mave tangolla, ihan ***lystä!!

*murinaa*

vetohihnat on pebasta, mave tangolla on kans sieltä.. tekniikka hajos täysin *murinaa*  Myydään kerran kaksi kertaa maahan heitetyt vetohihnat!!

Muuten salitreeni oli ok.. Nyt marttoihin kahvia ryystämähän :)

WHIIIII!!!!!

Olimme tänään aluksi köysittelemässä ja sitten siirryimme boulderoimaan. Köysissä tuli kokeiltua 6c:n reittiä yläköydessä.. jäin koukkuun, ensikerralla menee paremmin.

Mutta sitten nää kuvat.. :D Tuosta sammakkoasennosta olisi pitänyt dynota kahteen ylhäällä olevaan otteeseen. Mun reitti oli sit tuossa.

6a+:n yrittäminen otti koville, toivottavasti reitti on vielä loppuviikosta tuolla

Joo en mä vaan tajua tuota reittiä

Superfantsu 5b? Toppasin :)

5b kans? otetta vaille topattu..murrurur 

Ensikerralla ei tissiposkeilla

Hauskat sykkeet.. huomaa milloin on oltu köysissä ja milloin boulderilla

Kiitos Saralle valokuvista <3

i'm too sexy .. NOT

Se siitä lepopäivästä, jonka minun olin tänään määrä viettää. Nökötettyäni hyvän tovin päivästä koneella töitä tehden oli sellainen olo, että oli päästävä tekemään jotain. Salille en jaksanut / viitsinyt lähteä ja erinäisiä kiipeilyjä tällä viikolla oli jo neljä takana. Huomiselle kun on jo kiipeilyä suunnitelmissa, niin ihan josenkin takia oli jätettävä väliin.

Päätin uhmata pakkasia ja lähdin juoksemaan. Aika paksulta näyttää koivet, tuolla on alla lämpökerrasto ja ihan tavalliset pitkikset. Yläosassa lämpökerraston lisäksi vielä pitkähinainen urheilupaita. Kauluri oli ennaltaehkäisemästä sitä, että usein pienessäkin pakkasessa juokseminen on ärsyttävänyt suuresti kurkkua.

Jännitti juokseminen turhaan. Tauko juoksusta on mahdollisesti tehnyt lonkalle hyvää, tavallisesti kivut ovat tulleet muutaman kilometrin jälkeen. Juoksin aika tahmean ajan 1h 11min ja 10,5km, mutta olin kuitenkin erittäin tyytyväinen. Edellisestä juoksukerrasta on varmasti paljon aikaa. Ei se juoksukunto sitten katoakaan minnekään hetkekssä. Suurin osa matkasta kiersin vain lyhyttä ympärää, osittain mm vatsankin takia. Kertaalleen kävin testaamassa lähipururataa, mutta polku oli niin höttöä ja liukasta, ettei siinä mennessä oikein voinut enää juoksusta puhua.

Hyvin kauluri suojeli keuhkoja, ei tuntunut pahalta missään vaiheessa.

Glam-didi..

Pitäis varmaan käydä jossain, jotta alkaisi taas kertyä niitä vähän huolitellumpia kuvia itsestä. Ihan kivojahan noi luonnollisen hikiset kuvat ovat, ei siinä mitään.

JOS JOS JOS juoksu jatkaa kevyttä tuntua, niin voisi harkita hcr:ään osallistumista. Oma aika oli vaan sen verran kova jo viimeksi, että en tiedä haluanko lähteä yrittämään rikkomaan omaan ennätystäni. Mitä jos en pystykään alittamaan 2h10min? Jätetään hautumaan.

che-che-cherry zero

Ommom.. tarttui mukaan Filmtownista. Minullahan on nyt ollut tuo limukielto (itsemäärätty), mutta en mun hampaat sentään lahoa, jos otan saunaan yhden limun. Ne no ne 4x2l:n pakkauset jotka pitää jättää sinne kauppaan.

Aamu alkoi huristelulla areenalle. Sain maanantaina tili- ja veropäiviltä kauan toivomani termosmukin. Mikä sen parempaa kuin ajella aurinkoisena lauantaiaamuna Basso-radio soiden kahvia hörppien kohti Salmisaarea.

Kiipeillessäkin oli superia, tottakait. Oli kivaa kiipeillä ystävättären kanssa, edellisestä kerrasta oli ehtinyt olla jo hurjan pitkä aika. Otettiin iisisti, treenattiin kestävyyttä ja sain hänet jopa boulderoimaan. En ole aikaisemmin tosissaan yrittänyt bouleroida Areenalla, siellähän oli superfantsuja reittejä, pari kattoreittiä jäi kuumottamaan. Onneksi tuolla tulee käytyä ensiviikollakin muutamaan otteeseen, niin voin sitten kokeilla viimeisillä voimilla taas noita reittejä.

Kiipeilyn jälkeen olikin taas mentävä tukka putkella..

Vauhtia taisi vain olla vähän liikaa *snif* Olisikohan huomenna sitten hyvä syy käydä Spirit Storen ystävänmyynnissä? Voisi olla, kyllä pitää olla mustat saappaat. Ehkäpä noita voisi yrittää herätellä henkiin, jos joku suutari osaisi tehdä asialle jotain.

Kun vatsa oli sitten täynnä herkullista ruokaa kävimme pörräämässä avokin kanssa kaupoilla. 

Täällä kirjoittelinkin viikko puolitoista sitten siitä, että maastavedon kanssa on ongelmaa. Tanko tuntuu hankalalta kädessä eikä liikettä pysty tehdä niin hyvin kuin voimat sallisi, kun tanko tuntuu lipeävän. Sain palautetta.. yhdellä ystävällä on sama ongelma. Kerroin tästä ongelmasta eräälle muskeliystävälleni, joka sitten käski ostaa vetoremmit. Kaveripoika neuvoi menemään Sellon suutarille, että sieltä pitäisi saada edullisesti hyvät. Mä päädyin sitten kuitenkin hintatietoisena ostamaan omani Intersportista.

