Whii.. mikä viikonloppu. Lauantai tuli kokonaan pyhitettyä ystävän 30v juhlintaan, porukalla (27 henkeä). Mennessä meillä oli ihanaa ohjelmaa, leikkejä ja paljastuksia synttärisankarista.
Tallinnassa miehen kanssa pyörimme hurjan monta kauppaa läpi, tarkoituksena löytää minulle illalla jotain kevyttä vaatetta.. yllättävän vaikea löytää vaatteita jotka sopii selästä, ei ole telttoja ja jotka eivät repeä päälle. Jännää, en miellä olevani niin iso, mutta Zarassa on ihan turha yrittää saada mahtumaan M-koon vaatteita ja hurjan monet vaatteet on tehty niin, että ne kadottavat vyötärön täysin, kun sitä haluaisin vaatteissa korostaa.
Paluumatkalla oli pitkään odotettu buffapossuilu.. tätä olimme päivänsankarin kanssa odottaneet melkein muutaman kuukauden.
Tallinnaan ja takaisin, laivalta suuntasimme Lady Mooniin jossa tanssimme yömyöhään asti. Hienointa oli, että pystyi juhlimaan koko illan ilman humalaa, kaikilla oli huikean hauskaa.
Lauantain juhlinnan jälkeen sunnuntaikin tuli otettua rennosti, tuli nukuttua paljon. Yllättävän kova väsymys, vaikka ihan kohtuudella tulikin juhlittua.
Tänään oli kovasti odotetut kiikut. Hieman varjostanut kivaa sunnuntaina hurjat säryt.. vali vali mutta, useimmiten sitä jaksaa olla positiivinen, mutta vain kotona ollessa ja touhustellessa lantiosäryt tuntuvat välillä turhankin voimakkailta. En tiedä miksi kiipeillessä ei satu, jokin siinä tekee niin hyvää lantiolle, ettei silloin ole mitään kipuja.. töissä istuessa, autoa ajaessa, siivotessa jne.. säryt ovat jatkuvat, joskus jopa housujen pukeminen päälle ja kenkien saaminen jalkaan on hyvin kivuliasta.
Yksi kerta huonossa asennossa, ja kivut ovat taas viikkoja, pahimmillaan kuukausia. Tuntuu että viimevuoden elokuusta yli puolet on tullut siedettyä särkyjä. Oli virhe kasata sänky tuossa jokin aikaa sitten huonossa asennossa lattialla istuen. Tänään sitten vielä tuosta yliliikkuvuudesta johtuen onnistuin lähes saamaan olkapään sijoiltaan (olkapää oli ankkuriin klippauksen ajan erittäin huonossa asennossa), perhana kun unohdin varoa olkapäätä, piti lopettaa kiikut ja lepuuttaa ärtynyttä olkapäätä. VALI VALI! Valittaminen ei vain paranna mitään, pitää vain tehdä aamucoretreeniä ja treenata kuminauhalla olkapäitä.
No ei mitään, huomenna voi keskittyä ihan muihin juttuihin. Meillä tulee aviomiehen kanssa täyteen kuusi vuotta seurustelun alkamisesta, huikeaa.. luuuv luuuv!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti