Joulun jälkeen piehtaroin itsesäälissä, uuden vuoden juhlimisten ja herkutteluiden jälkeen mun "läskifarkut" tuntui jopa .. ottavan pepusta vastaan. Tammikuun tokana päivänä kaivoin joskus häiden jälkeen ystävättären innoittamana ostetun Nutrilett-kuurin esiin ja aloin nutrata. Ajattelin, että käytetään tämä nyt pois, kun kerta on tullut hankittua.
Mä joskus vannotin itselleni, etten enää ikinä päästä itseäni siihen kuntoon, että koen tarvetta tällaisille sairaille masokistidieteille.. vaikka .. ei tämä Nutraus nyt niin kauheaa olekaan. Kuudettä päivää dietti menossa, nyt vasta kehtaan tunnustaa, että syömiset joulun jälkeen ja uutena vuotena karkasin niin pahasti lapasesta, että mä oikeasti koin tarvtta tuollaiselle kuurille. Mulla on vain musta-aukko niissä kohdin, kun antauduin herkuttelulle, joku autopilotti oli päällä kun söin lahjaksi saatuja kakkuja, suklaita, pipareita, konvehteja jne..
Mä ajattelin, että tekemällä tästä julkisen, mä pidän myös helpommin tämän kuurin.
Tänään aamupaino 69,5kg ... En edes uskalla miettiä mitä se olisi ollut viikko sitten aloitettuani Nutraamisen, olo on nimittäin nyt jo huomattavasti kevyempi ja sutjakampi. Ehkä parempi niin, etten käynyt vaa-alla tuolloin, sillä oma ihmisarvoni on jotenkin kytköksissä vaakaan. Sinänsä typerää tuijottaa noita lukuja, minulla on ollut parin päivän Nutraamisen jälkeen paljon parempi suhde omaan kroppaani, kun turha turvotus on poissa jne.. ja olen tyytyväinen peilikuvaan. Joku 65 kg voisi olla sellainen mihin olisin enemmän kuin tyytyäinen (olihan tuossa kilolukemassa vuosi sitten erittäin tyytyväinen kroppaani)... mutta kiipeilyn kannalta olisi vielä pienempi paino parempi.
Ystävän kanssa sovimme, että joka pe punnitsemme itsemme ja analysoimme syyt miksi paino on tippunut, pysynyt samana tai noussut.
Tammikuussa on muutama sellainen päivä, että Nutraus ei oo vaan sopiva, ystävän synttärit, omat valmistujaiset.. mutta.. kuukauden 30 x 5 aterioista ehkä neljän olevan vähemmän "oikeaoppisia". Nämä päivät olen jo etukäteen itselleni sopinut olevan vapaampia, muulloin ei lipsuta.
Eli.. julkinen projekti, eukäteen itselle sallitut lipsumiset, kalorilaskuri (jonne palasin vähän häntä koipien välissä) ja ystävän tuki .. eiköhän tässä ala saada tuloksia aikaiseksi.
Mutta joo, tammikuu näin.. mitä sen jälkeen.. se on vielä auki. GFG:n mukaisesti.. vai laskisinko vain kaloreita.. vai palaisinko kenties karppaamiseen.
Nyt jo harmittaa ja hävettää vähän vähemmän..
1 viikko sitten
4 kommenttia:
Nyt se on siinä, tavoite ja tie kerrottuna, motivaatio varmistettu ja ympäristön tukea odotellessa! :)
Mulla ihan samat fiilikset. Kunnon norsuksi taas tullut, miksi en osannutkaan pysyä 55-56 kiloisena kun kerran jo laihdutettu!! Elämä jotenkin tulee aina tielle.
Tsempataan toisiamme vain!!
Nora, niinpä. Pitäisi saada mies vielä tukemaan tätä... olisi vähän helpomaa, jos toinen ei olisi diettejä vastaan.
Sara joo, mä taasen sain itseni 58kiloon tuossa muutama vuosi takaperin (vai viisi :P )... miksei vaan ollut sitten selkärankaa pysyä siinä :D
Täällä on aikalailla samat fiilikset! Tosiaankin ihan hävettää myöntää, miten paljon tuli mätettyä herkkuja joulukuussa:( Olin loka- ja marraskuun karkkilakossa ja muutenkin herkuttelu oli kurissa, mutta sitten se repesi 3.12. ja sen jälkeen tuli mätettyä aivankuin maailmanloppu olisi tulossa:D Nyt on taas kerran sitten aloitettu Terveellinen elämä ja toivon mukaan se nyt kestäisi niin kauan, että paino asettuisi sinne 56 kg:n kieppeille. Minäkin olen kiertänyt vaakan kaukaa, kunnes tänään sille 10 pv:n tiukan kuurin ja päivittäisen liikunnan jälkeen uskalsin nousta; 60.4 kg! Eli karistettavaa taas on mukavasti... Mutta onneksi voi aina aloittaa uudestaan;)
Lähetä kommentti