Yksi päivä näin salilla vetoremmejä käytettävän ja menin juttelemaan. Vähän kummissaan sitä katseltiin kun aloin höpötellä, mutta sitten alkoi ohjeita tulla.

Minulla kerrottiin,että vetoremmeillä saa huomattavasti enemmän painoa sarjoihin. Mulla on kyllä tärkeä se, että saa treenata sen liikkeen puhtaasti, eikä joudu jatkuvasti olla parantelemassa otetta.

Che-che-cherry zero loppui, onneksi ostin vain yhden. 

Ihanan rentoutunut olo, kävimme suihkussa, saunassa ja uimassa. Vatsakin on päättänyt rauhoittua hetkeksi :)

poseilua

Arvatkaa kuka löysi jalustan .. olihan se jopa eksynyt siivouskaappiin asti, eipä oo ollut mitään syytä miksi olisin siis sen sieltä löytänyt.

Olen yrittänyt ruinata avopuoliso ottamaan jotain footagea salilla mun treenailuista, mutta.. jotenkin se aina jää. Otin sitten pari kuvaa itselaukaisijalla. Olis kyllä ollut magee saada joku kuva, esim pystysoudusta.. lihaserottuvuus hartioissa, niskassa ja käsivarsissa on jo tosi hyvää luokkaa. Olen tyytyväinen, vaikkei tuo tuollainen ole ollut edes minulla haaveissa. En ole sen kummemmin ikinä miettinyt saliharrastusta, siitä tulee vaan kiva fiilis, kun saa lihakset sippiin. 

Selkää.. onhan se aika leveä o_O

Tuli vedettyä ihan hyvää treeniä salilla, jalkapainotteista, pitkillä toistoilla. Jalat oli kolmien jalkaliikkeiden jälkeen aivan muussia, hyvä kun pystyssä pysyi. Parempi pitää painot pieninä, saahan jalkaprässissä menemään isojakin painoja, mutta edelleen keskityn liikkeiden oikeaan läpivientiin ennemmin kuin kilojen haalimiseen. 

Jaloissa olen ollut huomaavinani kovastikin muutosta parempaan viimeaikoina, reidet ovat jämäkät ja erittäin lihaksikkaan .. sekä lihakset erottuvat, ovat kyllä aina erottuneet.

GFG:n mukaisesti mennään .. suurinpiirtein. Eilen avopuoliso sitten koitti parantaa mun mieltä, ja kävi hakemassa pussillisen karkkia, jota sitten mussuteltiin sohvalla peiton alla ja katseltiin koneelta uusin jaksa Big Bang theorya. 

GFG:n huono puoli on se ehdottumuus, Litessä sentään on tankkauspäivät, joten jos tulee jotain menoa missä ei viitsi ronklata ruoalla, niin niitä voi käyttää silloin. Huomenna olisi sukulaisia käymässä pk-seudulla ja olisi ruokailua suunnitelmissa porukalla. 

Ystävä tänään tiedusteli minulta Litestä, kysyi suosittelisinko sitä hänelle. Kerroin omat kokemukset ja sanoin, että jos hän ryhtyy siihen kun proggis alkaa helmikuussa, niin mä voin olla varjona.. ja toistaa sen Liten ruokavaliot ja liikunnat mistä jo kertaalleen maksoin.  Saan muutenkin olla ystävälle takapiruna.. ja mennään viikon päästä salille katsomaan noita liikkeitä läpi.

Ihanaa, saan leikkiä personal traineria. Jos en olisi jo erittäin tyytyväinen työhöni ja työpaikkaani, niin saattaisin tosissani harkita personal traineriksi ryhtymistä. Olisi ihan unelma, pääsee tsemppaamaan muita ja kannustamaan heitä liikkumaan ja tukemaan silloin kun omat projektit tuntuvat hankalilta.

Miksi sitten koen, että haluan ryhtyä edelleen "dietille"? Nyt on alle 4 kk häihin, kuurilla oleminen vähentää sitä stressiä, että yhtäkkiä huomaisin syöneensä väärin. Ja vaikka kroppa onkin jo oikein hyvässä kunnossa, niin ihan vähärasvaisempi selkä voisi näyttää nätimmältä hääpuvussa.

teetä ja sympatiaa

Avopuoliso riensi kauppaan kun olin niin maani myynyt, pieni googlettelu paljasti, etten mä nyt ihan kuolemaa sentään tee.

Tässä kun surffailen, niin nautiskelen viimeisintä teelöytöäni, Liptonin infusion African Rooibosta.

 

Väittävät rooiboksella olevan kaikenlaisia terveysvaikutuksia. Ihanan makuista mausteista juomaa.

Mieli alkaa olla parempi, ja innolla odottelen viikonloppua ja treenejä. Jos vaikka pääsisi sitä jääkiipeilyäkin kokeilemaan.

vesiperä

Ultrasta selvis .. ei mitään, mitään mikä selittäis mun oloa, jotain muuta kyllä.. mikä aiheuttaa vielä enemmän harmitusta. Mä olin kyllä toivonut ,että se olis ollut tuolla selvä, että ei tarvitsisi juosta enää. Mulle tietämättömyys on tuskaa.

Koitin piristää itseäni käymällä bouleroimassa... mutta nyt tekee vaan mieli kaivautua kotona sohvalla peiton alle ja syödä karkki tai jotain.

joo-o

Lääkärissä käyty, jotain epäillään.. ei mitään fataalia. Huomenna ultraan, sitten tiedetään, että silputaanko mua vai ei.

Yritin piristää itseäni käymällä kiipeilemässä itsevarmistavilla. Taisi tulla noustua 19 nousua, yhtä uutta en päässyt ylös asti, mutta muuten kaikki itsevarmistajat on peitottu.

