiivettiin, joten se tuntui kuin uudelta nousulta. Toisena kiipesimme kaverini reitin, mahtavan offarin. Edellisen kerran kun nousimme sen, taisin muutamaan otteeseen sanoa, etten enää IKINÄ halua nousta ko reittiä. Onneksi lähdin eilen yrkkäämään reittiä, sillä yllätin itseni iloisesti, reitti nousi paljon paremmin kuin ensimmäisellä kerra, edelleenkään ei noussut helposti, mutta paremmin. Ruuvipenkki jäi viimeiseksi nousuksi, ja olin jo viittä vaille varma, että saisin puhtaan kakkosnousun, mutta kruksissa yhtäkkiä toistin saman virheen kuin edelliselläkin kertaa, jos seuraavalla kerralla muistaisin miten reitti noustaan.


Tänään aamulenkin ja aamupalan jälkeen suuntasin salille, olin innoissani, koska nyt oli jo olo, että olisin täysissä voimissani (ei tässä mennytkään kuin vasta puoli urheiluviikkoa puoliteholla).


Kyykkäsin enkkapainolla (55kg) ja mavessa jaksoin tehdä sarjat 50kg:lla vain huomatakseni, että tämäkin tuntui yllättävän kevyeltä. Jos kuitenkin jonkin aikaa pysyttelen näissä painoissa. Vetoremmit ovat ihan siunaus, olen vihdoinkin oppinut laittamaan ne oikein tangon yli, pystyen keskittyä 100% tekniikkaan.


Ylätaljasas painot tuntui kevyeltä ja tasapenkissä en jaksanutkaan tehdä 5 x 10 sarjaa 40kg:llä, vaan joudun tiputtamaan painon 35kg:hen.. joskus näinkin päin. 

Summa... syytä olla tyytyväinen urheiluviikkoon JA kroppa toimii hyvin viimeviikon tankkauspäivän jäljiltä.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

ensimmäiset kiipeilytreenit pt:n kanssa

Kesälomapäivistä jäi pari päivää yli, perjantaina käytin toisen niistä päästäkseni treenaamaan aamulla pt:n kanssa Kiipeilyareenalle.

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt pt:n kanssa treenaamista, jo viimevuonna piti ottaa hieman privaohjausta, mutta mm polvivamman takia, kesän.. ja talvella olkapäävamman takia vasta nyt oli sopiva hetki. Otin yhteyttä Suomen aikuisten maajoukkuekiipeilijä Anton Johanssoniin. Bongasin Antonin ensimmäisen kerran SM-kisoissa pari vuotta sitten ja sen jälkeen nimi ja naama on tullut esille sekä Kiipeilyurheilioiden kurssiesitteissä että bk:lla pidettyjen bouldervalmennuskurssimainoksissa, myöskin muutamat ystävät ovat olleet hänen kursseilla tai jopa valmennettavana.

Areenalla meneminen jännitti hurjasti. Tuli vähän suorituspaineet, jännitti olenko vielä tarpeeksi voimissani pystyäkseni näyttämään mihin pystyn jne. Onneksi pian jännittäminen katosi. Ihan erilaista treenata, kun keskitytään täysin minuun. Anton testasi multa liikkuvuuden, kehonhallinnan, lihaskuntoa jne.. hyvää palautetta tuli notkeudesta ja kehonhallinnasta, muutaman nousun jälkeen tuli sama havainto, että oma pää on se heikkous. Minulla olisi tavoitteena saada pää siihen kuntoon, että en lähde repimään reittejä voimalla ylös .. ja vääntämään huonolla tekniikalla kohtia, ihan vain koska pelkään tippumista. Otettii parit köyteen hyppäämiset, ensimmäisellä kerralla taisin "itkeä" ylhäällä jotain pelkäämisestä, tippuessa köydessä oli parisen metriä löysää. Toisella kerralla jouduin tiputtautua forkkujen ollessa pumpissa köydessä ollessa metritolkulla löysää, tulinkohan sitten 6-7 jatkonväliä alas. Tippumisesta jäi jäänyt mitään pelkoa, päin vastoin oli aivan innoissani tiputuksesta.

