sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

varjoliitoilua Nummelassa

Sain toissapäivänä viestin kaverilta, olisiko sunnuntaina pari tuntia aikaa, ja haluaisinko tulevan syntymäpäiväni kunniaksi lähteä kokeilemaan varjoliitoa. Ei ollut mitään hajua mitä varjoliito oli, mutta sanoin ehdottomasti haluavani. Tänään pari tuntia ennen lähtöä googletin lajin, onneksi en aikaisemmin.. näytti hurjalta. 


Ystäväni on harrastanut lajia muutaman kuukauden, mutta hänen kanssaan en lentänyt. Pääsin mukaan tandemlentoon kokeneemman lajin harrastajan kanssa. 

Ennen lentoa tuli mietittyä, että friikkaanko ylhäällä, pelottaako korkeus, mietin miten lantiosäryiltä pystyn lähtemään liikkeelle.. ja toivoin ettei alastulo olisi turhan raju polvelle. Ensimmäinen laskeutumienn meni plörinäksi, olisi pitänyt ottaa juoksuaskelia, mutta pieni pelko mahdollisestä tömäyksestä esti mallikkaan alastulon.


Ylhäällä minua hieman kieputettiin, kyselin, että huvitseenko minua vatkattiin ylhäällä vai metsästimmeko pyörteitä.. kuulema ihan huvin vuoksi :P


Koska tuulet eivät olleet toivotunlaiset, olivat lennot lyhyitä, mutta tästä hyvästä pääsin kolmesti yläilmoihin.


Ylhäällä on ihanan hiljaista ja rauhallista.. aurinko, talvi.. järvi.. ihanaa..


Lajin viehätys oli selvä ensimmäisestä noususta lähtien.


Kolmannen lennon jälkeen tajusin käsievarsieni olevan hapoilla jännittämisestä... naamaani sattui myös kovasti, olin NIIN innoissani, etten tajunnut lopettaa hymyilyä millään. Mieskin taisi innostua lajista, ehkä hänkin lähtee kokeilemaan lajia jonain päivänä.

"Rakas joulupukki..."

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Aina ei suju

Pirtsakoista urheiluvaatteista huolimatta kiipeilyt eivät sujuneet tänään lainkaan odotetulla tavalla. Onneksi kävin aamulla crossaamassa tunnin salilla, ainakin on yksi urheilusuoritus tänään, johon olen tyytyväinen. 

Tänään tippuminen pelotti (pelkään ihan liikaa polvien satuttamista, koska ne ovat edelleen "rikki".. ), otteet oli muka liian liukkaita, iho oli jo alusta alkaen hellänä ja lantiota on särkenyt maanantaista lähtien niin, että välillä en saa itse edes kenkiä jalkaan (jostain syystä köysikiipeilyssä tuo ei haittaa, syytä en tiedä, mutta pääasia, että pystyn köysitellä)... flow oli vaan jossain valovuosien päässä. Olen kuitenkin iloinen kiipeilystä,sillä mieheni ylitti itsensä mahtavasti, bouldergreidi nousi vaivattomasti. Hyvä mun pupu! Omissa kiikuissa positiivista oli harkkaseinällä krimppi- ja pinchitreeni, sitä lisää. 


Aviomies yllätti minut tänään läjällä pääsiäisnameilla ja ruusuilla. Huomenna sitten voi herkutella illalla pääsiäisaterian jälkeen.


Itse hellin itseäni treenin jälkeen kahvilal ja korvapuustilla, on viikkoja tehnyt mieli kunnon korvapuusteja.

perjantai 29. maaliskuuta 2013

päivitetty 6c

Ilta-aurinko ja kunnon feel good -biisi soi. Muutaman päivän tauon jälkeen kiipeilyinto oli kova. 


Eilen alku oli aivan naurettava, friikkasin jostain syystä yrittäessäni lähteä nousemaan kisaseinällä sellaisia reittejä, joita tavallisestikin olen kiivennyt. Mustassa 6b:ssä parahdin, että oon jumissa ja en pääse alas.. joo-o.. alas on se suuntaa mitä varmasti pääsee. Yritin myös sinistä 7a:ta, joka eilen meni kaikkea muuta kuin sulavasti.