Hyvään saumaan osui tänään terapia, suoraan lääkäristä. Sain hieman purettua fiiliksiä siellä. Nyt myös kun tietää, että tuolla on oikeasti jotain vikaa, eikä vaan päässä ( :P) niin alan ymmärtää enemmän omia tuntemuksia kropassa. Sitä on tottunut / turtunut tiettyihin oloihin, pitänyt niitä normaaleina. Ei ole viitsinyt valittaa kaikesta. Olisi ehkä voinut.

tärinä tiistai

Aivan mahtava salitreeni tänään, tänään oli sama treeni kuin viimeperjantaina. Silloin se tuntui menneen aivan persiilleen, tänään olo oli onneksi ihan eri.

Treeni

20 min alkulämpö crosserilla
reiden koukistaja 2 x 20
SJMV tangolla 3 x 15
prässi kapea jalka-asento 2 x 20
alatalja rusetti 2 x 15
ylätalja leveä eteen 2 (tein 3) x 10-15 (tein 15-10-10)
hauiskääntö seisten tangolla 2 (tein 3 ) x 10-15
pystysoutu 2 x 8
selänojennus 3 x max
hooveri 3 x max (maksimi tänään oli 2min 15 s)

lisäksi tein
lantionostot lattiata yhdistettynä jalkojen nostoon 3 x 15-20
kyljet

Aivan superfiilis. Jalat ja kädet olivat tuusannuuskana. Vielä on vähän noi kilot hakusessa, mutta kyllä mä ne omat painot löydän.

Tänään ja eilen oli poikkeuksellinen työpäivä. Toimistolla nököttämisen sijaan olimme kahden päivän koulutuspäivillä. Mukavaa vaihtelua.. ja oli kiva kerrankin näyttää ammattilaiselta.. eikä vain suoraan sängystä nouseelta toimistolla .P

Kriittisesti kun kuvaa katsoo.. niin toi harmaa vaatehan roikkuu mun päällä.. missä mun muodot?! No piilossa tuolla mekon alla :D

pelottavaa

Eilen illalla yöllä en saanut nukuttua. Minulla on ollut aikaisemminkin samanlaisia vatsakipuja, mutta.. viimeyönä oli rajuimmat kivut naismuistiin.

Ei ole umppari, se on leikattu. En vain pystynyt illalla liikkua .. pystynyt suoristamaan itseäni. Nytkin tunnen kivun olevan tulossa, mutta tietokoneella istuessa pystyn olla, kun tässä voi röhnöttää kumarassa.

Eilen avopuolisolla oli yövuoro, hän kysyi pärjäänkö, että uskaltaako lähteä töihin.. sanoin että uskaltaa. Kipu alkoi sitten yltyä niin paljon, että soitin jo terveysneuvontaan ja tosissani harkitsin ambulanssin soittamista. Jotenkin vain Peijas .. yöllä, en pysty, en ainakaan yksin ilman avopuolisoa. Mä oon kerran joutunut viettämään koko yön siellä avoimessa huoneessa erittäin epämielyttävissä merkeissä.

Sängyssä ei pystynyt olla, mikään asento ei ollut hyvä. Sohvalla vaan itkin... kauratyyny ja Mimi masun päälle ja polvien alle sohvan selkätyyny, niin olo alkoi helpottaa. Pelottaa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, näiden sykli alkaa vaan kiihtyä. Useimmiten nämä ajottuvat iltaan, mutta on näitä ollut työaikoinakin.

Aamulla olo oli parempi, pystyin käydä koulutuspäivillä. Kävin kiipeilemässäkin itsekseni itsevarmistavilla. Oli kivaa :) .. ei tietenkään ollut kiva, että kaveri on kipeänä, mutta oli kiva tahkota itsevarmistavia. Siellä jäi kaksi reittiä pääsemättä ylös.. toista en ole vielä kokeillutkaan ja toinen jäi nyt samaan kohtaan kuin ensimmäiselläkin yrityskeskerralla.

Aika monta nousua.. 15?

kunnon lepopäivä, kerrankin

Tällainen päivä on NIIN ollut tarpeen... lepopäivä, ei mitään pakollista menoa, eikä kukaan tullut meille.

Olen lojunut kotona vain lämpökerrasta ja tossut jalassa. Eipä sitä olisikaan pystynyt urheilla tänään, huomiseksi toivottavasti reidet palautuvat. Eipä ole pitkään aikaan olleet reidenojentajat noin kipeinä.

Icebreaker kerrasto

Espritin tohvelit, ostettu Frankfurtista pari vuotta sitten

Olen siivonnut, laittanut joulukoristeet pois ja "purin" joulukuusen. Haikeaa, onneksi enää vähän alle 11 kk niin saan uuden :P

Seuraa mulle avopuolison nukkuessa yövuoron jäljiltä on mulle pitänyt Carrie, Samantha, Miranda ja Charlotte, tuli siis katsottua toinen tuotantokausi loppuun samalla kun saksin kuusesta oksia. Olin kaukaa viisas ja vältin rappukäytävän siivoamisen havuista kun paloittelin kuusen ennen sen viemistä ulos.

Vähän tottakait on tullut käytyä ulkona, avopuolison herätty kävimme koiran kanssa palauttamassa eilisen elokuvan ja kävimme äänestämässä. 

Jotain uutta

Oon yllytyshullu, mut on helppo ylipuhua kokeilemaan uusia urheilulajeja. Kaveripoika mainitsi menevänsä jääkiipeilemään.. jotenkin homma ajautui siihen, että nyt on sovittuna tällit, minäkin lähden kokeilmaan ko touhua. Jännittävää. Tuollaisissa kokeiluissa on vaan se huono puoli, että ko lajista voi innostua. Köysikiipeilynhän oli tarkoitus olla vain yhden kerran kokeilu :D

kuva lainattu:
http://m.omakaupunki.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/pirunkalliolla_jaakiipeillaan_jalleen_tana_talvena/

http://www.adventurepartners.fi/pirunkallio.aspx

Jääkiipeilykokeilua odotellessa tänään kävin normisti kiipeilemässä kaveripojan kanssa. Oli kivaa kevyttä kiipeilyä. Tänään en friikkaillut seinillä, menin paljon yläköydellä, oli hauskaa.. tänään oli lunginpi meno kuin viimeksi. Liidasin (en puhtaasti) 6a+:n, jonka oli luvannut itselleni kiipeäväni ylös. Tuli myös kokeiltua hieman kestävyysharjoitusta, liidasin yhden 5a:n reitin, ja tämän jälkeen kiipesin sen kolme kertaa peräjälkeen ylös.

