Aivan mahtava viikonloppu sai upean päätöksen tänään. Tänään on ollut lepopäivä. Lepopäivällä ei ollut mitään tekemistä eilisen juhlinnan kanssa, sillä juhlinta tapahtui osaltani alkoholitta. Lepo oli ihan vain, koska tiedän huomenna olevan edessä taas hc-kiipeilyä, ja haluaisin säästellä itseäni, enkä sitäpaitsi olisi työnteolta ja anoppilavierailulta ehtinytkään edes salille ennen illan ohjelmaa.
Kaveripoika ehdotti jokin aikaa sitten hänen ja tyttöystävänsä kokkaavan meille meidän luona. Tänään he sitten saapuivat fondue-kattilan ja ruokatarvikkeiden kanssa ovellemme kuudelta. Aivan mieletöntä, enenmän tällaista. Eipä ole kukaan aikaisemmin tehnyt tuollaista.
Koska kaveripariskunta huolehti pääruoasta, minä leivoin jälkiruoaksi isänpäivänäkin leipomiani mustikkavalkosuklaamuffinsseja.
Ei olla aikoihin oltu avopuolison kanssa näin paljon tekemisissä ystäviemme kanssa, joka ilta teimme jotain ystäviemme kanssa, kerran kokkasimme, kerran kävimme ulkona syömässä ja kerran meille valmistettiin ruokaa omassa kodissamme.
Silver lining avopuolison sairaslomalle, kerrankin olemme vapaalla samaan aikaan ystäviemme kanssa, ja pystymme olemaan sosiaalisia.
2 kommenttia:
On se niin ihanaa saada olla ystävien kanssa. Mua harmittaa vain se että kultsu ei niinkään pariskunta sosiaalinen. Mielellään hän hengaileen vanhojen tuttujen kanssa mutta sitten kun yritän tuoda esille uusia ihania tuttavuuksia niin se voi kestää aikansa ennen kuin hän antaa niin kuin mahdollisuuden tutustua!!
Tuttua meilläkin tuollainen.
Lähetä kommentti