ikävä

Mun mielestä on ihanaa, että tulee aina ikävä toista työpäivän aikana. Ikävä iskee jo toisen tehdessä lähtöä ovella. Kotona ei malta pidä sormiaan erossa toisesta, pakko aina taputtaa, silittää, nipistää pepusta tai pusutella, kun toinen menee ohi.

Yritän aina miettiä sitä, millaisilla erilaisilla tavoilla voin sanatta kertoa, kuinka paljon rakastan toista.

Mä olin aivan mielettömän otettu siitä kuinka hyvin avopuoliso piti minusta taas huolta, kun olin aika huonona toissapäivänä. Minun ei tarvinnut kuin vain laittaa ruoan vieraita varten, avopuoliso hoiti kaupassakäynnit, sekä koiran ulkoiluttamisen. Nykyään ei tarvitse edes pyytää häntä tekemään kotihommia. Aivan mieletöntä. Tässähän meinaa alkaa itse laiskistua kohta :)

Meillä tulee tässä kuussa kolme vuotta täyteen, täytyy.. tai saan kehitellä jotain tosi spessua :)