Kiipeilyn jälkeen oli sovittuna, että suuntaamme avokin kanssa salille, tarkoituksena oli lähteä avokin seuraksi. Minulla alkuperäisissä suunnitelmissa oli "vain" crossata, mutta jotenkin paukkuja riitti salilla vielä niin hyvin, niin päätin tehdä taas GFG:n salitreenin. Edelleen on noi painot mm reidenojennuksissa vähän hakusessa, 8 kpl:n toistot menee lievästi eri painoilla kuin 20 kp:n toistot, sama juttu myös jalkaprässeissä.. ja kyllä askelkyykyissäkin se, että tekeekö 10 askelta per jalka vai 15-20 tuntuu jo merkittävästi.

Ihana treeni, jalat olivat totaalimuussia. Käsissä tuntui kiipeily vähän, että en lähtenyt tänään nostamaan painoja, hyvä kun sain vanhat painot nousemaan. Joutui keskittyä ihan tosissaan liikkeisiin.

Ihanan urheilullisen päivän kruunasi äsken vielä sauna- ja uintivuoro. Nyt on totaalinen relax -fiilis. Huomenna pitäisi hillitä itsensä ja pitää lepopäivä. On tullut treenattua kovasti jo viimeviikon torstaista lähtien, kuten Heiaheia tietää kertoa.

keskiyö Pariisissa

Avopuoliso yllätti ehdottomalla meidän katsovan elokuvan, jonka olisin itseasiassa halunnut käydä jo elokuvissa katsomassa, mutta jostain syystä ei saatu tätä sitten sovittua. 

Toukokuussa suuntaamme häämatkalla Pariisiin, avopuoliso ei ole koskaan ollut siellä, joten elokuvan kautta hän sai sitten hieman käsitystä siitä kuinka upea kaupunki on. 

Elokuvakin oli juuri niin ihana kuin olin odottanut. Owen Willsonin hahmo oli ihanan Woody Allen -mainen, mutta kuitenkin olematta liikaa kopio. Ihanaa.

imdb:ssa elokuvasta

<3 Avopuoliso <3 taisi innostua Pariisista elokuvan avulla, vaikka innoissamme taidamme molemmat olla muutenkin matkasta, eihän siihen ole kuin vähän päälle 4 kk... OMG.. ollaanko me niin pian jo naimisissa O_o

tosi fiksua

Viimeaikoina päivänasukuvat olisivat olleet about tällaisia

Luulin saaneeni tänään erinomaiset idean, tai no alkuperäinen idea oli hyvä, kävellen koiran kanssa kotiin. Idean muokkaus "kävellen koiran kanssa lumisen metsän läpi hämärtyvässä illassa" ei ollut järin järkevä.

Alku oli lupaava, metsän laidalta vei söpö tallautunut polku kohti kauniin lumisia puita. Polkua lukuunottamatta metsä oli koskematon. Kauaa valmiiksi tassuteltu polku ei jatkunut, vaan matka jatkui kahlaten lumessa. Vielä tässä vaiheessa oli ihanan harmooninen ja seesteinen olo. Pikkuinen pomppi iloisesti perässä.

Jossain vaiheessa tajusin sitten, ettei tuo pikkuinen välttämättä jaksakaan pomppia koko matkaa. Yhtäkkiä alkoi metsäkin tuntua pimeältä. Siellä sitä sitten mentiin suhteellisen pimeässä, puuskuttaen, koira sylissä, kädet hapottaen, alaselkä pms-kivuista krampissa ilman mitään hajua, että missä mennään, kun lumi oli peittänyt kaikki maamerkit. Jotta reissu olisi tuntuntu muutenkin hankalalta, niin sitä sai vuorotellen varoa liukastuvansa ja välillä taas yritti varoa, ettei humpsahtanut lumen alla oleviin ojiin :D Pisteenä iin päälle onnistuin vielä nokkeluuksissani kertaalleen "eksyä", kuvittelin löytäneeni polun haamun kohti erästä autotietä, jotenkin sitten siellä kääntyiltiin.. eksyttiin, sotkin Mimin hihnaan, ja kun taas päätin kantaa pikkuista sylissäni, niin olimme suurin piirtein siinä kohtaa, mistä kuvittelin pääseväni oikaisemaan.

Metsässä ei ihan hirveästi naurattanut, mutta heti kunnon kävelytielle päästessä alkoi oma touhustaminen huvittaa.

Kaikenkaikkiaan oli ihan väsyneen onnellinen olo, kotipihan kohdalla huomasin olevani jopa erittäin tyytyväinen olooni ja elämääni, sekä huomasin, ettei elämästäni tunnu puuttuvan mitään. Hassua.

Mimi sitten taas kidutettiin kotona, vaikka lämmin suihku on varmasti kaikista inhimillisin tapa putsata pikkuinen lumipalloista

Illalla salitreeni vähän myrtsisti mieltä, metsärämpimisen takia kädet ja jalat olivat jo sen verran rasittuneet, etten saanut vietyä treeniä niin hyvin läpi, kuin olisin halunnut. Vallan turhauduin salilla. Huomasin myös, ettei  maastavetosuorinjaloin tangolla oikein luonnistu, oli jokaisella vedolla sellainen olo, että tanko lipeäisi käsistäni.

Treenin jälkeen päätin riehua vielä lisää, putsasin oman parkkiruudun.. sekä naapurin. Kaiken kruunasin vielä reilun 3h:n maraton puhelu ystävän kanssa.

8kg iloa

Olipa ihana yllätys kotona.. jotenkin kruunasi muutenkin ihanan päivä. Vaalenpunaisia tulppaneita.

