Nyt mä tein sen, ilmottauduin sinne 
Mä ehkä kuolen tuonne. Asetin tavoiteajaksi 3h :D Senhän vaikka kävelee sitten loppuun.. vai? Lueskelin ohjeita kuinka aloitetaan treenaamisen puolimaratonille 10 viikkoa ennen koitosta. Mulla ei ole noin paljoa aikaa, mutta pitää yrittää luottaa siihen, että oma kunto on ihan hyvä.
Seuraavaksi taidan ilmottautus sinne Naisten kympille :)
http://www.naistenkymppi.fi/
Eilen tuli kyllä todistettua että pystyn. Tuo voisi olla kiva saavutus. HRC olisi myös sellainen minkä haluaisin pystyä suorittamaan. Tänä vuonna pitäisi noita, seuraavista vuosista ei tiedä, että miten pystyy/ehtii.
Pitää pistää oikeasti harkintaan. Lähtisiköhän avokki kannustamaan? :) Pitääkin kysyä.
edit: myöhäisilottautuminen HCR:ään maksaa 70€, ja 31.3 mennessä pitää päättää ja maksaa vissiin .. nouuuuuuuu!
Niin voittajafiilis! Olen itse kovin valmentajani, tarkoituksenani oli juosta vain tunti, mutta jotenkin se kilometrimäärä näytti sen verran vähältä, että päätin juosta sen verran, että saan 10 km täyteen. Aikaa kului sitten vähän alle 80 minuuttia, kaiken kaikkiaan riuhdoin juoksumatolla 83 minuuttia.
Kauheaa vauhtia ei viitsi juosta, jotta selkä ei rasitu. Täytyy yrittää nyt malttaa mieli, ettei sitten kohta olla taas pillerihöyryissä sänkyyn pakotettuna :P
Käsi alkaa parantua, eiköhän loppuviikosta päästä jo kiipeämäänkin.
Nyt vaan stressaa kaikki epävarmuudet, remppa, sohva.. muuttaminen jne. Tällaiselle kontrollifriikille on sietämätöntä odotella, että jotkut joskus ehkä saavat päätettyä tai mietittyä asiat. Odottaminen on kauheaa.
En siis tosiaan sitten viettänyt uhoamisestani huolimatta talvilomaviikkoani Saariselällä laduilla, mutta sain silti vietettyä erinomaisen urheilullisen talviloman, 14 tuntia urheilua viikossa, ei paha.
Paljon ihanaa ja monipuolista liikuntaa, uutta lajiakin tuli kokeiltua, boulderointia nimittäin tuli myös vietettyä aikaa urheillen ja hyvässä seurassa. Mitä enempää voisi toivoa.
Sen verran mietittiin tuota boulderointia harrastaa ihan tämän viikon kokeilujen jälkeen, että harkitsemme vakavasti boulderointikurssille osallistumista, se tukisi erinomaisesti köysikiipeilyharrastustamme.
Nyt pitää vain odottaa käsien ihon parantuvan kunnolla. Lauantaina pystyin käydä kiipeilemässä, mutta vain teipit sormissa. Iso virhe kyllä, mutta en halunnut perua jo ennalta sovittua menoa kaveripariskunnan kanssa, keiden kanssa emme ole muutenkaan kerenneet viettää aikaa.
Olin myös tällä viikolla niin positiivisesti yllättynyt äitini reaktiosta kuntosalitreenaamiseen. Äiti oli niin suloinen treenatessaan itsekseen salilla minun juostessa juoksumatolla <3 Äitiä on myös kiittäminen siitä, että päädyin ylipäätänsä ikinä kokeilemaan juoksemista juoksumatolla. Olen pitkään odottanut pääseväni juoksemaan, mutta ulkona on vain niin kauhea jäiset jalkakäytävät, ettei siellä juoksemisesta tulisi vielä mitään. Tänäänkin meni tavallisesati 25 minuutin matkaan .. hmm.. varmasti huomattavasti enemmän kuin puoli tuntia. Vaapuin kuin pingviini kävellessäni vanhempieni luokse hakemaan autoa, joka sinne jätettiin eilen.
Tänään on lähes koko päivä mennyt sitten Frasierin parissa ja karppihampurilaisia syöden. Frasieria on tehty 11 tuotantokautta, ja meiltä löytyy kaikki kaudet. Ei ole vaikea sitten miettiä mitä tehdä, kun tänään olemme molemmat käyneet hieman hitaalla. Jätimme koiran vanhempieni luokse ja lähdimme viettämään kotiin punaviini-iltaa :D
Tuntui kyllä eilen niin omituiselta olla kotoan ilman Mimiä. Joka kerta kun televiossa näkyi toinen koira tai joku muu eläin, odotin Mimin tulevan television eteen murisemaan. Nyt koiran kanssa ulos.. ja ehkä vielä pari jaksoa Frasieria :P
Eli tosiaan joo, olin pakannut treenilaukkuuni juoksumatolla juoksemista varten lenkkarit. Toissapäivänä olin käynyt crossing-tunnilla sekä juossut juoksumatolla iloisesti eriparilenkkarit jalassa, mutta eilen sitten hoksasin tuon pienen eron vetässäni lenkkareita jalkaa :)
En kahdannut sitten enää tarkoituksella lähteä treenaamaan eriparilenkkareilla. Nyt laukussa odottavat mun mustien salikenkien lisäksi samaa paria olevat Asicset :)
Tänään oli tarkoitus lähteä boulderoimaan illalla, se jää väliin nyt. Toisessa kädessä on toisen asteen palovammoja, ei taida tulla karkeista otteista kiinnipitämisestä yhtään mitään. Täytyy kysellä, että pääseekö sinne pällistelemään ilmaiseksi. Kävi pieni onnettomuus eilen kotona, meillä kävi vieraita. Yksi ei huomannut pöydällä palavaa kynttilää, vaan heitti takkinsa siihen päälle. Sellainen takki sitten muuttui muoviksi ja palavat muovisulat päätyi sohvalle, joka meinasi sitten syttyä palamaan. Ajattelin nopealla käsiliikkeellä sitten sammuttaa palon, niin ... nyt on sitten toisessa kädessä palovammat.
Se takki roihusi mun pään takana, hyvä etteivät mut hiukset syttyneet palamaan.
Eilen käsi oli niin kipeä, ettei kättä tohtinut ottaa pois vedestä lainkaan, nyt pystyy jo kirjoittaa ja liikuttaa kättä normaalisti. Säikähdyksellä päästin. Ainoa mikä vituttaa on se, että tänään tosiaan ei päästä boulderoimaan. Toinen mikä harmittaa, on se että saamma TAAS roudata tuon sohva jonnekin. Vastahan se verhoiltiin puolisen vuotta sitten. Tietty jos noi menee jonkin vakuutukset piikkiin, niin maksaisikohan se vakuutus tuon koko hoidon?
Onneksi auto sentään saatiin korjattua, ettei tarvitse sitä lähteä tänään raahaamaan korjaamolle.
Mikä tässä kuvassa mättää?
Käytiin taas isän kanssa salilla.
Yllättävän hyvin riittänyt paukut tällä viikolla treenaamiseen, vaikka useampana päivänä on tullut treenattua pariinkin otteeseen. Hyvä lomaviikko urheilumielessä. Kohta voisi olla hyvä loppuloma niiden kaikkien askareiden parissa, mitä olin luvannut itselleni tehdä. Hop hommiin!
Päivä alkoi taas samalla tyylillä kuin eilenkin, ylös, koiran kanssa ulos, aamiaista napaan ja salille :) Voisipa aina alkaa päivät näin.
Salilla piti käydä vain juoksemassa, mutta leimatessani itseni sisälle huomasin crossing basic tunnin alkavan pian, ilmottauduin sitten sinne. Crossing oli sopiva alkulämmittely sitten juoksumatolle. Siinäkin piti juosta vian 20 min, mutta huomasin siinä sitten taas lisäävän niitä viiisiminuuttisia. Nyt sentään pysyin kohtuudessa, juoksin vain 35 minuuttia.
Tässä on nyt pari tuntia aikaa olla tehokas, taidan laittaa kahvin tippumaan, Frasierin pyörimään ja samalla pistä kodin siistiksi. Täytyy toivoa, että ehtisi jopa vaatekaapin kimppuun ennen kuin taas on aika lähteä nuppitädin luokse :)
Illalla olisi tarkoitus mennä kiipeielmään. Käsivarsissa tuntuu edelleen tuo bolderointi, mutta kyllä mä pystyn ainakin varmistamaan.
Äh, mun piti lomalla tehdä vaikka mitä.. tähän mennessä tehty .. ei sitten niin mitään, paitsi tietty urheiltu.
Mulla on ollut mieli hieman maassa, sekin on vaikuttanut tuohon saamattomuuteen. Kohta jo taas reilun viikon verran mielialat ovat tehneet kunnon heiluriliikettä. Terapeutti sanoi, että on se ihan normaalia, ettei osaa välttämättä olla onnellinen, tämä on jokin vastareaktio kaikelle tälle onnelle ja autuudelle. Onneksi on tuo terapia, vähän purin siellä niitä tuntoja mitä tulee silloin kun mieli laskeutuu taas tuonne "haluan hypätä kiskoille" -tasolle.
Olin luvannut itselleni mm
- käydä vaatekaapin läpi ja katsoa sieltä kirppikselle menevät vaatteet
- siivota työhuoneen hylly
- ilmottautua sinne ammattitutkintoon
- lukea paljon
- alkaa suunnitella yrtti- ja kukkaistutuksia
- siivota parvekkeen
Jos perjantaina?
Tässä on tulossa muutenkin vähän muutoksia suunnitelmiin, lähdetään sittenkin putkiremonttia karkuun, laitetaan varmaan kylppäri .. ehkä myös wc vähän uudennäköiseksi. Pitää juosta kaupoilla katselmassa laattoja ja kalusteita. Pitää pakata ja muuttaa, sekä laittaa koti siihen kuntoon, ettei kaikki kaapit, elektroniikka ja huonekalut mene vallan pilalle kaikenmaailman pölyn takia.
Mä olin kyllä toivonut, että ensi viikonloppu olisi mennyt jossain muissa merkeissä, kuin muutossa. Eipä voi mitään. Pitää yrittää löytää tästäkin jotain positiivista... saadaan mieleiset kylppäri ja vessa. Koskakohan sitä laittaisi keittiötä vähän uuteen uskoon? :)
Tänään me ollaan illalla vain romantisoitu, herkuteltu ja katsottu Inception -elokuvaa, sekä uusimman jakson How I Met Your Motherista. 
Lungi päivä.
Ah, eilisestä boulderoinnista. Olihan kokeilu. Aluksi se oli hurjan pelottavaa, aivan kuten köysikiipeilykin, sitten yhtäkkiä sitä huomaa yrittävänsä uudestaan ja uudestaan jotain tiettyä reittiä. Eikä sieltä tipu, vaikka kädet täriseen, niin sen verran aina riittää voimaa, että pääsee hallitusti alas.
Nyt ei meinaa kädet mennä nyrkkiin, iho on hellänä ja käsivarret hapoilla. Huomenna sitten salille ja illalla kiipeilemään.
Tää viikko on kyllä varsinainen urheiluviikko. Perustelin tätä hullua urheilutahtia sillä, että jos sitä olisi saanut aikaiseksi lähteä sinne Saariselälle, niin aivan varmasti sielläkin olisi tullut hiihdettyä joka päivä. Tämä olkoon sitten mun hiihtoloma, joka on täynnä salitreeniä, kiipeilyä ja juoksumattotreenaamista. Tänään piti salilla taas juosta, mutta unohdinpa TAAS ne juoksukengät himaan. Jos huomenna pää toimisi paremmin.
Piti käydä salilla tekemässä vähän aerobista, piti kokeilla lisää tuota juoksumatolla juoksemista ja crossata kolmisen varttia. Ei se mennyt sitten ihan niinkuin piti :D Innostui tuossa juoksumatolla juoksemisesta siinä määrin, että juostuani 10 min .. aloin jo laittaa jatkuvasti "vielä viisi minuuttia" lisää aikaa. Yhdessä vaiheessa ajattelin, että ok, kolme varttia riittä, sitten laitoin 50 min. Mun pienessä päässä sitten "vain" 50 min juokseminen olisi luovuttamista, ja laitoin kokonaisen tunnin :D
Nyt sitten tässä tutkin karppiresetepjä ja iloitsen tästä muutoksesta, jonka olen päättänyt ruokavaliooni tehdä :) Mä olen noudattanut GFG:tä nyt jo niin pitkään, että kaipaan takaisin jo normiruokavaliooni, karppaukseen. Se mitä olen GFG:stä oppinut on se, että maitorahka voi olla hyvää :) Ja tuo tietyn ateriarytmin pyrin säilyttämään.
Katsotaan osaako säilyttää saavututen painon karppaamalla, vai pitääkö vielä palata takaisin Jutan ohjeiden pariin :)
Ihanaa, nyt saa taas syödä juustoja, kermaa. Pizzaahan olen himoinnut pitkään. Voisi tehdä hampurilaisia ... ah gratiineita :D Joo.. valkosipulikermakukkaalikebabvuokaa. Oi ilo!
Nyt apteekkiin Compeedeja ostamaan, mun salikengät hiersi rakkulat molempiin jalkoihin. Kun ei ollut tarkoitus tänään edes juosta pahemmin, niin en ottanut juoksulenkkareita mukaani. Täytyy toivoa, että compeedien kanssa pystyn tänään illalla sujauttamaan kiipeilykengät jalkaan. Tarkoitushan on mennä tänään boulderoimaan illalla.
