koiraongelma

Sitä on välillä niin huolesta sekaisin pikkuisen takia, vaikkei sillä mitään vikaa ole vielä ollut.



Koska Mimi on meidän molempien ensimmäinen koira, olemme me avopuolison kanssa välillä ihan ihmeissämme joidenkin koiraongelmien kanssa. Ei tiedetä mikä on normaalia ja mikä ei. Aluksi alkoi suurinpiirtein heti panikoida, jos koira käyttäytyi vähinkin kummallisesti.

Nykyään alkaa pärjätä jo, ei reagoi liikaa jokaiseen omituisuuteen mitä tulee vastaan.

Ostettiin kesän alussa pikkuiselle punkkipanta, kunnes huomasimme Mimin raapivan pannan kohdalta vimmatusti. Otimme pannan pois, ja pikkuhiljaa rapsuttaminen väheni.

Tavallisesti Mimi on jääräpää, se kyllä tottelee, mutta testaa ensiksi meitä, että vaadimmeko sitä tekemään asiat loppuun asti kun komennamme sitä. Viimeaikoina olemme taas ottaneet tiukemman otteen pikkuiseen, kävelylenkit tehdään jämptisti, nuuhkimaan mennään silloin kun me sen sallimme, ja pysähdytään nuuhkimaan sen mukaan mitä me päätämme, eikä koira ala sooloilla.

Tänään pikkuinen on vikissyt koko päivä omituisesti, ja on raahannut leluaan (joka ei ei tavallisesti ole se ykköslelu) mukanaan koko ajan. Pikkuinen kantelee lelua joka paikkaan ja VINKUU/itkee samalla. Haluaako se leikkiä vai mitä ihmettä? Kun sitten pikkuisen ottaa syliin (esim makaamaan mun vatsan päälle) ja silittelee, niin se ei vikise. Onko se vaan huomionkipeä? Ulkona Mimi tuntuu tottelevan nyt tavallista paremmin. Juoksut oli ja meni jo aikoja sitten, ettei pitäisi olla mistä valeraskaudestakaan kyse. Pikkuinen on kuitenkin reipas ja aktiivinen sitten. Mikää paikka ei tunnu kosketusaralta, vatsa ja kaikki tuntuu toimivan normaalisti. HUOH!

Pitää katsella rauhoittuuko Mimi, vai jatkuuko sama juttu huomenna. Toki tuo voi olla vain vaihe, mutta.. kyllä sitä tuli hetken hieman turhautunut olo, kun ei ymmärrä mikä toisella on vialla.