Kaveri sai puhuttua minut yli liidaamaan 6c:n, jonka vedin puhtaasti yliksessä. Hyvä flow heti alusta, klippaus ankkuriin... jonka jälkeen pitkä lepo, keräsin itseni ja tein viimeiset moovit ja se oli siinä. Tuntui jopa hieman turhan helpolta :P

Muutenkin eilen tuli väännettyä paljon "kovia" reittejä, 6c:n vääntämiset tuntuu juuri hyvältä, kakkostellen tosin.. pitäisi vielä saada oma pää mukaan noihin reitteihin. Kisaseinällä on mm kiva lila 6c... alku on vaan pelottava, pelkään kulmia ..kattoja..  jotenkin aina reiteillä lähtiessäni näen sieluni silmin itseni iskeytymässä seinän muotoihin. Tänään voisin kokeilla saada oman pään yhdellä kivalla valkoisella reitillä :)

torstai 28. maaliskuuta 2013

spa, pusuja ja mojitoja

Aivan kuin olisimme olleet reissussa viikon, täydellinen rentoutuminen. Kylpylä, mojitoja.. 


Paras purilainen ikinä


Hotelliaaminen, täydellistä


Shoppailua, täydellisesti istuvat Guessin farkut (ja uusi kevättakki)


Sain vihdoinkin aloitettua ja luettua loppuun äidiltä joululahjaksi saamani kirjan, oikein hauska ja viihdyttävä, erinomaista lomaluettavaa.



The kylpylä allasbaarineen ja poreammeineen


Kotiuduttua paluu terveelliseen ruokaan ja liikuntaan, heti kotiuduttua syöksyin salille crossamaan tunniksi ja vartiksi, tuli poltettua paluumatkan tobleroni ja suolapähkinät :P


"maahan, paikka, hyvä tyttö" Mimi sai tuliaiseksi mintunmakuisen purulelun.


Lomaa on vielä monta päivää jäljellä, ihanaa :)

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

uusi köysi: Diablo

Jo tovin olen miettinyt uuden köyden hankkimista. Ostettuani miehelleni grigri2:n joululahjaksi, haluaa hän varmistaa vain sillä, ja nykyinen köysi ei yksinkertaisesti sovi grigrin kanssa yhteen, mutta eipä se atc:lla varmistessakaan ole parhaimmasta päästä. 

Pitkään olemme kiivenneet kaverin Diablolla, ja olen havannut sen uskomattoman mukavaksi käsitellä, se liukuu sekä atc:ssä että grigri2ssä erinomaisesti. Nanosekunnin harkitsin Bealin Edlinger II:sta, mutta .. ensimäisestä köydestä opin sen, ettei kannata ottaa halpaa/edullista, vaan päätin pelata varman päälle, ja poistin itselleni ihan perhesovun nimissä Areenan shopista Diablon.


Monta viikkoa olen myös hiplaillut uusia kiipeilyhousuja, tovin mietin sinapinvärisi BD:n Credo pantseja (jotka on jo tummanharmaina sekä vaaleansinisinä), mutta päädyinkin sitten DB:n Diamond Pantseihin.


Ihan vinkkinä, jos on joskus ostamassa BD:n housuja. Housut on sovittaessa erittäin kireät, eivät jätä paljoakaan mielikuvitukselle, mutta päällä /käytettäessä housut venähtävät jopa hätkähdyttävän nopeasti. Diamond pantseissa on sovittaessa omituiselta tuntuva sauma/ommel pehvan kohdalla, mutta sekin muuttuu ensimmäisen puolen tunnin käytön jälkeen normaaliksi. Credo Pantseissa jos vetsakri menee kiinni, niin housut kyllä muuttuvat vielä hyvin löysiksi. Itsellä on käytössä koon M pöksyt.

12/2013

Päättyneella urheiluviikolla urheilua haittasi hieman koko viikon kestänyt toisinaan lamauttavaksi yltynyt päänsärky. Varmaan pientä stressistä johtuu päänsärkyä, koko viikon piti huhkia, jotta perjantaina pystyi hyvin mielin jäädä reilun viikon LOMALLe! Jiihaa :)


Pirulla tuli käännyttyä, hieman mietitytti jo jään kunto. Kiipeily ei ollut mielekkäintä, jäätä tippui urakalla ja jää muistutti enemmän kukkakaalia kuin koskaan aikaisemmin (tänään Piru olikin viimeistä päivää auki). Eilen kävimme kaverin kanssa vetämässä mahtavat kiipeilyt Solvallassa.

Kolme nousua, joku saattoi ehkä kahdesti saada single köydet solmuun eka yksinään, että keskenään.. JA laskeutumaan niin alas, ettei molempien köysien päät ylttäneet maahan asti... aikamoinen koitos päästä maahan asti tuossa tilanteessa..

Leikittiin koko aika oikealla sektorilla. Ensimmäinen nousu oikea reitti, bongaa peukku.