Kovasti odotan ensikertaa, minulle laaditaan puolen vuoden treenisuunnitelma ja pitää kirjoitella hieman ylös noita venyttelyitä. Anton otti ihanasti huomioon mm olkapääongelmani (yliliikkuvuus) ja tsekkasimme venyttelyt juuri niin, ettei mitään posahda pois kuopista jne.

Ihan mahtavaa, on kovat odotukset treenistä Antonin kanssa, hiljaa hyvä tulee jne.. ja haluan ehdottomasti saada myös kritiikkiä omasta kiipeilystä, osista omista heikkouksista olen tietoinen, mutta varmasti noin kokenut kiipeilijä näkee vielä jotain, mitä itse en näe.

perjantai 13. syyskuuta 2013

kodinhengetär didi

Eilen päivä alkoi ihanasti aamulenkillä, lenkin tempo oli jo ihan toisenlainen kuin tiistaina. Olen pelannut hieman varman päälle, aamut näyttävät niin pimeiltä, että vaatettakin on tullut laitettua jopa hieman liikaa päälle. Ensikerralla ei tarvitse laittaa villakerrastoja softshellin alle.


Kotona sairastelessa tuli surffailtua useita ruokablogeja, kauheasti on kaikkea mitä haluan kokeilla kuhan tämä tarkka kuuri loppuu. Eilen kuitenkin aivan välttämättä tahdoin kokeilla leipoa jotain terveellistä ja kevyttä vanhemmilleni.

Terveen hyvää -blogissa oli hauskojen kaurakeksien ohje. 2,5dl kaurahiutaleita, 1 superpehmoinen banaani ja 20g 70% suklaata. Blogin ohjeen mukaan 200 astetta ja 13-15 minuuttia, mutta tulosten perusteella pitää paistaa pidempään.


Kyllähän noita nälkäänsä söisi, mutta.. jotain noihin voisi tehdä vielä lisää. Jos joskus teen itse noita lisää, niin reseptiin voisi lisätä esimerkiksi hieman maapähkinävoita ja enemmän kaurahiutaleita. Onneksi isä tykkäsi kekseistäni.

Eilen kokkailun lisäksi piti kiirettä kodin uusistamisen merkeissä, kävimme viemässä vanhan sänkyni siskolleni ja haimme Ikeasta uuden sängyn kotiimme. Olemme miehen kanssa puhuneet pitkän tovin uuden sängyn hankkisesta, patjat oli helppo juttu, mahdollisimman kovat lateksipatjat.. mutta sängyn rungon valitseminen oli pidempi. Sängyn pitäisi olla tukeva, siinä pitäisi olla laatikot, se ei saa olla liian pelkistettyä ja sen pitää olla valkoinen. 

Malm-sängyssä olisi sopivasti rullaavat laatikot, Fjell olisi ollut ihanan .. lautamainen, mutta sitä ei saanut valkoisena, Brimnesin laatikot olivat muita tilavammat, mutta sänky muuten oli turhan askettinen, Birkeland olisi ollut mielestäni kaupan kaunein puinen, olisin voinut jopa unohtaa laatikot, mutta jalkapäädyn pääty ei olisi sopinut pieneen makuuhuoneeseemme.. JOTEN .. meidän valintamme oli sitten Brusalin. Brusalissa extraa on se, että vetolaatikot eivät ole samanlevyiset, vaan päätyyn voi laittaa kapeamman. Yöpöydät blokkaavat laatikon niin, ettei sitä ihan vaivatta voi avata, ja leveämmät laatikot ovat helposti käytettävissä.

Ikeassa vierähti hyvä tovi, pääsimme vasta yhdeksältä illalla kasaamaan sänkyä ja omassa sängyssä olimme reilusti puolen yön jälkeen.


Ihanaa kun vihdoinkin on "aikuisten" sänky, tähän mennessä meillä oli jenkkisänky. Nyt pitää vielä kasata sängyn alle tulevat laatikot, jotta lakanat voi siirtää säilytykseen makuhuoneeseen ja minä saan itselleni pari hyllyä harrastusvälineilleni.