Aikaisemmin päivällä mieltä lämmitti pikkuisen riemu lumesta. Ehkä parasta tapa ikinä viettää kahvitauko töissä <3 

Pikkuinen ei lainkaan tajunnut takapihalle juostessaan, että lumi upottaa ja sitä on paljon. Mimi juoksi hankeen, ja jäi hetkeksi tikkuna nököttämään siihen :D Ihan kuin jostain piirretystä. Sitten mentiin ja touhustettiin. Tuommoinen kirppu on helppo väsyttää hangessa, itse pystyy harppoa, toinen joutuu ponnistelemaan kovasti päästäkseen eteenpäin, auraamaan koko olemuksellaan itselleen tietä.

Eikä pikkuinen ollut moksiskaan, vaikka pitkän leikkimisen jälkeen joutui suihkuun. 

Omaa mieltä piristi ennen kotia ja kukkia kivat 2h50min seinillä, mukava työpäivä ja se, että töissä on taas helpottanut työtaakan suhteen. Toivotaan tämän ratkaisun olevan nyt edellistä pitkäaikaisempi.

Datailua

Piti mennä nukkumaan, mutta.. inspis iski delegoida suunnon softan asentaminen koneelle ja ohjelma toiminnan selvittäminen avokille.

Hyvin näkee milloin oon noussut seinille. Onkohan toi urheilu oikeati noin rankkaa vai oonko mä vaan tosi hermoheikko tapaus :P

Heh, tuo piikki 150 korvilla oli kun noustiin yhdelle parvekkeelle. Siitä kaksi seuraavaa "kaksoispiikkiä ovat kaksi jammailunousua peräkkäin. Korkein piikki oli 6a:n liidaaminen ystävättären kakkosteltavaksi. Tokavika (leveä ) tolppa tuli 6a:n yrittämisestä yläköydellä.

vrt eilinen salitreeni

Kauhean mielenkiintoista. Pitä alkaa mittailla enemmän. Olisipa ollut maanantaina vesijuoksussa mittari mukana, olisi mielenkiintoista nähdä millaisista sykkeistä siinä on kyse. Ah, ja boulderoissa seuraavan kerran on tuo myös otettava messiin. 

Ihgudaa

Olen rättipoikkiväsy, dietti + 2,5h kiipeilyä ei oo välttämättä se fiksuin combo. Olo on kuin jyrän alle jääneellä. Olo on ansaittu, kiipeily-ystävättären kanssa vedettiin kovin tehokas kiipeilysessio, ihan yllätyin. Yritin aivopestä ystävää jammailuun, katsotaan tuliko puhdasta :P

Tänään on kaikenkaikkiaan kiva olo. Terapiassa ja ennenkin terapiaa tein varsinaisia läpimurtoja oman ruokailun suhteen, mietittiin että nyt on kovin terveellistä minun syödä tarkkaan laaditun ohjeen (se onko ohje nyt toi GFG:n niukkakalorinen jäi vielä vähän mietintään) mukaan ja merkitä .. ja suunnitella ruokailu. Osaan onneksi nykyään jo suhteellisen hyvissä ajoin havaita jos alan ajautua vanhoihin pahoihin tapoihin. Siinä vaiheessa kun lusikoi "salaa" maapähkinävoita lusikalla purkkia tyhjäksi, voi alkaa miettiä että mihin sitä ollaan taas menossa.

Ehkä tuota ongelmallista suhtautumista voisi demonstroida tupakanpolton kautta. Kun on lopettanut, ajattelee handlaavansa bilepolttamisen. Bileitä seuraavana päivänä on puolikas aski jäljellä, se kummittelee. Saattaa ajatelle, että no poltetaan toi nyt loppuun.. sen tekee salaa. Eihän sitä oikeasti polta. Bileaski on poltettu,yksi kävelyllä .. toinen aamulla. Kohta huomaa olevansa ostamassa toista askia, "en mä nyt oikeasti polta". Kohta on mennyt jo muutama viikko "ettei oikeasti polta". Joillakin on tahdovoima jättää aski pöydälle odottamaan seuraavaa bilekertaa tai jopa heittää askin pois... toisilla ei, mä kuulun siihen jälkimmäiseen. Sitä on oltava ilman sitä röökiä kokonaan.

Hyvä fiilis oivalluksista tänään.

Aamulla koin häihin liittyvän ahaa-elämyksen. Sain vihdoinkin erittäin vahvan vision kutsuista. Kutsut ovat vaivanneet mieltäni. Paikkakortit ja hääkarkkirasiat ovat mietittyin, mutta kutsut ovat jotenkin olleet se mihin kaikki jumitti.

Hyvä päivä kaikenkaikkiaan.. halinappaus iiiih!

tekipä gutaa

Tämän päivän treeni tuntuu mukavasti kropassa. GFG:n salitreeni 1:n liikkeet eivät olleet vieraita, mutta toistot olivat totuttua suuremmat.

alkulämpö crosserilla

vartalonkierrot istuen 1 x 100
reisiojennus 2 x 20 (tein tän ihan päin honkia, alku liian isoillla painoilla, ei 45kg:lla pysty tuollaisia toistoja)
askelkäväly / -kyykky 2 x 15-20 per jalka (+ 7 kg käsipainot)
prässi leveä jalka-asento 2 x 15-20, vaan 61 kg , ensikerralla sit toi 69kg
push down köydellä 2 x 10-15 30 kg .. ensikerralla kevyesti 35kg
ranskalainen punnerrus maaten tangolla 2 x 15-20 15 kg
pystypunnerrus käsipainoilla 2 x 10-15 á 10 kg
vipunostot sivulle käsipainoilla 2 x 10-15 a´4 kg
pystysoutu käsipainoilla 2 x 8 á 8kg (tää oli oma lisäys.. fysioterapiaan liittyvä liike)
tasapenkki käsipainoilla 2 x 10-15
jalkojen  nostot (+ lantio .. oma) penkiltä 3 x max
crunchit 3 x max
hooverit 2 x max  (oma lisäys)
kyljet 15 kg painolla 2 x 12 per puoli (oma lisäys)

venyttely

AAAAH!  Nyt ruokaa ääntä kohden.

o/

Ihan muuten vain :P Hei kaikille o/

mä oon niin intona!