Keskimmäinen pilari tuli tahkottua ylös ihan yliksessä, ihana melkein 30 m nousu, uskomattoman ihanaa jäätä, pitkä pystysuora alku.. ja ihanan haastava, mutta ei ylivaikea loppu. Huipulla on hyvä hymyillä (vaikka matkalla onnistuikin saamaan jäänlohkareesta pienen kolhun silmäkulmaan).


Oikean reitti toiselle toistamiseen, kaveri laittoi kakkostelijan koville, kovasti oli käsivarret hapoilla... piti vähän nojailla kallioon matkalla.


Muovia kävin taputtelemassa kolmen otteeseen, mahtavimmat itsensävoittamiskiikut taisi tulla tänään. Perjantaina päänsärky hieman hidasti tahtia, ei pystynyt ihan haastamaan itseään niin kuin olisi halunnut. Tiistaina oli voimakestävyttä.

Tänään tuli tehtyä havainto, etten olekaan niin lyhyt kuin olen luullut, ulottuvuus onkin parempi. Tänään nousujen määrä ei ollut päätä huimaava, alkulämmöksi rocktopian liidausta. Kaveri vei yliksen oranssille 6b:lle rocktopialla, ja tein reittiin ehkä hitaimman nousun mitä olen ikinä tehnyt. Jäi hampaankoloon se, että se kohta missä luovutin oli sellainen, missä kuvittelin ettei ulottuvuuteni riitä, sitten kun hetken killuin köydessä ja lähdin jatkamaan, osottautui tuo lepokohta naurettavan helpoksi. Pitää luottaa enemmän itseensä. En tiedä kauanko työstin tuota reittiä, mutta aika tuntui erittäin pitkältä.. ihmiset viereisillä reiteillä vaihtui, ja minä jumitin useampaan otteeseen krimpeissä etsiä jalkiksia muotoseinältä.

Kaksi viimeistä nousua tein 3D-seinällä, ekaksi 6b+(?), nousu osottautui aikamoiseksi taisteluksi rocktopia työstön jälkeen, lähdin yrittämään vielä 7a:n kakkostelua vietyäni itselleni köyden ylös. Reitillä on kaksi kohtaa, joissa olen kuvitellut olevani liian lyhyt, tänään sain jotenkni asennon korjattua niin, että sain kurotuksen oikealla hiottu kuntoon, harmi vain että ennen tokavikaa jatkoa olin jo niin rätti, etten pystynyt vääntää itseäni edes yhtä otetta pidemälle.

Mahtavien onnistumisten viikkoa, ensiviikolla varmaan punttista, aerobista.. ehkä boulderointia ja köyttä, kuhan ekaksi rentoudumme aviomiehen kanssa kylpylässä.

torstai 21. maaliskuuta 2013

15 min

Meikätypy punnertaa jäällä kolmen joskus kolmen minuutin jälkeen, hyvin jäi hakut jatkuvasti jäähän kiinni. Sää oli mitä parhain, upea aurinkoinen ilta.

mikä pettymys?!

Pituus 167

aika 03/2013, 03/2012, 11/2011, 03/2011
Paino 68,kg65,4 kg 65,7kg,  63,1kg
Painoindeksi 24,7, 23,5 , 23,6,  22,6

Kehon rasvaprosentti  23,2%21,9 % 23,7 % 24,8 %
Perusaineenvaihdunta 1569 kcal ,1520 kcal , 1498 kcal ,1432 kcal
Kehon nesteprosentti 56 %57 %, 55 %, 55 %
Viskeraalisen rasvan arvo 21, 2, 2
Oikea käsi - rasva% 27,3 % 25,3 % , 24,9 %  26,8 %
Oikea käsi - lihasmassa 2,3 kg 2,2 kg, 2,3 kg, 2,1kg
Vartalo - rasva% 19,4 % 17,6 % 19,6 % ,21,4 %
Vartalo - lihasmassa 28,3 kg27,7 kg  27,2 kg, 25,7 kg
Vasen käsi - rasva% 27,8 % 26,7 % 26,1 %, 26,9 %
Vasen käsi - lihasmassa 2,4kg 2,2 kg , 2,2kg , 2,1 kg
Vasen jalka - rasva% 28,0 % 26,3 % 28,9 %  29,2 %
Vasen jalka - lihasmassa 8,5kg 8,2 kg 7,9kg , 7,5 kg
Oikea jalka - rasva% 28,0% 27,7 % 29,8 %, 29,7 %
Oikea jalka - lihasmassa 8,6kg8,2 kg, 8 kg,7,6 kg

Mietin tovin, että kehtaanko laittaa kehonkoostumusmittaukseni tuloksia tänne. En ole tilivelvollinen kenellekään, mutta olisi toisaalta tuntunut epärehelliseltä itseäni kohtaan, jos laitan vain niitä onnistumisenhetkiä tänne.