Viimekerralla Ikeassa bongasin kivoja Fastbon seinälevyjä, joilla voisi piristää hieman keittiömme ilmettä. Jälleen kerrassa tiedossa olisi aikamoista näpertelyä, mutta olen vain kyllästynyt keittiöömme. Keittiössä vaihdoimme vain lattian muuttaessamme tänne.. tai no.. sainhan uudet vetimet ovii. Kyllä tuo vasemmanpuolen kuva näyttää nykyistä keittiötä pirteämmältä. Vai? Jossain vaiheessa varmaan on edessä kaapinovien vaihtaminen, pitää vain tilata ne erikseen ne jostain, ainakaan Ikean kaappien leveydet eivät täsmää meidän valmiisiin runkoihin.


Yhden projektin sain päätökseen, maustehyllyni on nyt valmis. Kahta maustetta lukuunottamatta kaikki on nyt söpöissä maustepurkeissa.


Tulisipa mies jo kotiin, perjantai-illan kunniaksi aiomme herkutella kunnon pihveille.

torstai 12. syyskuuta 2013

ruokapornoa

Vähän ruokapornoa ..valkosipulikanaa ja pinaattikukkakaalimuussia ja oliiviöljyä.. ommom


Tein tänään toisen kerran proteiinijäätelöä, tällä kertaa käytin vuoden vanhan caramelliheran sijasta vastaostettua vaniljaheraa.

Annoskoon määrittelin sen mukaan, että jäätelön kalorit ovat samassa suhteessa maitorahkan kanssa, jota tavallisesti syön iltaisin. Proteiinia on suurinpiirtein samanverran kuin maitorahkassa, mutta rsvaa on 1,6g enemmän, mutta sen verran vähemmän voi sitten syödä soijalesitiinia (jotka lisäsin puolukkasurvokseen).


Lämmitin ananasta uunissa vartin ja tein puolukasta, lesitiinistaä, psylliumista ja canderellista (empiiriset tutkimukset osoittivat minun olevan allerginen stevialla).


Proteiinijäätelö ei todellakaan ole yhtä kermaisen kuin aito kama, raejuusto maistuu läpi, mutta näin maitorahkan ja reajuuston suurkuluttajalle tämä ei ole mikään ongelma.

Terveellinen voi olla erittäin hyvää, vaatii vain vähän viiteliäisyyttä ja aikaa. Esillepano usein tuntuu vielä lisäävän ruokailunautintoa. 

tiistai 10. syyskuuta 2013

onneksi on ohjaustehostin

Olipas pitkä viikko, viimeksi tuli urheiltua viikko sitten tiistaina, ja silloinkin tuli tehtyä vain aamukävely. Sairastaessa tuli liikuttua vain, kun nousukuumeessa perjantaina siivosin keittiön.. ja toisessa nousussa sunnuntaina makuuhuoneen. Kuumeisena sain myös idean pieneen säilytystilapuuteongelmaan.. torstaina tai viimeistään viikonloppuna menemmä ostamaan uuden sängyn säilytyslaatikkoineen. Wuhuu! Kaupassa sain myös idean keittiön ilmeen piristämisestä, mutta siitä (ja sängystä) lisää myöhemmin.

Olin asettanut tämän päivän tavoitteeksi testata josko jaksan kävellä aamulenkin. Ja hyvinhän se sujui, vaikka matka-aika oli nelisen minuuttia pidempi kuin ennen flunssaa.


Olin myös miettinyt, että jos olo on hyvä, niin voisin uskaltaa jo myös salille. Massiivisen lounaan ja kahvitankkauksen voimalla lähdin salille. 

tunaa, kukkakaalimuusia, kurkkua ja oliiviöljyä

Tarkoituksena oli (kuten aina on) vetää kevyt treeni, jotenkin sitten innostui ihan ihmeentavalla. Painot tuntuivat yllättävän kevyiltä ottaen oman oloni huomioon. Salilla oli sen verran paljon trafiikkia, että päätin vetää oman treenin kuurin mukaisen treenin sijasta.