Printtasin äsken GoFatGo:n naisten salitreeniohjelman, oon NIIN intona. Mun mielestä on ihanaa, että tuolta saa valmiiksi ohjelman. Huomenna sitten ehdottomasit käsitreenipäivä, jos/kun vaan kädet kestää pitää painoja käsissä tämään päivän boulderoinnin jäljiltä.

Jos vaan millä tavalla ei olisi ihan järjetöntä, niin suuntaisin tänään boulderoinnin jälkeen salille :P

Yksi kaveri jo ilmoittanut olevansa messissä. Mitenkäs te muut?

Wanhassa satamassa opittua

Piipahdettiin tänään nopsaa Häämessuilla Wanhassa satamassa. Se mitä ko jutusta jäi käteen, oli se, että meillä on tosi hyvin kaikki hommat hanskassa. On kuvaaja, juhlapaikka, kirkko, hääyöksi hotelli, häämatka, sormukset, puku .. ruoat jne.

Nyt pitää sitten miettiä yksityiskohtia, kuten hiuksia, kukkia, meikkiä, kengät ja soittolista .jne.

Ehkei sitten ole tarpeen mennä enää toisille messuille messukeskukseen.

Kotimatkalla pyörädettiin kaupoilla. Mukaan tarttui herkkuja

Mutta ei hätää.. 

Pop tartsit ovat 8 mineraalin ja vitamiinin lähde..  (ihan oikeasti ..mitä ihmettä :D )

No noi oli pääasiassa avokin herkkuja.. mä saatan ehkä maistaa muutaman (kymmentä). Itse hankin täydennystä maanantaina alkavaan "diettiin". Prodepatukat, raejuustot ja maitorahkat onkin jo hankittuna.

Anttilasta löysin jotain, mitä olen jo parin vuoden ajan etsinyt Saksasta.. tai no ko elokuvahan löytyy monestakin paikkaa, mutta ei englantilaisilla teksteillä. Omaa napaa tuijottaenhan tuo pikkuseikka ei haittaisi, mutta jos haluan avopuolisonkin pystyvän nauttia elokuvasta, niin onhan kiva, että hän ymmärtäisi elokuvasta jotain.

Meidän pikkuinenkin sai pinenen tuliaisen, veikeästi röhkivän possun.

Emme nyt ihan vain ole varmoja siitä, ymmärsikö pikkuinen possun puru- ja retuutusleluksi. Mimi alkoi samantien hellästi pestä lelua o_O

Kovasti veri tekisi mieli lähteä juoksemaan, aamusalista jäi vähän turhan .. "tekemätön" fiilis, vaikka siellä saikin hetkellisesti haiuksen aika sököksi :P Ihan ihme tunne kun viikkoon selkälihakset eivä ole olleet pumpissa :D Tarttee saada sen käsittämättömän kolotuksen mikä kiipeilystä tulee.

chilax

Eilinen stand up-keikka oli erittäin kiva päätös rankalle työviikolla, joka päivä tuli tehtyä överiä, tunteja kertyi roimasti. To do-lista auttoi.

Club act!one oli kiva. Hieman minua mietityttyä katsomossa istuessa, että olikohan tämä nyt kuitenkaan se paikka viedä yli 60v konservatiisen isäni, mutta siinähän sen nauroi vieressä.

Hieman minua jäi häiritsemään se, että stan upissa kiroilulla yritetään hauskuuttaa .Eikö sitä voi olla muuten hauska. Ei toki, pääsee minultakin kirojasanoja, mutta ihminen ei kuulosta järin fiksulta käyttäessään kauheasti kirosanoja. Hui kuinka tosikko olenkaan.

Tänään on ollut normilauantai, kävimme kaveripoja ja tämän tyttiksen kanssa kiipeilemässä. Mun uusi köysi on otettu nyt käyttöön, sillä on jopa kertaalleen tiputtukin. Hyvin se kesti ja hyvältä se tuntui kädessä ja varmistuslaitteessa.

köysi, mankkaiset jammailuhanskat, ikean kassi köysikassina ja avokin jalka...

Kiipeily oli kaikenkaikkiaan aivan superia, viikko tuntui jo aika pitkältä ajalta olla poissa köysistä. Aluksi oli tarkoitus ottaa iisisti, jos/kun flunssan jäljiltä ei olisi vielä niin voimissaan. Hyvin se sitten kuitenkin meni. Tuli mentyä superkivoja reittejä. Jammailtiinkin hieman, pääsin vihdoinkin molemmat aikaisemmin jammailleet reittini puhtaasti ylös. Saksasta ostamani hanskat ovat myös erinomaiset.

Loppäivä menee chillisti. Avokki tekee pizzaa, mä siivoan, illalla on sauna- ja uintivuoro, mutta sitä ennen vietetään laatuaikaan pikkuisen kanssa kävelyllä.

Miltä oikea nainen näyttää

Kaveri oli linkannut fb:ssä tämän kuvan

Pisti miettiämään sitä, miten näkee itsensä ja miten näkee muut. Kuinka itse on aina se isoin.. jne. Oikeat naiset näyttää tuolta. Pitää pitää se mielessä.
kuva

200!

Flunssa väistyi, perjantaiaamu käynnistyi salille. Punnerruksissa tuntui tuo sairastelu, tein pienemmät sarjat, ns väliviikko. Crunchihaasteen vein päätökseen, 200 vatsalihasliikettä tehty. Seuraavaksi voisi miettiä samaista haastetta uudestaan istumaannousuilla, vaikka aika puista hommaa 200 crunchin tekeminen oli.