Elikä eilen.. kehonkoostumusmittaus. Jo aamulla tiesin (olin tiennyt jo viikon) ettei tulos tulisi olemaan mieleinen. Paino oli parisen viikkoa sitten ollut parin sadan gramman päässä viimevuoden tuloksesta kotivaa-an mukaan. Paino oli noussut, kroppa oli kerännyt nestettä, sen tunsi ja näki, kroppa ei tuntunut hyvältä ja sukkien resoreista jäi jäljet farkuista ja vyötäröstä puhumattakaan. 

Voi olla liian intimiiä jollekulle, mutta päätin hetken mielijohteesta aloittaa e-pillerit, joita käytin joskus, huomatakseni vain, että kaikkien muidenkin (kovat välivuodot, rajut mielialanvaihtelut) sivuoiren lisäksi paino alkoi nousta. Päätin lopetta pillerit, päivä tämän jälkeen eilen mittauspäivänä kuukautiset alkoi. Moni nainen varmasti tietää, että näinä ekoina päivinä paino voi nousta hyvinkin paljon. Itselläni usein tavallisesti mukavat farkut alkavat puristaa, rinnat eivät mahdu liiveihin jne jne. 

Noh, olosuhteista huolimatta päätin mennä mittaukseen, edellisen kerran vaa-alla käydessäni paino oli noussut jo 67,4 kiloon (käsi sydämellä sanon, etten ole lipsunut dietistä, jotta tällainen olisi mahdollista). Järkytyin vaa-an lukemasta. Kaikki muut hienot kehitykset jäivät tämän vielä pari viikon takaisin painoon tulleen +3,1kiloon. 

Kahden vuoden aikana lihasta on tullut todella paljon lisää, molempiin jalkoihin kilo, käsiin muutamisen sataa grammaa, keskivartaloon.. jäätävästi :D Lepoenergiankulutus on myös noussut mukavasti. 

Mä mietin, että missä tuossa mittauksessa näkyy se neste/turvotus joka on tullut nyt hormonien takia. Tuntuisi kauhean omituiselta, että käsivarsiin olisi muka tullut lisää rasvaa, saatika sitten keskikroppaan. Kovin kolaus tämä oli sen takia, että en ole koskaan aikaisemmin kokenut olevani yhtä kovassa fyysisessä kunnossa. Voisiko kuitenkin rasva-arvojen nousu johtua siitä, etten ole harrastanut yhtä paljon aerobista liikuntaan kuin vielä edellisten mittausten aikana?

Kaikista typerintä on se, että tiedän mistä hetkellinen painonnousu johtuu, tiedän sen olevan tilapäistä, tiedän etten ole syönyt itseäni ruoalla tuohon kuntoon, tiedän olevani erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa, ja saatan jopa urheilla enemmän kuin vuosi sitten. Kaikesta tästä huolimatta koen tarvetta selitellä asiaa, koen epäonnistuneeni massiivisesti. Miksi vaa-alla on noin iso rooli tässä?

Positiivista on se, että kotivaaka näytti samaa tulosta salin mittausvaa-an kanssa. Luku oli kaamea, mutta se seikka tuli eliminoitua, etteikö aikaisemmin tässä kuussa saavutettu paino olisi ollut validi.

NOH! Eilisen murhemässäilyn jälkeen otin itseäni niskasta kiinni. Menkat loppuu ja turvotus katoaa, huomenna pääsen taasen parin päivän levon jälkeen treenaamaan normaalisti, ellen jopa kovempaa. JA mä voin mennä uudestaa mittaukseen ja sellaisena päivänä, jolloin kroppa tuntuu hyvältä.

Ihan vähän kuin nyt rauhottuu.. mieli paranee, kaverin ("pt":n sanat) lämmittää ja parantaa mieltä, niin .. saahan tuolta kaivettua lisää positiivista esille, ok.. kahden vuodan aikana painoa tullut lisää, MUTTA 


  • tavoiteltava rasva% on 21-33%, 23,2% on ihan hyvä
  • keskivartaloon on tullut parin vuoden aikana lisää lihasta massiiviset 2,6kg
  • Molempiin koipiin on tullut lisää lihasta kilo per koipi (das pylly muovautuu)
  • käsivarsiin on myös tullut lisää lihasta, 200g ja 300g.


Yritän keskittyä näihin.. ja antaa itselleni enemmän kredittiä saavutetuista tuloksista.

tiistai 19. maaliskuuta 2013

6c!

Se tulee, kun sitä vähiten odottaa ja yrittää.