alkulämpö crosserilla

tasapunnerrus kp 3 x 12 á 12,5kg 
pystypunnerrus 3 x 12 á 11kg
ranskalainen punnerrus mutkatanko + 15kg 3 x 12
rintaliike 3 x 12 á 8kg
vipunosto 3 x 12 á 5kg
olankohautukset 3 x 12 á 15kg
push down köydellä 3 x 12 

vatsakierrot istuan levypainolla 3 x 20

Onneksi autossa ohjaustehostin, kotimatka olisi muuten ollut aika vaivalloinen.

maanantai 9. syyskuuta 2013

36/2013

Ei mennyt urheiluviikko ihan suunnitellulla tavalla. Tiistaina illalla oli hieman tukkoinen olo, keskiviikon kiipeilyt joutui perua.. Viimeviikolla oli ollut suunnitelmissa urheilun suhteen lepoviikko, kevennystä ja totaalilepoa loppuviikosta, nyt sitä tuli sitten agressiivisen flunssan takia torstaina sängystä nouseminenkin oli jo suuri ponnistus.


Sunnuntaille osui tankkauspäivä, tein sekä ohjeiden mukaan että lisäilin omia herkkujani siihen (virhe... söin ihan pahoinvointiin asti.. ). Nyt seuraavat viisi viikkoa taas kovassa kurissa, ihana.


lauantai 7. syyskuuta 2013

kevyttä syntiä


The Good Morning -blogissa näin aivan mahtavankuuloisen jäätelöreseptin, ja sen ravintoarvot (laskin kalorilaskurissa) oli niin hyvät, että päätin omasta dietistä huolimatta tehdä tätä herkkua eilen.


Karamellijäätelö, yhdelle

1 dl raejuustoa
2 rkl maitorahkaa
2 rkl maitojuomaa (rasvaton)
2 rkl karamelliheraa (tai vaikka vaniljaa)
steviaa makeutukseksi
hippusellinen vaniljasokeria

Kaikki vain sauvasekoittimella tasaiseksi seokseksi. Käytin isohkoa rasiaa jonka laitoin pakastimeen, tunnin ajan sekoittelin vartin välein massaa, kunnes sen rakenne muistutti jäätelöä.


Banaani kuuluu iltaruoan yhteyteen, joten sen sai syödä ilman huonoa omaatuntoa. Hieman kanelia ja steviaa banskunpäälle ja uuniin 200 asteeseen vartiksi, ts kunnes banaani oli ihanan pehmeää ja herkullista.


Nautin puolet tehdystä karamellijäätelöstä banaanin kera, OMMOM! Tai no.. tuo karamellihera ei missään vaiheessa ole ollut lempparini, joten ei se jäätelönäkään ole, mutta voin kuvitella kuinka hyvää se on vaniljaheran kanssa. Mies ei eilen ehtinyt pysähtyä GoFitnessin kohdalla ostamassa heraa, mutta eiköhän sitä tule pian hankittua tähän talouteen.


Kannattaa kokeilla :) Jäätelöstä varmaan tulisi jännää laittamalla prosenttisuklaata pieninä paloina sekaan tai vaikka kuivattua mustikkaa tms. 

Ai niin, eilinen kebabkastikkeeni sai hyvää palautetta, tästä lähtien kastikkeen tekeminen kuuluu minun hommiini.


Boah, tämä sairastaminen on inhottavaa, etenkin kun on dieteillä, eikä voi parannella mieltä esim oikealla jäätelöllä tai edes jugurteilla tms (eilinen jäätelö ilahduttu onneksi vähän). Huomenna on onneksi tankkauspäivä, saan syödä hiilareita aamusta iltaan, olen hamstrannut kotiin mangoa, taateleita ja anasta, mysliä jne.. Tänään pitää vielä ostaa loput huomisen ruoista. Maltan tuskin odottaa huomisia ruokia.

perjantai 6. syyskuuta 2013

kotona tehtyä kebabia

Moni mieltää kebabin rasvaisena snägäriruokana, mutta niin sen ei tarvitse olla. Mieheni on useampaan otteeseen tehnyt meillä kebabia, ja minä päätin puolestani tehdä sitä toissapäivänä.

