Ihan viimeisin säätö oli tänään se, että varsinaisen boulderoinnin jälkeen pelleilen yhden reitin otteissa, saaden ihon kämmenestä rullalle. Ei kiva. Ei se sitten sattunutkaan NIIN paljoa, enemmän pelästyi ja harmistui samantien, että menikö tässä nyt suunnitellut kiikut ohitte.
Tyylilleni uskollisena kirmasin kuin päätön kana. Kaveripoika onneksi auttoi paikkaamaan minut. Kyllähän se sattuu kun etusormen alta lähtee peukalonpäänkokoinen pala nahkaa irti. Neuvottiin hakemaan keinoihoa ja laittamaan se tuohon kohtaan.
Toivottavasti pystyn kiipeillä lauantaina. Salille onneksi pääsee huomenna, siellä pystyy crossata ja tehdä haasteiden vatsat ja punnerrukset.
Mitäs muuta... eilen lähtiessäni kiipeilemään ihmettelin kiipeilylaukun keveyttä. Pukuhuoneessa sitten tajusin ettei valjaani ole mukana, jonka jälkeen mieleeni siintyi kuva valjaista, jotka ripustin maanantaina naulakkoon. Onneksi on vielä ihania ihmisiä jäljellä, ja valjaani oli viety kiipeilyareenan löytötavarakoriin, valjaissa oli myös kiinni minun vuosikorttini.
Tänään puolestani, noooh aamu alkoi tunnin kidutuksella hammaslääkärissä. Kidutus ei loppunut siihen tuntiin, vaan poskea vihloo näin 18h jälkeenkin. Lähdin töistä kiipeilemään, piti tankata matkalla, mutta minulle ei ollut lompakko mukana, eikä ajokorttia. Jännätti, että riittääkö bensa ylipäätänsä hallille ja takaisin.... kaikenlisäksi olin ottanut väärät kiipeilyvaatteet messiin. Sen verran kaikkea säätöä, että teki mieli lähteä kotio ottamaan vauhtia uudestaan :D
Onnea sentään, sain tänään jotenkin valtavan ison asin purettua sanoiksi, olo helpottui ainakin toviksi paljon. Tulihan sitä myös boulderoitua ja pelleiltyä kivojen ihmisten kanssa, sekä pääsin erään kivaan keltaisen kattoreitin. Ensikerralla sitten se musta 6a.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti