Lomalainen

Tänään oli tosi hyvä päivä terapiassa, sain purettua mieltä, liittyen ihan parisuhteeseen niin paljon, että istunnon jälkeen huippas. Taisin puhua aika paljon. Eilen purin mieltä pikkusiskolle samoista ajatuksista, helpotti hieman, mutta ei täysin. Onneksi ei ollut ketään heikkohermoista lähistöllä, joten huusi niin kovaa kuin keuhkoista lähti, sitten alkoi itkettää.

Ajatuksen pyöri tänään koko kotimatkan mielessä, tietynlaiset ongelmat, omat viat, asiat jotka välillä aiheuttaa kismaa meidän välillä.

Aluksi yritin keksiä ärsyttäviä piirteitä itsessäni, koin huonoa omaatuntoa, että löydän niitä puolisostani. Eka reaktio oli se, että mähän oon täydellinen, juu just, ihan varmaan. Sitten aloin miettiä, että ne on ovat varmasti niitä piirteitä, että kuinka omapintaisesti ajan jatkuvasti meidän parisuhteeseen sellaisia arvoja ja toimintamalleja, jotka olen oppinut omassa kodissa. On kauhean vaikea ymmärtää vieläkin, ettei kaikissa perheissä toimita samalla tavalla.

Mutta.. sitten tein myöskin oivalluksen avopuolison toiminnoista. Niitä sen enempää täällä erittelemättä.. oivallus oli kuitenkin mullistava, helpotti omaa olemista suunnattomasti, ehkä poisti myös tietynlaista huonoa omaatuntoa. Erittäin hedelmällinen terapiaistunto tänään.