Oli kaverin kanssa tänään tarkoitus vetää taasen voimakestävyyttä. Olin ehtinyt vetää hyvät alkulämmöt itsevarmistavilla ollessani erittäin hyvissä ajoin Areenalla, joten kaverin vedettyä lämppärit päästiin asiaan. Lähdin vähän naureskellen nousemaan harjoitusseinän 6c:tä (kädet oli hyvässä pumpissa, ja muistin edellisen nousun ko reillä). Ensimmäisellä nousulla reitti jäi otetta vaille vajaaksi puhtaasta kakkostelusta, heti uudestaa yliksellä, ja nyt meni. Jäätävää!! Nyt pitää miettiä minne vien kaverin pizzalle :)

Loppukiikut meni euforisessa höyryssä, käsiin sai niin jäätävän pumpin, että viimeisiä nousuja varmistaessa.

Tuntuu, että alkuvuodesta asti tehdyt aamujumpat, painonpudotus ja jääkiipeily kaikki yhteensä ovat sysänneet kiipeilyni uudelle tasolle. Nyt pitää vain toivoa, etten onnistu hajottamaan itseäni, olkapää/käsivarsi välillä muistuttelee itsestään. Yliksen varmistaminen ei tunnu hyvältä, jotenkin käsivarsi tuntuu rasittuvan siitä edelleen, valitettavaa.

Kämmenissä, sormissa on ihana pumppi.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Peli-illan minttu-muffit

Sunnuntaina oli ystäväpariskunnan kanssa pizza- ja peli-ilta. Peli-ilta toimi erinomaisena syynä pyöräyttää Kinuskikissan minttu-muffeja.

Minttu-muffit, 15-20kpl

1 pussi Pätkis Mini Bites
150g voita 
1,5 dl sokeria
2 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2,5 rkl kaakaojauhetta
1,5 dl kermaa

väliin: Philadelphia Marabou -sukaatuorejuustoa

Tee pätkiksistä rouhetta. Vatkaa sokeri ja voi, lisää munat yksitellen sekaan. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikiaan kerman kanssa vuorotellen. Lisää lopuksi pätkisrouhe.

Lusikoi pieniä (mulla taisi tulla liian isoja nokareita) nokareita leivinpaperille. Jätä leviämisvaraa.



200 astetta 10 min.



Levitä toisella puolikkaalle tuorejuustoa.


Laita toinen puolikas päälle



Aloin mielessäni kehitellä näitä, pätkiksien sijaan taikinaan voisi sekoittaa esim Daim-rakeita, tai noista vois tehdä vaaleita, laittaa sekaan valkosuklaarouhetta ja sipaista väliin jotain toisenmaksuista tuorejuustoa. 

Miten sinä lähtisit tuunaamaan muffeja?


11/2013

Viikko 11 oli urheilun kannalta aivan mahtava. Jostain sain hurjasti energiaa, ehkä se oli sunnuntain tankkaus, ehkä se oli superdietin loppuminen ja uuteen ruokavalioon vaihtaminen, asiaa auttoi sekin, että viimeviikolla ei tarvinnut tehdä työmatkaa lainkaan. 



Neljänä arkipäivänä jaksoi raahata itseni salille ennen työpäivä alkamista, yhtenä päivänä tein kuntopyörällä alkulämpät ja jalka-selkä-pakarat -treenin "himassa". Sain tehtyä siis 2,5h enemmän aerobista menneellä viikolla kuin tavallisesti. Salilla sai mukavasti vaihtelua vatsalihastreeeniin, trx:llä tuli taas hapotettua corea.

Kiipeilyt sujui niin sisällä kuin ulkona mukavasti.

Ma oli hupikiipeilyä Areenalla, ti peruskestävyyttä (mä kestin, iho ei ... ) rocktopia tuli kiivettyä kuudesti ylös yhtä syssyyn, pe oli voimakestävyyttä. Pe tuli kiivettyä 5b-6b+-5b (3D-seinällä), sitten 6c kakkostellen kisaseinällä (ei puhdas), sitten 3D:llä, 6a+-6a-6a+ ja sitten vielä kahdesti kakkostellen vihreä 6b 3D-seinällä. Hyvä pumppi. Perjantain kiipeilyn jälkeen koko yläselkä tuntui, kuin joku olisi pumpannut ilmaa lihaksiin, ne eivät olisi mahtuneet paikoilleen.. käsisvarsissa ja kämmenissäkin oli hyvä polte vielä lauantaina.

Sunnuntaina oli puhdas lepo- ja tankkauspäivä. Lepo tuli tarpeeseen.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

2006 vs 2013

Nämä kuvat olen laittanut aikaisemminkin blogiini, muutos vuosien 2006-2010 välillä. 2008 vuonna paino taisin alimmillaan olla 58,4kg. Tuolloin vain keskityin painon tiputtamiseen, enkä ymmärtänyt miten ylläpitää saavutettua painoa.