Kebab

1,2 kg jauhelihaa (paistijauhelihaa yleensä)
30 g suolaa
2,5 rkl mustapippuria
1 rkl smoked paprika jauhetta
loraus oliiviöljyä

Jauhelihaa jauhetaan monitoimilaitteessa kymmenisen minuuttia (käsin vaivaten kestää kauemmin) ja taikinaan lisätään jauhamisvaiheessa mausteista ja öljystä tehty tahna. Kun mausteet näyttävät tarpeeksi hyvin sekoittuneilta voi jauhamisen lopettaa.

Lihamassasta tehdään pötkö, josta on vaivattu mahdolliset ilmat pois. Pötkö laitetaan kahden alummiinipaperikerroksen sisälle ja paistetaan 100 asteessa neljä tuntia.

Kebabista tirskuu suuri osa rasvasta pois paiston aikana, joten jäljelle jää pelkkää tiukkaa lihaa.


Eilen nautin kebabini fancyn basilikakukkaalimuusin ja salaatin kera. Tänään ajattelin tarjota aviomiehelleni kebabia perinteisempään tapaan riisin ja tomaattikastikkeen kera.

Hain netistä ideoita, ja mukailin yhtä reseptiä, lisäilin aineita sen mukaan mitä meiltä kaapista löytyi.

Kebabkastike

½ sipuli
5 valkosipulinkynttä
1 paprika
2 rkl oliiviöljyä
500g paseerattua tomaattia
2 rkl stevia
2 tl mustapippuria
2 til chilimaustetta
1 rkl smoked pepper -jauhetta
1 lihaliemikuutio
2 lorausta soijakastiketta

Pilkottu sipuli, valkosipuli ja paprika kuullotetaan oliiviöljyssä. Lisää paseerattu tomaatti ja mausteet, anna hautua. Kastikkeen voi pitää sattumineen tai soseuttaa sauvasekoittimella tasaiseksi.

Toivottavasti kastike on mieheni makuun, hänen omassaan on usein ollut mm sinappia.. vähän vaihtelua nyt.

torstai 5. syyskuuta 2013

lisää hyvää kukkakaalista

Kukkakaali on mun lemppari nykyään.


Flunssaisena moni nauttii kanakeittoa, joten päätin tänään tehdä sitä itselleni

Kukkakaalikanakeitto yhdelle potilaalle

300g kukkakaalia
50 g pakastevihanneksia väriksi
0,5 kpl kanaliemikuutio
suolaa ja pippuria jos kokee tarpeelliseksi
2 valkosipulinkynttä
vettä niin, että kasvikset peittyvät
150g broileria kuutioituna/revittynä

Keitä kukkakaali, vihannekset, valkosipulinkynnet runsaassa vedessä. Mausta kanaliemikuutiolla ja suolalla ja pippurilla. Kun kukkakaalit ovat pehmetä muusaa kevyesti (itse muussasin vähän liikaa) ja lisää lopuksi kanapalat.

Superhyvää, ensikerralla voisi sekaan heittää jo hieman kuullotettua paprikaa, sipulia ja mahdollsisti pinaattia. Tätä tulee tehtyä varmasti uudestaankin ja vaikkei flunssaa olisi.

flying high

Kolme perutettua lentoa, ensimmäinen yritys hääpäivänä, toinen yritys 1v kihlajaispäinä, kolmas toissapäivänä ja eilen vihdoinkin sää suosi kuumailmapallolentoa.

Kokoonnuimme Malmin lentokentällä, josta pikkupussimme suuntasi kohti Mäntsälää.


Kuumailmapallo kokemukseen kuului lähtöpaikalla se, että jokainen lentoon osallistuva osallistuu myös kuumailmapallon kasaaminen, polttimot koriin, polttoaineiden nostaminen kyytiin ja pallon täyttö. 


Erinäiset työvaiheet sujuivat kaikessa rauhassa, kunnes pallo oli täytetty kylmällä ilmalla ja oli aika siirtyä lämmittämään pallossa oleva ilma. Kuuma ilma nosti pallon ja korin hetkessä pystyy ja sitten mentiinkin, jokainen nousi ennaltamäärättyyn osaan korissa.


Yhtäkkiä olimmekin jo matkalla ja pari palloa lähti meidän kanssa samaan suuntaan.