Nyt mä aloin toteuttaa sitä, pitkään kaipaamaani karppausta <3
Pizzaa The Pizzapohjalla
http://didikokkaa.blogspot.com/2009/09/pizzaa.html
Aamiaismöttösiä (http://didikokkaa.blogspot.com/2011/03/aamiaismottoset.html) nam nam.. ja mustaa kahvia. Pitää opetella juomaan kahvi taas mustana.
Katsellaan miten hyvän jaksaa treenata ruokavalion ollessa vähähiilihydraattisempi. Jos tuntuu, ettei jaksa treenata, niin sitten pitää muuttaa ruokavaliota sellaiseksi, että jaksaa. Simppeliä.
Avokin mielestä mä näytän tänään ihan joltain 17-vuotiaalta hopparilta näine isoine pöksyineni.
huppari - Esprit
toppi - Esprit
vyö - jostain
farkut - Levi´s
takki - H&M
Mielettömän hyvä alku tällä päivälle. Kävin aamunna fysioterapiassa saadakseni kuulla, että treenan erinomaisella tekniikalla ja monipuolisesti, sekä kehuttiin mun ruokavaliota. JESH! Tämän jälkeen käytiin avopuolison kanssa söpöstelemässä Prismassa, ostettiin kotiin jumppapallo, 4 rullaa lankaa mun virkkausprojektia varten, 3 nippua tulppaaneita, Inception Blu ray sekä ainekset pizzoihin, tavalliseen sekä karppiin. Mä en pysty yksinkertaisesti syödä niitä jauhomössöpizzoja kotona ilman huonoa omaatuntoa, joten vedetään sitten karpisti. Huomiselle ostin myös tarvikkeet aamiaisimöttösiä varten. Mietin muutenkin vetäväni karppia linjaa parisen viikkoa. Tartten vähän vaihtelua. Tavalliseen ruokaan mä en vaan halua enkä pysty vaihtaa.
Käytiin sitten myös äidin ja isän kanssa salilla, kun heillä tuo meidän antamamme joululahjakuukausi alkoi nyt vihdoinkin. Äidin kanssa oli hauskaa, en tiedä kumpi poltti kaloreita enemmän treenaaminen vai nauraminen.
Kivaa olla lomalla, huomennakin on ohjelmassa paljon urheilua. Isä taitaa napata mut mukaansa salille kymmeneltä, illalla sitten suunnataan boulderoimaan. Voi olla, että äm tosiaan en pääse kuin yhden reitin ylös, mutta.. pitää sitten vaan yrittää näyttä söpöltä tai jotain.
Mulla ei ole varsinaisesti kauheasti mitään ohjelmaa, tarkoitus on liikkua paljon, monipuolisesti, siivota kotona, laittaa kirppiskamat valmiiksi ja ja ja lukea. Ei pöllömpää.
Mun äiti opetti mulle eilen jotain ihan mieletöntä, nyt mulla on ihan sellainen fiilis kuin mitä voisin kuvitella Kolumbuksella olleen hänen astuessaan ensimmäisen kerran uudelle mantereelle.
En mä ollut tajunnut, että kotioloissa voi saada kengistä noin hienot :)
Ei mitään väliä sillä, että pohjat on kohta siinä kunnossa, että jalat tulee läpi, pääasia, että päällepäin näyttää hienoilta. Mun Bronxit <3 <3 <3
Mulla on vielä niin paljon opittavaa :) Innostuin sitten huoltamaan mun muitakin kenkiä.
Mahtava sunnuntaikiipeily takana. Olimme kiipeilemässä melkein 2,5h. Aluksi kiivettiin harjoitteluseinää pitkin, paljon nelosen reittejä sekä 5a:ta pari ja yksi 5b. Yritettiin myös 5c:n reittejä, allekirjoittaneella iski hapot sen verran hyvin, että oli luovutettava.
Ennen kotiinlähtöä päätettiin kokeilla 17 m:n korkeaa reittiä, otettin ihan se helpoin mikä siinä seinällä oli. Toi 5m lisää tuohon seinään kyllä tuntuu, mulla hapotti tuossa reitissä 3 m:n jälkeen niin paljon, että olin jo luovuttaa, jotenkin sitten vain sai lisäpuhtia ja pääsin yhtämittaisesti kavuttua ylös asti. Oon sankari!! Tämän jälkeen kädet olivat niin poikki, että avopuoliso sai päästää mut köysistä pois.
Mahtifilis!
Tiistaina mennään kokeilemaan ihan boulderointia, hurrrja.. lauantaina mennä kans. Jotenkin se mitä oon katsellut, niin se ei oo mun juttu, mutta.. voihan sitä kokeilla kahdesti. Ehkä tuossa boulderoinnissa on se juttu näillä kerroilla enemmän se seura kuin itse aktiviteetti.. mulle siis.