Illalla isin kanssa:

Isälle on aina ollut hankala ostaa joululahjoja, joko joululahjatoiveet ovat  niin kalliita, ettei niitä yksi eikä edes sisarusten kanssa osata ostaa.. tai sitten hän hoppuaa ostamaan kaiken haluamansa ennen joulua, miettimättä, että me voisimme ehkä myös osata ostaa hänelle jotain.

Sitten usein jos kuvittelee keksineensä jonkin superhienon jutun, niin lahja todennäköisesti on koskemattomana vielä vuoden päästä. Välttyäkseni myös ostamasta kliseisiä sukkia tai suklaata, hankin isälle ja minulle liput stand uppia katsomaan. On alkanut tuntu, että se kaikista mieleisin lahja sekä vanhemmille että kavereille on se aika yhdessä.

Odottelen iltaa innolla :)

Jutan viemää

Tänään Livillä alkoi pyöriä Jutta ja superdietit ja facebookissa on ponnahdellut ilmoituksia Fitfarmin maanantaina alkavasta haasteesta.

En ole vielä käynyt joulun jäljiltä vaa-alla. Farkkutesti oli lupaava, ennen joulua ostetut farkut menivät erinomaisesti päälle, ettei periaatteessa ole huolta, voisin silti ottaa haasteen vastaan, tankkauspäivät pois, turhat herkuttelut pois (vaikka niitä ei paljoa olekaan ollut.. ) ja uutta treeniohjelmaa kehiin. Hyvältä kuulostaa.

Ootko mukana?

Haasteista, toistoja tullaan tekemään kuhan flunssa hellittää.

psykosomaattista

Näemmä kun töissä alkaa olla hulina, niin kroppa iskee pienen lenssun.. työkunto säilyy, urheilemaan ei viitsisi lähteä, kun ei pysty antamaan kaikkeaan. Töissä on superhulinaa, vuodenvaihde ja joulun pyhiltä siirtyneet työt aiheuttavat kiva sykkeen töissä.

Ei liikaa stressiä, silleen sopivasti.. se motivoi.

Mitenkäs te? Lamauttaako vai motivoiko stressi? Miten handlaatte päälle vyöryvän työrupeaman.

Minulla auttaa usein to do-lista, johon laitan kaikki pienemmätkin tehtävät tähän. Työt aloitan myös siitä inhottavimmasta, jotta viimeisenä, kirsikkana päällä olisi se kivoin, mielekkäin työ.

onnea onnea

Romantisoin avokkia tänään syntymäpäivänsä kunniaksi, lahjoin häntä ja vein hänet syömään Ravintola Vespaan. 

Ravintola oli ihanan tunnelmallinen, ruoat taivaallisia. 

keinoiho ja teippaukset auttoi

Jälleen kerran yksi eeppinen kiipeilykerta minulla takana. Ihanaa kun harrastus on näin aluillaan, että tuntuu jatkuvasti kehittyvänsä. Tänäänkin oli niin hienoa kiipeilyä, että endorfiinit vaan jylläsi koko matkan Salmisaaresta kotiin.

Lyhykäisyydessään, liidasin puhtaasti vihdoikin 29m:n seinän (5a/5b tosin vain), ja tämän jälkeen tein hetiperään toisen nousun samalla reitillä, yläköydessä tosin. Sekin meni puhtaasti, vaikka ennen nousua oli 100% varma, että toinen nousu jäisi puoliväliin. Sain jopa kehuja yhdeltä kanssakiipeilijältä, että taitaa olla rautainen kunto :) Enpä tiedä, kivat tärinät oli ainakin.

Tuli kokeiltua paljon uusia reittejä, ja liidattua se sama pinkki 6a.. mun feel good.

Jammaushanskatkin tuli otettua käyttöön.. ja tämä luonnollisesti oli myös ihan ***tun mahtavaa.

Kaveripoika opetti miten teipata käsi. Hyvin keinoiho ja teippaukset toimi, eikä käsi vaivannut missään vaiheessa. Teippaus päinvastoin tuntui auttavan jopa saamaan paremman otteen parista otteesta.

Alkaa muuten kuumotta jo ensikesä mielessä. Ulos on päästävä.

Jotta ei elämä olisi pelkään kiipeilyä, niin minut viedään tänään ulos <3 Leffaan ison karkkipussin kanssa.. ja jälkikäteen drinkeille.

Tärinätreeniä

Olen kauhean tyytyväinen, viimeaikoina on tullut treenattua salilla taas enemmän. Salitreeni on aina ollut superkivaa, ja nyt on ollut hyvä syy käydä salilla, kun se on se urheilu mitä avopuoliso voi tehdä. Innoissaan odotetaan, että hän saa parin kuukauden päästä lääkärin luvalla palata takaisin seinille. Tänään olemme yhdessä miettineet miten voisimme lähteä treenaamaan hänen kiipeilyään. Liidikurssi on must.

Tänään tein salilla aikalailla saman treenin, kuin mitä tuli tiistaina tehtyä.

Alku oli lämmittely crosserilla, josta seurasi haasteiden punnerrukset (25-29-25-25-36) sekä vatsalihasliikee (33-33-45-45-36-36-33-33-120). Punnerrukset tekivät kauhean tiukkaa, teki mieli luovuttaa jo kolmannen sarjan jälkeen.

Muuten salitreeni koostui:

askelkyykkyjä käsipainojen kanssa 20x2 ja max x 1
pystysoutu 12 x 3
pohkeet 3 x max
reiden koukistaja 3 x 12
reiden ojentaja 3 x 12
vatsat 3 x max
kyljet 3 x 12 per puoli
selkäliike 2 x 20

Treenin jälkeen oli hyvä tärinä sekä jaloissa että käsissä. Onneksi avopuoliso kokeili tänään autolla ajamista, ei olisi minulla tullut siitä heti treenin jälkeen mitään.

Keinonahka tassussa toimii, uudet jammailuhanskat polttelevat jo kiipeilykassissa..

toopelointia

Ihan viimeisin säätö oli tänään se, että varsinaisen boulderoinnin jälkeen pelleilen yhden reitin otteissa, saaden ihon kämmenestä rullalle. Ei kiva. Ei se sitten sattunutkaan NIIN paljoa, enemmän pelästyi ja harmistui samantien, että menikö tässä nyt suunnitellut kiikut ohitte.