Lento oli rauhallinen, lentäjämme oli kokenut ja osasi lennon aikana vastata kaikkiin matkustajien kysymyksiin. Valitsemamme yhtiö on lentänyt vuodesta 1988, ja tämä yritys on ymmärtääkseni ensimmäisiä alan yrityksiä Suomessa.


Maisemat olivat upea.



Laskeutuminen tapahtui kuin oppikirjasta. Samalla tavalla kuin lähtiessä kaikki osallistuivat myös kuumailmapallon laittamiseen kasaan.


Pimeä tuli pian, mutta silti nautimma urakan jälkeen lasit kuohuvaa.


Saimme tosiaan lennon häälahjaksi pikkuveljeltämme, ihanan ikimuistoinen lahja.

tiistai 3. syyskuuta 2013

koukussa kukkakaaliin

Eilen boulderoinnin jälkeen kroppa huusi energiaa, tein itselleni massiivisen annoksen "cuscussalaattia" grillatun kanan kera.

"Cuscus" -salaatti on kuin kukkakaaliriisi, mutta ennen riisin paistamista kuulostin valkosipulin lisäksi paprikaa ja sipulia pannulla. Maustoin ruoan normaalisti suolalla, pippurilla ja tuoreella basilikalla. Kun ruoka oli valmis, lisäsin vielä erittäin pieneksi kuutioitua kurkkua ja tomaattia. Ihan paras kevyt ruoka.


maanantai 2. syyskuuta 2013

34/2013



Taas kerran yksi erittäin hieno urheiluviikko takana, jos jotain moitetta.. niin .. missäs tuolla on lepopäivä?

17 tuntia urheilua. Maanantaina ja tiistaina tuli pyöräilytyä, sillä autostamme napsahti akun laturin hihna poikki, onneksi autossa oli autokaupan takuu ja meillä on kasko.

Hyvät pyöräilyt, 60 min aamunlenkki kolmena aamuna, kahdesti tosi hyvät punttistreenit, upea boulderkeikka tiistaina ja kolmet mahtavat kösikiipeilyt.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

enkat paukkuu ja lisää menisi

Nyt tuntuu, että olen päässyt salilla entistä paremmin treenaamisen makuun. Pitkän aikaa kuvittelin, että olin jo saavuttanut maksimini tietyissä liikkeissä.

Tänään tein treenin

7 min crosseri alkuun

kyykky leveä tangolla 50kg 3 x 12
mave tanko 55kg 3 x 12 (taas nousi enemmän rautaa kuin viimeksi, ja edelleen voisi lisätä)
ylätalja rusettiote 65kg 3 x 8
alatalja rusettiote 50 kg 3 x 12
haiskääntö mutkatangolla 20kg 3 x 12 (tähän voisi lisätä ensikerralla painoa.. mutta sitten pitää tiputtaa toistojen määrään)
hammerit á 10 kg, 6 per käsi, á 9kg 7 per käsi
reiden- & lantionnosto (vatsaliike) h-i-t-a-a-s-t-i 3 x 15

Lopuksi vielä pelleilin pukkarissa peilien edessä, vähän nauratti tuota keskimmäistä kuvaa ottaessa. Pikkuhiljaa alkaa reisien ojentajat näkyä, ihan kiva. Tänään ystävätär vähän totesi, että voihan sitä tuollaisilla painoilla treenata, jos haluaa mörssärireidet.. no en mä tiedä onko nyt niinkään. Neljässä viikossa molemmistä reisistä on lähtenyt 4-5 cm ympärysmittaa :P Lantiolta 7 cm..


Yritin eilen tuunata jotain muuta kalaa, ettei ainoa kala ruokavaliossa olisi purkkitonnikala. Ostin seitifilettä, maustoin suolalla ja pippurilla sekä chilitomaattimurskalla, ja haudutin pitkään uunissa.


En muista usein syöneeni seitiä, ei se pahaa ollut, mutta.. aika.. mitäänsanomatonta. Voissa ja kermassa valmistaessa se kuulema on ihan hyvää, pitää pitää mielessä, mutta jos nyt kuitenkin yritän keksiä jotain kevyempää ja terveellisempää.

Ideoita maukkaaseen seitiin?

 
Template by suckmylolly.com - background image by elmer.0