Ah, tässä tosiaan se asu, jota olen käyttänyt palttiarallaa kohta kolme vuotta sitten viimeksi. Tuohon mekkoon kuuluu itseasiassa ihan oma ohut musta vyö, mutta koska mielestäni se korostaa liikaa vielä kuitenkin ei niin unelmatimmiä vyötäröä (toi on tosiaan koon S mekko .. arght!), niin yritin peittää sitä tällä Hennesin extemporeostolla. "Nahkainen" kietaisuvyö sopi mielestäni oikein hyvin, sillä sama musta nahka toistui sitten vielä kengissä. 
mekko - One Green Elephant
kietasuvyö - H&M
korkokengät - Bronx
Bolero - H&M
Ja sitten vielä vähän kuvaa, josta näkee millainen tuo yläosa on.
Näillä lähtee aamu käyntiin..
.. on lähtenyt jo melkein vuoden ajan näin.
Kävin eilen salilla kehonkoostumusmittauksessa, tulokset olivat oikein miellyttävät, painoa on tippunut erinomaisesti ja rasvaprosentti on tippunut. Kaukana ollaan vielä rasvattomasta, mutta kehityksen suunta on oikea.
Kiva päivä tiedossa, suuntaan kohta koiran kanssa aamulenkille, sitten töihin tekemään ne pari juttua, mistä eilen kirjoittelinkin, sitten salille ja illalla kihlajaisiin.
Kokeilin tuossa yhtä vuosi sitten pappani hautajaisiin ostamaani pikkumustaa mekkoa. Silloin se oli vähän nafti, repeytyi jopa hautajaisissa (noloa). Nyt se vaan sujahti päälle, vatsan kohdalla oli jopa löysää, melkein S olisi nyt sopivampi koko. Tästä innostuneena kokeilin yhtä ihanaa Hampurista ostamaani One Green Elephantin mekkoa, jota en olen käyttänyt sitten 25-vuotissyntymäpäiväni. Sekin meni erinomaisesti päälle. Nyt on sitten kaksi vaihtoehtoa illan asuksi :) Ältsiä.
Musta antaa enemmän anteeksi, jos menkkaturvotus alkaa iskeä iltaa kohti, punainen on brutaalin rehellinen, olisikohan tuo peräti kokoa xs? S se on nyt vähintäänkin.
Harvemmin osaan lähteä lomaa edeltävänä päivänä töistä neljältä, tuntuu aina siltä, että vielä yksi homma pitäisi tehdä. Tänään ei ollut mikään poikkeus. Tavallisesti perjantaisin saatan lähteä jopa hieman aikaisemmin, kiiruhtaa kodin kautta salille. Tänään en. Nökötin toimistolla vielä seitsemältä, jolloin alettiin kysellä, ettenkö meinaa lainkaan lähteä kotiin.
Huomenna on vielä pakko mennä uudestaan töihin, pitää hoitaa pari juttua, jotka eivät voi odottaa viikkoa. Töissä on muutenkin ollut viimeaikoina aika hullu tahti. Viimeviikon hoidin toimistoa yksin. Onneksi pidän työstäni, ja koen sen olevan erittäin palkitsevaa.
Taidan kuitenkin tehdä oikeasti huomenna vain ne pakolliset, jotta ehdin käydä salilla ja laittautua ennen illan kihlajaisjuhlia.
.. mutta selailtuni pitkän tovin netistä, minun oli luovutettava. Pitää lähtäe paikan päälle kaupoille pörräämään. Mun muutama vuosi sitten ostamani Bronxin nilkkurit alkavat ehkä vedellä viimeisiä, tai no .. ei viimeisiä, mutta ne ovat kaukana siisteistä. Yksi mahdollisuus on vielä ne suutarille, mutta saavatkohan rispaantunutta nahkaa liimattua paikoilleen. Diggaan mun Bronxeista kovasti, ne vaati työtä ajaa sisään, ja saada jalka tottumaan niihin.
Onhan ne jo tosi kärsineen näköiset. Muutenkin pitää kohta yrittää kerätä rohkeutta heittää vanhoja kauan käytettyä uskollisia vaatteita ja laukkuja pois. Mun musta laukku alkaa näyttää jo myös rispaantumisen merkkejä, onhan se jo vuosia vanha (nyt kun tarkemmin ajattelen), myöskin mun ihana Zaran farkut otti ja repes haaroista. Mä en millään haluaisi luopua niistä, niissä on aina niin hyvä olla.
Mä usein käytän vaatteet ja kaikki siihen asti kunnes ne on riekaleina, enkä sitten raaski heittää niitä riekaleitakaan roskiin.