Nyt olisi 10/2010 vs 03/2013 (kuva hyväksytetty aviomiehellä, mietin tovin, onko nämä sopivia kuvia blogiini)


Vuoden 2010 tilanne lähti painosta 66,7kg ja nyt paino on suurinpiirtein sama :D Viimeksi (viimeviikolla) punnitus näytti 65,7kg. 2010 lähdin tiputtamaan painoa/kiinteyttämään kroppaa fitfarmin ohjeilla, ja samoilla mennään edelleen. Ihan kiva, että vaikka paino on välillä vähän pomppinut, niin 2-3 vuodessa ei ole mitään dramaattista vahinkoa tapahtunut.  Pääasia on, ettei tuonne vuoden 2006 kiloihin mennä enää ikinä.

Tuntuu kivalta täyttää pian vuosia, ja olla paremmassa fyyisessä kunnossa kuin koskaan aikaisemmin, olen erittäin tyytyväinen työni tulokseen. Pää alkaa olla myös paremmassa kunnossa ruokailun suhteen, uskon vahvasti löytäneeni keinot ylläpitää saavutettua painoa.

ripsihuolto

Jäin koukkuun ripsienpidennyksiin, mur äidille :P Ihanaa, kun ei tarvitse meikkailla, vaan siistit ripset antavat itsevarman tunteen heti herätessä.


Vietin tänään mukavan puolitoistatuntisen ripsihuollossa, nukahdin. Teki hyvää, sillä tänäänkin olin ennen kuutta matkalla punttikselle.


Kävin laittamassa ripset Hiuslinnassa, toinen luottokampaamoni, siellä kävin hääpäivänä laittamassa hiukset ja meikattavana. Olin kovasti menossa jo viime viikolla. Minulla on jostain syystä pahoja vaikeuksia varata aikoja ja merkata ajat oikeille päiville kalenteriini. Viime perjantaina painelin kahdeksaksi kampaamoon, ovella tuli paha aavistus.. "moi, mullahan ei oo tänään aikaan? .. "joo, ei ole, se on viikon päästä perjantaina". Siirsin sitten ajan aikaisemmaksi, kun oli kovasti sellainen olo, että huolto olisi pakko mahd pian.


Tänään laitettiin enemmän ja ohuempia karvoja kuin edellisellä kerralla. Nyt pitää sitten olla päivän kastelematta kasvoja, ja muutamaan päivään en voi mennä saunaan. Yllättävän helposti sitä on tottunut olla hieromatta silmiän ja olemaan nukkumatta vatsallaan, muuten ei ole mitään kummallisuuksia ripsien kanssa.

1v häämatka

Viimeviikolla (vissiin) varasimme lennot ja matka meidän 1v häämatkaamme varten. Alkuperäinen suunnitelma oli New York, mutta päädyimmekin valitsemaan Amsterdamin.

kuva lainattu http://www.facebook.com/HampshireHotelLancaster/photos_stream

Hääpäivänämme lentelemme tosiaan Helsingin yläpuolella, mutta heti seuraavana päivän lähdemme neljäksi yöksi tulppaanien ja tuulimyllyjen maahan.

Yövymme Lancaster Hotel Amsterdamissa

kuva lainattu http://www.facebook.com/HampshireHotelLancaster/photos_stream

kuva lainattu http://www.facebook.com/HampshireHotelLancaster/photos_stream

Toivottavasti kuvat ovat edes vähän paikkansapitäviä, kuhan olisi vain perussiisti hotelli. Hotellin pitäisi olla myös hyvien kulkuyhteyksien varrella, pari ratikkaa menee ohi, rautatieasemalta pitäis päästä suoraan hotellin ovelle.

Mies on innoissaan, hän oli viitisen vuotta sitten opiskelemassa Amsterdamissa, nyt on hänen vuoronsa olla meidän matkoilla oppaana, jos mä voisin vaan antaa virran viedä .. ja nauttia matkasta. 

Pitää tutustua Amsterdamin tarjontaan. Äiti ja sisko kävivät parisen vuotta sittten myös Damissa, pitää kysyä heiltäkin vinkkejä. Raaskiikohan kiipeilykengät jättää kotio, vai pitäisköhän tutustua johonkin uuteen kiipeilyhalliin :P

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Sunnuntaiaamun herkuttelut

Pari viikkoa sitten päätin, että vapaasyöntisunnuntaina nautittiin aamiaiseksi amerikkalaisia pannukakkuja.