Tyylilleni uskollisena kirmasin kuin päätön kana. Kaveripoika onneksi auttoi paikkaamaan minut. Kyllähän se sattuu kun etusormen alta lähtee peukalonpäänkokoinen pala nahkaa irti. Neuvottiin hakemaan keinoihoa ja laittamaan se tuohon kohtaan.

Toivottavasti pystyn kiipeillä lauantaina. Salille onneksi pääsee huomenna, siellä pystyy crossata ja tehdä haasteiden vatsat ja punnerrukset.

Mitäs muuta... eilen lähtiessäni kiipeilemään ihmettelin kiipeilylaukun keveyttä. Pukuhuoneessa sitten tajusin ettei valjaani ole mukana, jonka jälkeen mieleeni siintyi kuva valjaista, jotka ripustin maanantaina naulakkoon. Onneksi on vielä ihania ihmisiä jäljellä, ja valjaani oli viety kiipeilyareenan löytötavarakoriin, valjaissa oli myös kiinni minun vuosikorttini.

Tänään puolestani, noooh aamu alkoi tunnin kidutuksella hammaslääkärissä. Kidutus ei loppunut siihen tuntiin, vaan poskea vihloo näin 18h jälkeenkin. Lähdin töistä kiipeilemään, piti tankata matkalla, mutta minulle ei ollut lompakko mukana, eikä ajokorttia. Jännätti, että riittääkö bensa ylipäätänsä hallille ja takaisin.... kaikenlisäksi olin ottanut väärät kiipeilyvaatteet messiin. Sen verran kaikkea säätöä, että teki mieli lähteä kotio ottamaan vauhtia uudestaan :D

Onnea sentään, sain tänään jotenkin valtavan ison asin purettua sanoiksi, olo helpottui ainakin toviksi paljon. Tulihan sitä myös boulderoitua ja pelleiltyä kivojen ihmisten kanssa, sekä pääsin erään kivaan keltaisen kattoreitin. Ensikerralla sitten se musta 6a.

nauratti, en tiedä miksi

o ou

Vähän olen miettinyt, mihinköhän sitä ryhtyi ottaessaan noita haasteita vastaan.

Ystävättären(kin) kanssa tänään salilla tein aluksi punnerrukset ja sitten samaan syssyyn noi vatsat. Noin päin parempi, näemmä. 80-75-52-45-85 sarja oli aika överi... mutta ei sattunut vatsoihin, vaan edelleen siihen niskaan. Ehkä tuo niska vahvistuu tässä, vai auta vaikka kuinka sitä yritti pitää rentona niin silti niskaan otti. Onneksi loppuviikon haasteen toistot tehdään eritavalla, useampia sarjoja mutta pienemmillä toistoilla.

Loppusalitreeni tehtiin jalkatreeniä, askelkyykkyjä, reiden koukistajia ja ojentajia sekä pohkeita. Ihana minitreeni.

Kädet hikoaa jo edes ajatuksesta huomisen kiipeilystä, torstain boulderoinnista ja lauantain köysittelyistä. Ah! Olisi kiva jatkaa huomenna maanantaisella teemalla, 6a:ta ja 6a+:ia, ehkä jopa 6b:tä. Kaveripoika kyseli eilen, että kauanko olen kiivennyt, kerroin käyneeni ensimmäisen kerran vuosi sitten helmikuussa. Minulla on kuulema kaksi kk aikaa päästä 7a:han, että vuodessa pitäisi :D Joo ei.

Heiaheiasta katselin tuota köysittelyhistoriaani, 12.2.2011 kävin ensimmäisen kerran, heinäkuuhun asti tahti oli ehkä kerran viikossa, elo-syyskuussa tahti alkoi kiivastua, määrien nousten kahteen kertaan viikossa, kunnes sitten lokakuusta lähtien homma on karannyt täysin käsistä. Nyt kaksi kertaa kiipeilyä viikossa tuntuu jo vähältä :D

Tietty jos huomenna olisi köysi mukana, voisi yrittää liidata toistamiseen tuon Pohjoismaiden (joidenkin mukaan jopa maailman) korkeimman sisäseinän. Kaveripojan kanssa tuo menikin jo viimeviikola (?), mutta ei puhtaasti. Tuli suolojenpuutteesta johtuen suonenveto jalkapohjaan, niin se hieman hidasti. Ylitin itseni sillonkin, ja pääsin varsin mukavasti aikaisemmin tuon reitin horrorkohdan yli, jumitin köydessä muissa kohdissa sitten senkin edestä :P Sain eilisestä lisärohkeutta (en kuitenkaan turhaan röyhkistymiseen asti), jolla voisin yrittää valloittaa seinän puhtaammin.

Sellaista seikkaa en ollut osannutkaan ottaa huomioon(ymmärtänyt ajatella (daah)hei, että tuolla korkealla köysi muuttuu yllättäen erittäin raskaaksi, oikeasti painavaksi. Useaan otteeseen yritin nostaa köyttä klipatakseni sen, mutta ei siitä mitään tullut, vaan oli kiivettävä klippi lantion korkeudelle ja klipatta siitä sitten.

Ja sitten ihan btw.. mun hanskat ovat pian matkalla luokseni .. jammaushasnkat nimittäin.

http://www.bergfreunde.de/ocun-crack-gloves-kletterhandschuhe/

Nyt kun vielä köyteni saapuisi :)

Asiasta kukkalaatikkoon, tulisipa jo viikonloppu. Töissä on ollut kyllä kivaa, mutta kotona olisi pari projekti joihin haluaisin paneutua, meidän pikkuisella on myös koiratreffit sunnuntaina bränikän rotikan kanssa. Antaa niiden leikkiä ennen kuin nuorempi on sen kokoinen, että pysty pistellä meidän pikkuisen kitaansa.