No mutta enivei, luovutettuani kenkämetsästyksen suhteen. Eksyin ekaksi Hennesin sivuilla, täytin siellä ostoskoria tovin. Onneksi kämmäsin jotain, ja ne hävis, siinä oli melkein kahdells sadalla kaikkea. Kävin sitten kuolaamassa Zaran sivuilla vaatteita, ja sieltä löytyi kaikkea ihanaa.. sellaisiakin vaatteita, jotka tukee mun uutta boheemimpaa romanttista tyyliä.
www.zara.fi
Nyt odotan innolla pääsyä Zaraan. Pitäisi varmaan lähteä ihan kaikessa rauhassa kaupoille. Mä olen sellainen, että tykkään kiertää ja hypistellä samat vaatteet monta kertaa läpi, sovittaa .. miettiä tovin .. katsella muita vaihtoehtoja ja sitten käydä sovittamassa vielä uudelleen ja sitten sinetöidä kaupan.
Menemme ystävättären kanssa huhtikuussa Valtterilla myymään aarteitamme, ehkä sen jälkeen sitten voisin pyörähtää keskustassa kaupoillakin :) Uusia housuja ja farkkusortseja en taida vieläkään uskaltaa ostaa.. tai no.. en mä tiedä meinaanko vielä saada paljonkin painoa pois.
Aikaisemmin selasin jatkuvasti erilaisia muoti- ja sisustusblogeja, jokin aikaa sitten siirryin seuraamaan himourheilijoiden blogeja, ja tätä kautta jotenkin olen eksynyt moniin blogeihin, joissa on kivat kodit, jaksetaan urheilla ja pitää huolta itsestään .. ja ennen kaikkea niissä on lapsia. Mun ikäisillä nuorilla naisilla on lapsia.
Voisi pikkuhiljaa tulla jo mun vuoro.
Oli hetken odottelua töissä..
Ei toi nyt mene vieläkään ihan niinkuin pitäisi
En viitsinyt spämmätä enää toista päivää putkeen päättömiä kuvia.
Kun luulen vihdoinkin saaneeni koiraan jonkinlaisen otteen, että vihdoinkin on se yhteinen sävel tuolla ulkona liikkuessa, niin Mimi palauttaa takaisin maankamaralle. Pikkuinen ei siis ole pahansuopa tai mitään, mutta on erittäin kovapäinen. Ihan hyvä vain, ei pääse itsekään "löystymään".
Me olemme pitkään harjoitellaan Mimin kanssa ulkona vierellä kulkemista, ja yllättävän hyvin välillä on mennytkin. Nyt vain auringon paljastaessa kaiken koirankakan ja muut jutut ja tuoksut, pikkuisen korvat menee lukkoon täysin. Tuo nuuskii kuin paraskin vainukoira. Parhaimmat namitkaa eivät tunnu tehoavan.
Ehkä meidän pikkuisella on vain kevättä rinnassa :)
Hurjaa, ajattelin käveleväni Mimin kanssa huomenna töihin, mutta en tiedä onko minulla kärsivällisyyttä käyttää varmastikin reilua tuntia työmatkaan, joka tänään koiratta vei 28 minuuttia. Jos vaan huomenna herään seitsemältä herätyskellon soidessa, enkä puoli kahdeksalta jonkin pihaputsauskoneen ääneen, niin kuin tänään, niin ehkäpä pikkuisen ottaminen mukaan voisi olla kuitenkin ihan ok.
Nuuuh!
Nyt parissa eri osoitteessa netistä oon bongannut mageita kuvia. Tänään Endorfiinikoukussa blogista sitten selvisi mikä tää homma oikein on :)
Jotenkin mulla on tää kuvaaminen hakusessa vielä..
Saahan sen naamankin jo melkein kuvaan 
Yritin marttakerhossakin otta jotain kuvia, mutta.. kaikki meni jotenkin plörinäksi. Tänään kuunneltiin oikein mielenkiintoista luentoa vitamiineista, varsin hyödyllistä. Täytyy varmaan huomenna mennä apteekkiin ostamaan D-vitamiineja.
Olosuhteiden pakosta jäi tänään zumba väliin, on avokin säbäilta. Neuvokkaana sitten päätin tehdä kotijumpan, eli
- kyykky x 15
- etunojapunnerrus x 15
- penkkidippi x 15
- supermies x 15
- vatsarutistus x 15 (saattoi ehkä mennä vähän enemmän :P )
- hoover 20-30 sek
Tuota tein sitten neljäkierrosta ja aikaa kului paria minuuttia yli 30 minuuttia. Oikein hyvä. Hankalaa vaan kotona jumppaamisesta tekee tuon koiran läsnäolo. Vatsarutisten ja supermiesten tekeminen on lähes mahdotonta ilman, että koiraa hyppii jalkoja tai käsiä vasten :) Se luulee, että leikitään. Retuuttaa sitten vielä oravalelunsa naaman viereen. Kerran onnistuin saamaan hedarin huuleen.