Pannukakut Sara la Fountainin tyyliin, 2:lle

2,5 dl vehnäjauhoja
0,75 rkl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
0,63 dl sokeria
1,25 dl maitoa
1,63 dl kermaa
½ prk kermaviiliä
§ kananmunaa
1,5 rkl sulatettua voita
0,25 dl öljyä
½ rkl vaniljasokeria tai vanilja-aromia

Sekoita kuivat ainekset omassa kulhossa keskenään ja nestemäiset toisessa kulhossa, yhdistä ja anna valmistua viitisen minuuttia. 

Paista letut pannulla, voita yms öljyä ei tarvita paistaessa.


Pannukakut voi tarjoilla voisulan ja siirapin kera, tai banaanin mustikoiden ja siirapin kanssa, kuten teimme.

10/2013


Aika löysä urheiluviikko takana, vähän vammautumista.. mutta ei mitään vakavaa. Hyvät kiikut kyllä ja mukavasti kävin tekemässä aerobista urheilua salilla crossauksen muodossa.

Laihdutusprojektissa pääsin jo lähemmäs huhtikuun alun tavoitetta, paino käväisi viikolla 65,7kilossa, wuhuu! Viikon päästä olisi kehonkoostumusmittaus, jännittävää.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

maailman paras aamiainen

Piiiitkään aikaan kaurapuuro aamiainen. Alkuvuoden aaimainen oli Nurtilettin pirtelöitä .. ja superdietin aikana maitorahkamarja-pirtelö.


Nyt, kaurapuuroa, marjoja, raejuustoa, soijalesitiiniä ja mehukeittoa. Ihanaa syödä lämmintä aamiaista.

Ruoissakin on vähän muutosta, kasviksia syön vapaammin kuin superdietin aikana, ja välipala on lounaan ja päivällisen välissä, eikä klo 11.

Millaisia maailmanparhaita aamiaisia teillä on?

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Pk-treeniä tai jotain

Tällä viikolla piti kiipeilyssä alkaa pk-treenikausi. Maanantaina pk-treeni muuttui hupikiipeilyksi, en valita, oli superkivaa.

Tiistaina oli uusi yritys päästä treenaamaan peruskuntoa, kunnes käsivarsi/olkapää oirehti. Ke- ja to joutui olla seiniltä pois työ- ja kotitöiden takia.

Perjantaina valtasimme kaverin kanssa 3D-seinältä uuden 5b:n mustan kahvarallireitin. Liidiä 6 nousua.. au au au! Kaveri liiti reitit ylös reippaalla tahdilla, joten parin ensimmäisen nousun aikana pieni ääni päässäni käski minun yrittää yhtä kovaa tahtia. Tuli puristettua hieman liikaa. Kolmannella nousulla nousu muuttui jo kevyemmäksi ja rennommaksi. Neljännellä alkoi käsissä tuntua pahasti, käsivarsissa alkoi näkyä jo ihan uusia verisuonia, viides nousu oli hidas, lopussa kädet tärisi.. kuudennen kerran jälkeen kädet tärisin, olin ihmeissäni etten ollut tippunut nousuilla .. ja kämmeniä koristi liuta rakkuloita. AU!


Eipä noillä kämmenillä sitten enää lähdetty uutta kuuden nousun rupeamaan, yksi 3D-seinän keltainen kahvaralli.. ja pari pystysuoraa 5a:ta yliksessä. Tuntuu aina niin pahalta, jos oman kykenemättömyyden takia joutuu lopettamaan kiikut kesken. Tällä kertaa kaverinkin käsien iho oli aika hellänä kiikuista, joten ihan pelkästään minun takiani ei perjantaina lopetettu "liian aikaisin"

Lauantaina kävimme kaverin kanssa Nuuksiossa. Heti ensimmäisenä piti tarkistaa, että viimekerralla "löydetty" jää oli edelleen siellä, ja sehän oli.


Kaveri liidasi edeltä ränniä pitkiä, mä kakkostelin (kertaalleen saaden molemmat raudat irti kengistä). Köysi rakennettiin "minun reittini" yläpuolelle, laskeuduimme alas.



Ohutta jääseinää kiivettiin yliksessä. Olin kakkostellessa onnistunut kastelemaan hanskani, mutta ajattelin, ettei pienesti kosteat hanskat haittaa. VIRHE! Eipä uudestaan. Sain kiivettyä ohuen jään, mutta viimeinen metri meni niin, etten enää oikein pystynyt käyttää käsiäni, pääsin ankkurille, ja sen jälkeen käsiin vain sattui. Kaveri laski minut alas, ja joutui ottamaan märät hanskat kädestäni, taisin jopa tirauttaa pari kyyneltä, kun jäätyneisiin sormiin sattui niin paljon. Onneksi sain lämpimät hanskat, ja kiipeilyt jatkui ilman kipuja tai kyyneliä :)

tiistai 5. maaliskuuta 2013

9/2013


Hyvä viikko, hyvät kiikut, tosi hyvät kiikut. Torstain salitreenit tuntui koko kropassa vielä eilenkin, saan näemmä rääkättyä itseäni aika hyvin, ei tarvita mitään pt:tä :D

maanantai 4. maaliskuuta 2013

uusia projekteja

Neljä päivää tiukkaa kiipeilyvääntöä takana, huomenna vielä yksi edessä, ja sitten päivä / pari lepoa.

Kisaseinältä löytyi yksi musta 6b taasen projektiksi. Tällä kertaa ei varmaan vaadita yhtä montaa yrkkää kuin ensimmäiseen saman greidin projektiin. Tällä reitillä jo alku tuntuu paljonkin aikaisempaa projektia vaativammalta, kovastikin 6b:tä vaikeammalta.

Pääsin hienosti kattoon, ja olin jo menossa katon ohi, kädet olivat vain niin tehokkaasti pumpissa. Ensimmäinen nousu oli 5c.. mutta sen jälkeen helpoin taisi olla 6a+ .. ja projektoin yliksessä jopa 7a+:n ylös asti ja lähdin jopa liidaamaan toista 7a:ta (tyngäksi jäi... tottakai, ei ihan vielä mun tasoa). Jäätävää menoa.


Nyt on kuitenkin tarkoitus kiivetä enemmälti oman maksmimigreidin reittejä, ja Areenalta tuntuu löytyvän monta mahtavaa reittiä. Mukavasti tuntuu pääsevän jo oman pään herraksi, vaikkakin välillä omat pelot ottavat vallan, jostain syystä se kolme jatkoa, ja sen jälkeen harvemmin enää tulee spennattua tippumista. 

Mieskin kiipesi tänään upeasti, olen niin ylpeä hänestä. Jotenkin tuntuu, että hän saa enemmä irti kiipeilystä muiden seurassa kuin minun, muiden kanssa hän vaatii itseltään enemmän... ja se on ihan ok. Mikä hänelle toimii parhaiten :)

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Kauden kovimmat nousut jäällä

Takana on taasen aikainen herätys, klo 8.30 lähtö kohti Nuuksiota. Vähän jännitti jään kunto, ts onko järvenjää ylityskuntoista ja onko jäätä vielä kiivettävänä (kun vertailupohjana on ollut nyt Pirunkallion tila alkuviikolla). Jäätä oli paljon.. Taisi osua vielä yksi kauneimmista keleistä, jolla olemme eksyneet kiipeilemään ulos.

Kaveri liidasi hienosti Oikean sektorin oikean suoran (kuva alla)


Ja minä kakkostelin sen puhtaasti. Aika makea nousu, kakkostelu on iisipiisiä, ei tarvitse pelätä oikeastaan mitään.. tai no.. ehkä sitä, että jos vahingossa löisi köyden poikki... mutta huolimattomuuttaa voi itsensä teloa vaikka suojatiellä.


Oikean sektorin jälkeen siirryimme vasemmalle sektorilla

Huom! Kuva lainattu 27crags.comista, viivat on itse lisätty jäkikäteen. Kuva on vanha, eikä kuvasta tämän päivän jäätilanetta. 

Ensimmmäisena kiipesimme vasemmalta puolelta släbin (1), joka oli aika hurjan helppoa, siinä ei ollut oikein mitään haastavaa enää. Kaveri ylisteli kakkosen (2), mutta minua alun vähäjäinen osuus ei houkutellut. 

Kolmosreitti (3) oli fyysisesti rankin nousu mitä olen koskaan jäällä tehnyt. Oikean suoran nousukin Oikealla sektorilla tuntui vähemmän raskaalta, kuin tämä osittain negatiivinen ohut jää. Kahdesti jouduin tulla köyteen lepäämään (jotani mitä en ole tainnut tehdä kertaakaan millään jääkiipeilynousullani). Jää oli niin ohutta, koko nousu oli pystysuoraan, paikoin jää petti hakun alta, välillä jalkojen alta, välillä taasen hakku tavoitti jään alta kallion jne. Ihan mahtava reitti.

Nyt on kotiuduttu, laatuaikaa ihanaisen aviomieheni kanssa. Tämän päivän jälkeen tunnun olevan jäätynyt jotenkin pysyvästi, ja mikään määrä ruokaa ei tunnu vievän nälkää, joka tuli tänään reissussa.

 
Template by suckmylolly.com - background image by elmer.0