Mutta se viikonlopun kohokohta, Star Wars -maratoni ja tapasilta kaveripariskunnan ja ystävättären kanssa :) Tätä olikin odotettu, juteltiin kaverin kanssa, että jo viime kesästä oli ollut tarkoitus viettää tämä ilta.
Sunnuntaina kävin tekemässä kevyen salitreenin, superkevyen, ja riensi takaisin kotiin laittamana ruokia. Avopuoliso oli ihana, se antoi mun häärätä keittiössä itse siivotessaan kodin. Mulle tuli hieman morkkis, mähän olin ihan onnesta soikeana, kun pääsin toteuttamaan noita reseptejä, joita oli jo pitkän aikaa netistä selvitellyt... ja toinen taasen joutui siivoamaan. Ehkä avopuoliso ei tunne samanlaista intohimoa ruoanlaittoon, joten se ei tajunnut saaneensa sen lyhyemmän korren :P
Näistä raaka-aineista oli sitten tarkoitus valmistaa meidän osuutemme illan fiestasta, espanjalaisia lihapullia tomaattikastikkeessa, cuscusia, juustosalaattia, melonia ja serranokinkkua sekä guessidilloja.
Kaveripariskunta oli tehnyt taivaallisia tonnikalacrepesejä, marinoidut itse katkarapuja ja oliiveita ja olivat vielä keksineet tehdä suklaachilibrownieita, jonka kanssa tarjoiltiin vaniljajäätelöä, taivaallista. Ne katkaravutkin olivat niin hyviä, että innostuin ottamaan niitä jopa lisää sen yhden lisäksi, mitä lupasin vähintään syödä. En siis ole koskaa aikaisemmin syönyt katkarapuja.
Koko iltapäivä ja osa illastakin meni sitten näitä katsellessa.
Sovittiin kaverin kanssa, että tällaisia kokkausjuttuja saa olla enemmänkin. Teemaillat ovat kivoja, tulee kokeiltua sitten jotain erilaista. Mä innostui tosi paljon tuosta lihapullien tomaattikestikkeesta, tein siitä tänäänkin ruokaa itselleni. Reseptit luonnollisesti kirjoitin ylös ruokablogiini: didikokkaa.blogspot.com
Tänään haimme hiihtomalaiset kentältä ja kävimme piipahtamassa Jumbossa ja Kodin1:ssä. 
paita - GT
huivi- GT
hame - Zara (about monen monta vuotta vanha)
kengät - Spirit
laukku - Zara
Ulkona riitti ohut kevättakki. Ihanaa.
Pysty enää nykyään ottamaan päivänasukuvia rauhassa.. :D Ihan kuin se haittais, ihanahan tuo toinen on.
Hitsi, että tänään nukuttiin pitkään, minulle ihan käsittämättömän myöhään, jopa puoli kymmeneen. Ei sinänsä ihme, on tässä tullut hieman valvottua, oltua hieman puolikuntoinen ja eilen saunottiin ja lilluttiin paljussa oikein pitkän kaavan kautta.
Eilen aamulla olin vielä sen verran kipeänä, ettei avokki uskonut minun olevan siinä kunnossa, että pystyisi lähteä illalla hänen hyvän ystävänsä 30v synttäreille. Onneksi olo kohentui iltaa kohden, ja pääsimme molemmat lähtemään.
Syntymäpäiväjuhlat oli järjestetty vuokratussa tilassa, jossa oli sauna, paljut yms jutut. Illan aikana pääsin tutustumaan pariin uuteen ystävättäreen paremmin, toisen kanssa olen jutellut enemmänkin viimeaikoina, meidän pikkujoulujemme jälkeen, toinen taas on kyllä ollut kuvioissa hmm.. puolisentoistavuotta, mutta sellaista kahden kesken -aikaa meillä ei ole ollut. Oli tosi kiva päästä tutustumaan häneenkin paremmin :) Tämän ystävättären kanssa istuimme paljussa ja saunassa varmaan vielä tunnin sen jälkeen, kun muut tytöt olivat jo lähteneet nauttimaan lisää ruokaa ja juomaa varsinaisten bileiden puolelle. Tänään myös sovittiin tyttötreffeistä, lähdetään vesijuoksemaan kuhan ollaan molemmat tervehdytty :)
Minulla tosiaan on jo huomattavasti parempi olo kuin muina päivinä, huomenna lähden ehdottomasti salille treenaamaan :) Hieman vaan jänskättää miten ehdin hoitaa huomenan kaiken ennen vieraiden tuloa. Salille vaan ON päästävä. Vieraat Star Wars -marotoniin ja tapas-aterialle tulevat jo kahdelta.. enkä mä olen tehnyt vielä yhtään tarjoiltavista ruoiasta :D Ei kiirettä. Pitäisiköhän tehdä lihapullat pois vaikka samantien.. ehkä .. ehkä.. kait mä ehdin vielä tänään :)
Eilen ennen inhottavan flunssa puhkeamista oltiin tällaisessa asussa töissä
valkoinen paita - GT
neule - H&M
koru - Indiska
farkut - Crocker
Lisänä edelliseen
huivi - H&M
Eilen töissä oli varsin saamaton päivä saatuani kummipoikani ihmetelväksi pariksi tunniksi :) Pikkuinen oli taas aivan uskomattoman ihana, leikittiin koko ajan. Mimikin kävi pikkuista ihmettelemässä. Mimi ei edes enää ole pahemmin mustasukkainen ihmislapsen takia.
Vauvanvahtimisen jälkeen oli tarkoitus lähteä reippaasti kiipeilemään, olin vain unohtanut ottaa mukaan sarjalippuni, joten piti se hakea kotoa.. ja .. olin sitten pakannut myös avopuolison housut pois hänen laukustaan. Vaihtoehto a olisi ollut se, että olisimme ajaneet kotiin ja takaisin, johon olisi kulunut aikaan varmasti puolisentoista tuntia, tai vaihtoehto b pikainen visiitti viereiseen kauppakeskukseen uusia housuja ostamaan.
Onneksi siis vanhat pöksyt olivat muutenkin heikossa hapessa, että uusien housujen ostaminen oli joka tapauksessa ajankohtaista.
Kiipeillessä saimme kevyesti kulumaan kaksi ja puoli tuntia, orastava flunssa ei tuntunut kuin vasta pienenä kutinana nielussa. Urheilun jälkeen alkoi sitten yskiminen ja pieni tukkoinen olo. Kiipeily onnistui hienosti, olemme jo siirtyneet 4 -tason reiteistä 5a:n ja 5b:n reitteihin :) Neloset on jo ihan läpihuutojuttuja, mahtavaa :)
Multa jäi vain vielä se yksi seinä kokeilematta, mikä viimeksi muljautti lavan. Ensikerralla sitten. Myös se toinen seinä, mikä toissakerralla jäi kesken, odottaa päihittämistä. Pääsisipä jo uudestaan :)
Pitkä urheilurupeama vaati tietenkin myös hyvän tankkauksen, pannulla käytetä lohta-pennepastaa sekä kirsikkatomaatteja salaatti-kurkku -pedillä.
Täytyy vain toivoa, että tässä nyt pääsee tästä orastavasta taudista eroon. Harmittaa niin hirveästi, olisin tosiaan tänään halunnut salille, huomenna on kaverin synttärit, lauantaina ja sunnuntaina olisi ollut tarkoitus mennä salille sekä sunnuntaina ystäviä tulee viettämään leffapäivää.
Mimin huomatessa isäntäväen alkavan touhuta nukkumaanmenoa, hakee Mimi oravalelun ja suuntaa makuuhuoneeseen
Odotellaan että sängystä otetaan päiväpeitto pois
Odotellaan vähän kauemmin.. kyllästytään ehkä jopa hetkeksi
Ja jipii.. sängyssä!! Viileän pinnan alla sykkii leikkisä sydän
Murruurururururu!
Usein sitten metsästetään vielä isäntäväen jalkoja joka peiton alla tai päällä. Mikään ei ole hauskempaa kuin metsästää peittoa kohottelevia varpaita.. nams nams!
Miksi miksi miksi miksi!?!?!? Vastahan mä olin parisen viikkoa kipeänä. Hajottaa! Mä olin kovasti suunnitellut meneväni tänään salille. Nyt taitaa jäädä se sitten väliin. Viikonlopullekin on niin paljon kaikkea suunniteltuna.. EI NYT!
Olo on tää
Nyt takaisin töiden pariin. Jos illalla jaksaisi raportoida eilisestä. Ainakin eilen oli tosi kivaa :)
edit: joo nyt mä tajuan kun avokki sanoo, ettei tää paita imartele mun kroppaa.. ei se mitään.. tää onkin yöpaita :D
Avopuoliso yllätti, tavallaan voisi kuvitella mun jo tottuneen.. mutta ei .. mä jaksan aina olla yhtä haltioissani kukista. Ihana avopuoliso
